Kotimaa-lehdessä on artikkeli, jonka otsikko kuluu "Vapaaehtoinen "kirkollisvero" ei ratkaise katolisen kirkon rahahuolia". Siinä sanotaan mm. näin:" Suomen 10 000 katolilaisesta kirkon toimintaan osallistuu aktiivisesti noin 20 prosenttia." - "Vapaaehtoista "kirkollisveroa" maksaa noin 400 katolisen kirkon jäsentä." Pitävätkö nuo väitteet paikkansa? Onko todella noin asiat? ( Kuvituksena muuten on erittäin kaunis Oulun katolinen Nasaretin pyhän perheen kirkko. )
Tässä linkki noille sivuille:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6867&Itemid=38
Tässä linkki noille sivuille:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6867&Itemid=38
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos meitä maksajia on todellakin vain 400 se on todella surullista. Minun pieni panokseni menee siis tyhjän pussin pohjalle eikä auta riittävästi. Tulkaa muutkin mukaan talkoisiin. Meillä on velvollisuus tukea kirkkoamme omien mahdollisuuksiemme mukaan.
luterilaisen kirkon ojentaa auttavaa kättään vanhalle äitikirkolleen, pienenä korvauksena anekaupan pilaamisesta ja muista kerettiläisistä tihutöistä?
että luterilainen kirkko voisi ryhtyä ajamaan sitä, että säädettäisiin sellainen laki, että kaikki rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat saisivat kerätä jäsenmasksunsa omilta jääseniltään kirkollisveroina, tietysti samanlaista korvausta vastaan, kuin mitä evlut ja ortodoksinen kirkko maksavat veronkanto-oikeudestaan valtiolle.
Valtiokirkkojärjestelmä voidaan purkaa positiivisella tai negatiivisella tavalla. Positiivisessa tavalla toimittaessa annetaan muillekin kirkko-tai uskontokunnille samat oikeudet kuin valtiokirkoilla on. Negatiivisella tavalla toimittaessa taas poistetaan nämä oikeudet ( verotusoikeus, avioliittoon vihkimisoiksus, oikeus saada yhteisöverotuloista valtionapua hautausmaiden ylläpitoon jne) kansankirkoiltakin.
"Valtiokirkkojärjestelmä voidaan purkaa positiivisella tai negatiivisella tavalla. Positiivisella tavalla toimittaessa annetaan muillekin kirkko- tai uskontokunnille samat oikeudet kuin valtionkirkoilla on."
Jos tarkoitat tuolla, että Suomessa olisi valtionkirkko, niin se ei pidä paikkaansa. Entisen oikeuskanslerin Johannes Koskisen mukaan sanan varsinaisessa mielessä Suomen ev.-lut. kirkko ei ole ollut valtionkirkko vuoden 1869 kirkkolain ja vuoden 1919 hallitusmuodon säätämisen jälkeen. Suomen valtio on uskonnollisesti sitoutumaton, ja kirkko on lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti varsin itsenäinen suhteessa valtioon. Suomen luterilaisen kirkon mukaan kansankirkot ovat kirkkokuntia, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Valtionkirkko on järjestelmä, jossa valtio määrää ratkaisevasti kirkon asioista. Luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat Suomen kansankirkot.
Myös Katolista kirkkoa Suomessa pitäisi voida ryhtyä vähitellen kutsumaan kansankirkoksi, jos se itse niin haluaisi. Onhan se ollut aikaisemmin meidän kaikkien suomalaisten kirkko.
asemaa voi pitää jopa parempana kuin varsinaisten valtiokirkkojen, koska sillä on itsenäisempi päätöksenteko-oikeus, ja sen lisänä koko joukko valtiokirkoille tyypillisiä etuoikeuksia muihin uskontoihin ja katsomuksiin verrattuna.
Johannes Koskisen mukaan Suomen valtiovalta on uskonnollisesti sitoutumaton, ja mielestäni tässä "sitoutumattomuudessa" on perin merkillinen yksityiskohta se, että valtiopäivien avajaisia juhlistetaan kristillisen uskon tunnustamisella juhlajumalanpalveluksessa.
sellaisia piirteitä, jotka kuuluvat menneeseen valtiokirkollisuuteen. Tarkoitan sillä nyt sitä, että tietyillä kirkoilla on etuoikeuksia, joita muilla kirkoilla ei ole, ja sitä, että esim luterilaista kirkkoa koskee kirkkolaki, joka säädetään eduskunnassa.
Kirkkojen tulee olle itsenäisiä. Niiden tulee päättää itse omista asioistaan, mutta valtiovalta voi silti suhtautua kirkkoihin myönteisesti ja tukea niitä. Itsestämme riippuu millainen valtion ja kirkon (kirkkojen) ero tulee olemaan.
syttyykö mielessäsi viha, kun kristillisin menoin avataan valtiopäivät?
jota kerran sanoin pöpiksi. Tai sitten hänen läheinen sukulaissielunsa.
Niinpä et tietenkään voi käsittää, miten epäjohdonmukaista on, että Suomen valtio on olevinaan uskonnollisesti sitoutumaton, ja silti erityisesti luterilainen kirkko vilahtelee yhdessä sun toisessa virallisessa yhteydessä, joskus toki hiukan kristillisellä ekumenialla höystettynä.
Onhan se kummallista ja ristiriitaista, että valtiopäivät avataan luterilaisella jumalanpalveluksella. Kansanedustajissa on uskonnottomia, on ortodokseja (luulisin), on ainakin yksi juutalainen, yksi katolilainen ja mahdollisesti muihin uskontokuntiin kuuluvia. Näiden kansanedustajien ja muiden kuin luterilaisten äänestäjien vakaumusta ei kunnioiteta.
Vika ei ole siinä, että ev.lut. kirkko järjestää tällaisen jumalanpalveluksen. Vika on siinä, että eduskunta ja presidentti suhtautuvat siihen virallisena valtiopäivien avajaistilaisuutena. Minkäs sille sitten mahdamme?
Hyvänen aika sentään! Näinkö heikkoon jamaan tässä on jouduttu? 400 maksavaa jäsentä! Enpä olisi ikinä uskonut, että luku on noin pieni! Taas tarvittiin näköjään luterilaista mediaa kertomaan tämänkin ikävä totuus kirkostamme.
Tuliko tämä yllätyksenä? Maksavat jäsenet ovat olleet hyvinkin tietoisia ongelmasta jo pitemmän aikaa.
Tarvitaan sydämen usko. Siitä Jaakobin kirjeen 2. luvusta katoliset ystävämme muistavat meitä muistuttaa. Tässä se sitten näkyy:
Maassamme on kymmenen yhteisöä, jotka vapaaehtoisin lahjoin rakentavat kirkkonsa itse. Vielä ylläpitävät niitä, maksavat kiinteistöveroakin 10 000 euroa per tölli. keräävät 5-8000 hengen porukalla rakennusrahat joka vuosi.
Eivät saa lanttiakaan valtiolta.
LISÄKSI maksavat luterilaiselle kirkolle kirkollisveronsa, kuten muutkin.