Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa. Eliölajit sopeutuvat ympäristöönsä luonnonvalinnan kautta. Evoluutio on asteittainen, ohjaamaton ja luonnollinen tapahtumasarja, joka muuttaa populaatioiden ominaisuuksia. Tapahtumasarjan seurauksena elämä kehittyi nykyiseen eri lajien monimuotoisuuteen. Evoluution mekanismeja ovat perinnöllisyys (jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet), muuntelu eli mutaatio (jälkeläiset ovat keskenään erilaisia) ja luonnonvalinta (keskenään erilaiset jälkeläiset menestyvät eri tavoin).
Lisääntymisen yhteydessä geenit kopioituvat molekyylitasolla epätäydellisesti: syntyy kopiointivirheitä. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä sukusolujen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska mutaatiot ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä.
Jotkut yksilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, jolloin uuteen sukupolveen tulee enemmän näiden enemmän lisääntyneiden yksilöiden ominaisuuksia kuin edellisessä polvessa oli. Näin kukin uusi sukupolvi on vähän erilainen kuin edellinen. Loppu on evoluution hidasta matematiikkaa. Pitkän ajan kuluessa koko laji voi muuttua paljonkin tai laji voi jakautua useaksi eri lajiksi.
Lisääntymisen yhteydessä geenit kopioituvat molekyylitasolla epätäydellisesti: syntyy kopiointivirheitä. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä sukusolujen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska mutaatiot ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä.
Jotkut yksilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, jolloin uuteen sukupolveen tulee enemmän näiden enemmän lisääntyneiden yksilöiden ominaisuuksia kuin edellisessä polvessa oli. Näin kukin uusi sukupolvi on vähän erilainen kuin edellinen. Loppu on evoluution hidasta matematiikkaa. Pitkän ajan kuluessa koko laji voi muuttua paljonkin tai laji voi jakautua useaksi eri lajiksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
olkiukkojen rakentelu, ja kreationsimin tai ID:n todistaminen sillä että evoluutioteoria on väärässä.
VAIKKA EVOLUUTIOTEORIA EI OLISI OIKEASSA SE EI TEE KREATIONISMIA TAI ID:TÄ VIELÄ TODEKSI!
Nyt voikin joku kreationisti vuorostaan kirjoittaa lyhyesti, mitä on kreationismi.
Sopii vielä paremmin tälle palstalle.
Tämän jälkeenhän ei kenellekään enää voi olla epäselvää, mitä on evoluutio.
>Nyt voikin joku kreationisti vuorostaan kirjoittaa lyhyesti, mitä on kreationismi.
En pidä itseäni kreationistina, mutta yritän silti:
GDI.
Onko tarpeeksi lyhyesti ilmaistu?
GDI, koska MINÄ olen sitä mieltä. Ja TE joudatte helvettiin.
...mutta tuo ei voi olla kreationistinen lause, koska se sisältää perustelun. Kuten aito-outsider on meille kaikille vastaansanomattomasti todistanut, todelliselle kreationismille väitteiden perusteleminen on tuntematon käsite.
"mutta tuo ei voi olla kreationistinen lause, koska se sisältää perustelun."
Kyllä kreationistiseen lauseeseen voi sisältyä perustelu jos se on oikein muotoiltu. Esimerkiksi:
Jos kaksi eliötä ei risteydy keskenään, ne kuuluvat eri perusryhmiin, jotka todistavat evoluution vääräksi koska perusryhmien välillä ei koskaan ole havaittu risteymiä.
Mutta kretiinit eivät osaa määritellä edes perusryhmää.
Ei ole totta tuo evoluutioteoria. Pelkästään ihmisen evoluutiota kun tarkastellaan, niin tiedehän ei oikeasti löydä muita geenitason muutoksia kuin geenien degeneroitumisen. Katsokaa ja huomatkaa, että esim. likinäköisyyden geeni (se, joka päsähtää päälle n. 15-vuotiailla) lisääntyy ja "peittää maan". Jos ei muuta kehitystä tapahdu, kuin se, mitä on havaittu, ihminen degeneroituu olemattomiin. Geeniperimään syntyy virheitä, mutta mikään ei poista niitä.
ihmikuntaan on leviämässä tutkitusti useita eri hyödyllisiä mutaatioita. Tuo likinäköisyyttä aiheuttava geeni liittyy ilmeisesti älyn kehittymiseen ja siksi leviää, kun siitä kuitenkin on enemmän hyötyä kuin haittaa, varsinkin nykyään, kun silmälasit on keksitty. Korrelaatio korkeamman älykkyyden ja lilinäköisyyden välillä on olemassa, mutta johtuuko tuo pleiotropiasta, eli että yksi geeni vaikuttaa useampaan ominaisuuteen vai siitä, että älykkäämmät ihmiset lukevat enemmän, on vielä epäselvää.
""Geeniperimään syntyy virheitä, mutta mikään ei poista niitä.""
Edelleen sikiöitä karsiutuu geneettisistä syistä ja seksuaalivalinta on ihmisenkin kohdalla voimissaan
Uusimmat tutkimukset osoittavat, ettei likinäköisyys lisäänny, koska siihen liittyisi geneettisiä tekijöitä, vaan se johtuu lapsuusiän väärästä silmärasituksesta. Ehkä jopa niinkin pieni osa kuin 10% likinäköisyydestä väestössä on puhtaasti geneettistä, loput on ympäristön vaikutusta. Älyn ja likinäköisyyden korrelaatiokin on looginen kun genetiikka pudotetaan pois laskuista: lukemista paljon harrastavat lapset saavat ÄO-buustia, jota lukutaidottomat ja kaiken vapaa-ajan ulkona pelailevat lapset jäävät paitsi. Sen tutkimus kuitenkin näyttää vahvistavan, että vaikka melkein kaikki ihmiset ovat alttiita likinäköistymiselle liian lähityön takia, jotkut ovat ympäristötekijöistä huolimatta "immuuneja". Saapa nähdä menestyvätkö nämä kestäväsilmäiset jatkossa paremmin, vai hämääkö kehittyvä piilolinssitekniikka, laserleikkaustekniikka ja kulttuurin muutos seksuaalivalintaa.
Likinäköisyydestä ei siis ole minkään valtakunnan tukea "rappeutumishypoteesille".