Mitä olivat suomen sodissa mainitut lotat.Olivatko ne rintamalle kerääntyneitä ilotyttöjä vai mitä?Rintamataisteluihin eivät kai osallistuneet?
Jostain luin että osa oli kettiötehtävissä.Tosin esim edvin laineen tutemattomassa sotilaassa keittotöissä oli vain miehiä että sen suhteen ei kai pidä paikkaansa.Ekä lotista mainita elokuvassa muutenkaan.
Jostain luin että osa oli kettiötehtävissä.Tosin esim edvin laineen tutemattomassa sotilaassa keittotöissä oli vain miehiä että sen suhteen ei kai pidä paikkaansa.Ekä lotista mainita elokuvassa muutenkaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Joko hyvä provo taikka sitten pohjaton tyhmyys. Valitse itse kumpaa haluat edustaa.
Lotat olivat naisten vapaaehtoisjärjestö joka toimi jo ennen sotaa. Ilotyttöjen kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Nimi tulee Vänrikki Ståhlin tarinoista. Järjestö teki mm. lääkintätyötä, ilmavalvontaa, huoltohommia ja paljon muuta.
tarkoittaa.Tuosta saa kieltämättä hieman epämääräisen vaikutelman toiminnasta.Lääkintätyö on varmaan virallinen nimitys jollekin sille "paljon muuta?" Saattoivatko toimia agentteina?Naistenhan oli varmaan helppo soluttautua vihollisen sekaan kaupunkeihin ja leireihin.Ehkä joitakin oli vastavakoilijoina James Bond elokuvien tyyliin ja viekoittelivat vihollisen upseereita sänkyyn ja onkivat salaisia tietoja?Varmaan tuohon työhön löytyi ilotyttöjä jotka näin määrättiin lottapalvelukseen?Tuntuisi loogiselta koska muualla maailmassa tuollaisia lottia ei kai ollut.Ei ainakaan ruotsissa tai ranskassa.
Jos osaat, niin suksi vittuun täältä provosoimasta. Suksi kulkematta lähtöruudun kautta.
Lottatyö alkoi itse asiassa jo 1918, jolloin ylipäällikkö Mannerheim määritti heidän tehtävänsä nÄIN: "Minä ODOTAN SUOMEN NAISILTA APUA ARMEIJAN MONIEN KIPEIDEN TARPEIDEN TYYDYTTÄMISESSÄ, KUTEN SAIRASHOIDOSSA, VAATEKAPPALTEN VALMISTAMISESSA, kodin ja konnun hoitamisessa ja niiden lohduttamisessa, jotka ovat rakkaimpansa menettäneet. Sotaista kamppailua rintamalla pidän sitä vastoin miehen yksinomaisena oikeutena ja velvollisuutena".
Lottien koulutus oli hyvin laajaa. Se jakaantui lääkintä-, muonitus-, keräys- ja kansliajaostoihin. Erityisesti annettiin koulutusta ilmavalvonnassa, viestitoiminnaasa ja esimerkiksi eläinlääkinnässä.
Armeija tilasi tehtäviinsä välirauhan aikana 61 127 lottaa. Tehtävänimikkeitä oli noin 60.
Täysin vastaavaa toimintaa oli ainakin muissa pohjoismaissa ja on edelleen. Monissa maissa naiset kyllä olivat sotilaita, vaikka hoitivatkin enimmäkseen samanlaisia tehtäviä kuin lotat.
Avaajan tietämättömyys on tahallista ja nolo yritys mustamaalata äärimmäisen tärkeää työtä vapaaehtoisesti tehneitä naisia.
naisille tehtävän jo 1918:" Minä odotan Suomen naisilta apua armeijan monien kipeiden tarpeiden tyydyttämisessä, kuten sairashoidossa, vaatekappalten valmistamisessa, kodin ja konnun hoitamisessa ja niiden lohduttamisessa, jotka ovat rakkaimpansa menettäneet".
Tämä periaate päti Lotta Svärdin toiminnassa. Se jakaantui lääkintä-, muonitus-, keräys- ja kansliajaostoihin.
Välirauhan aikana armeija tilasi sodan ajan tehtäviin 61 127 ns. komennuslottaa. Koulutusta annettiin aiemman lisäksi mm. ilmavalvonnassa ja viestinnässä.
Työ oli vapaaehtoista.Naisten panos sotaponnisteluissa oli äärimmäisen tärkeä.
Lottien pilkkaaminen osoittaa stallarien tavanomaista tietämättömyyttä ja katkeruutta Suomen selviämisestä itsenäisenä NL:n ja sitä tukevien maanpettureiden yrityksistä huolimatta.
Vastaavat organisaatiot ovat vieläkin ainakin muissa Pohjoismaissa.Suomen Lotista otettiin mallia kansainvälisesti.
Ja myös upseerien "kipeiden tarpeiden tyydyttämisessä". (lue puutteen)
"Lottien pilkkaaminen osoittaa stallarien tavanomaista tietämättömyyttä ja katkeruutta Suomen selviämisestä itsenäisenä NL:n ja sitä tukevien maanpettureiden yrityksistä huolimatta. "
Kuten varmaan ylempää huomaat niin en ole samaa mieltä aloittajan kanssa. Kuitenkin minua ärsyttää tällä palstalla tällainen turhanpäiväinen jako stallareihin ja natseihin. Olen melko varma että keskustelun avaaja ei ole stallari. Luultavimmin joku 12v poika tai sellaisen tasolle jäänyt joka vain provoaa. Tuo sinun vedätyksesi menee samaan sarjaan. Vaikka onhan se varmaan mielenkiintoinen maailma jossa nähdään yhä mörköjä vuosikymmenien takaa.
(Provon ohella toinen todennäköisempi mahdollisuus kuin suuri stallaripaholainen on tietämättömyys. Jos joku BB:n kilpailija ääneen ihmettelee että kuinka kukaan voi tietää koska talvisota käytiin, niin se kertoo riittävästi nykyisen kouluopetuksen tasosta selittämään tuollaiset avaukset).
"Minä odotan Suomen naisilta apua armeijan monien miesten tarpeiden tyydyttämisessä"
Tehtäviin kuului mm. antaa hiihtojoukoille"latua" tarpeen vaatiessa sekä"ilmavalvonta" joka suoritettin usein selällään maaten.Myös erilaiset "lääkinnät" ja"hoidot" kuuluivat toimenkuvaan.Suuri merkitys heillä oli myös saksalaisten joukkojen viihtyvyyden ylläpitämiseen.
Oli olemassa kolmenlaisia lottia. Osa lotista toimi puhtaasti fasistisaatteeliselta pohjalta. Suurimman osan muodosti kuitenkin harhaanjohdetut hölmöt, jotka luulivat olevansa hyvällä asialla. Kolmas ryhmä oli huoralotat, jotka olivat vain munan perässä.
Eturintamamieshän se siinä kirjoittelee.
Sivareiden eturintamassa asiatietoja vastaan.
vappaehtoinen maanpuolustusjärjestä suojeluskunnan ohella. Järjestön tunnuslause oli:"Rukoile ja tee työtä".
Komennuslottia oli neljän divisioonan verran.Ilman heitä vastaava miesmäärä olisi puuttunut rintamajoukoista.Mikään mustamaalaus ei vie lottien kunniaa.
Tavalliset rivisotilaat tunsivat lähinnä vastenmielisyyttä fasistiämmiä ja upseerien huoria kohtaan. Harhaanjohdettuja kohtaan tunnettiin lähinnä sääliä.
Olisi ollut enarvoisen tärkeää, että kyseisetkin naiset olisivat olleet oikeissa töissä. Kyllä lottien paikalle olisi löytynyt miehiä, joista ei ollut varsinaisiin sotatoimiin.
sota-aikana ja pitkälti myös rauhan aikana. Suurin osa lotista työskenteli sitä paitsi koko ajan siviilitöissä tai hoiti miesten tehtäviä maatiloilla.Komennukset rintamalle kestivät yleensä 6 kk kerrallaan. Miesten käyttö vastaaviin tehtäviin olisi pienentänyt armeijaa usealla divisioonalla.
Lottien pilkkaaminen tällä palstalla nähdyllä tökeryydellä on täysin järjetöntä.Se osoittaa vain tutuksi tullutta suurta tietämättömyytta ja siihen perustuvaa ilkeää halua mustamaalata niitä ihmisiä, jotka maan pelastivat.
Paavo Rintalan "Sissiluutnantista" ja Väinö Linnan "Sotaromaanista" saa aika oikean kuvan lotista.
Mainitut kirjat ovat fiktioita. Totuus lotista ei ole ollenkaan niissä kuvatun kaltainen.
TV:ssa tulee Hannu Salaman Juhannustansseista 2 osainen sarja ja siinä vanha Reenpää on huolissaan Juhannnustanssien aikaansaamasta kohusta kun juuri oli selvitty eläkeläiskenraalien herättelemästä lottakohusta Rintalan Sissiluutnantti -kirjan myötä.
Rintala Paavo: Sissiluutnantti, Otava, 1963, 1. painos. Vuonna 1982 näyttää kirjasta olleen jo 11. painos menossa... roska myy!
Lottia häpäisi Paavo Rintalan Sissiluutnatti ja taisipa Väinö Linnakin antaa osansa tuohon kyseenalaiseen tekoon. Linnan Tuntemattoman ruotsinkielinen painos nosti kuulemma aikoinaan kovan kohun ja käännöstä piti muuttaa.
Suomen Kuvalehti käsitteli numerossaan 7/86 lottien tekemisiä. Lottien mainetta oli häväisseet Paavo Rintala Sissiluutnatti -kirjassaan ja samaan loan heittoon syyllistyi Väinö Linnakin Tuntemattomassa sotilaassaan. Samaten molemmat elokuvat kyseisestä romaanista tekivät saman tempun. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio Tuntemattomasta sotilaasta häpäisi Suomen Lottia vieläkin rajummin.
Paavo Rintala kertoo Sissiluutnantti -kirjassaan sivulla 46 näin:
"Kuulkaas nyt hyvä neiti, ei Lotta-Svärd ole mikään supisuomalainen hahmo. Se on kansainvälistä lainatavaraa. Jokaisella maalla on ollut sotatilanteessa sotilasmuonittajia ja kaupustelijanaisia"
Helge Seppälä kertoo mainiossa kirjassaan,
Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, sivulla 222-223 kuinka eläkkeellä olevat kenraalit tekivät Rintalan Sissiluutnantin ilmestymisen jälkeen 26.11.1963 julkisen valittelun Otavan johtokunnalle tuollaisesta häväisystä. Allekirjoittajina oli useimmat elossa olevat sota-ajan kenraalit.
Kirjassa Suomen lotat, Lukkarinen Vilho, WSOY, 1981 -kerrotaan lotista ja heidän tekemisistään.
Sinulle, joka et sattumoisin tunne sotakirjoja tai et tiedä Lottiemme tekemästä suurtyöstä tuona Suomen vaikeana aikana, suosittelen kirjaa Naiset kertovat sodasta, toimittanut Mirja Hakko, rintamanaisten Liitto r.y. 1988.
Kirjan sivut 221-222 kertoo mihin lotat pystyivät kun miehet pelkäsi. Siinä sai JR 8:n Linnakin lämpimän ruokansa kun lotta, Aino Meriläinen, os. Ihatsu, ajoi hevosella soppakuormansa linjojen välistä aivan etulinjaan saakka omien ja vihollisten äimistellessä hurjaa menoa. Miehet kieltäytyivät sitä ajureissua tekemästä.
Aikoinaan kirjoitin samasta aiheesta tuolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000031720809#22000000031720809