Suomalainen hyvinvointi, kenen ansiota?

siksi kyselen
8429
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Tästä saat hiukan osviittaa suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta ay-liikeen osalta:

http://www.sak.fi/site/include/tulosta.jsp?id=30765

SAK:n saavutuksia

SAK - 02.11.2006 - 15:08

SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.

1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

1895
Tapaturmakorvauslaki.

1905
Suurlakko eli kansallislakko.

1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.

1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja 8 tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.

1918
Kansalaissota.

1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.

1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.

1923
Työehtosopimuslaki.

1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.

1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.

1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.

1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.

1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.

1937
Kansaneläkelaki.

1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.

1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.

1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.

1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.

1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.

1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.

1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.

1948
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.

1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.

1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.

1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.

1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.

1958
Työturvallisuuslaki

1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.

1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.

1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.

1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.

1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.

1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.

1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.

1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.

1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.

1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.

1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.

1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.

1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.

1979
Talvilomaoikeuden laajennus.

1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.

1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.

1985
Laki kotihoidontuesta.

1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.-15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987-1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.

1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.

1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.

1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.

1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.

1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.

1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.

1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla

1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.

1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.

1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1999
Varhaiseläkeuudistus.

2000
Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).

2002
Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.

2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.

2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.

2005
Työeläkeuudistus voimaan. Muutosturva voimaan. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. SAK:n kesäduunari-puhelin.

Äänestä
  • kissan hännän nostaa jos ei kissa itse?

    Kyse oli hyvinvoinnin aikaansaamisesta eikä rettelöiden, kun hyvinvointisaavutuksiin luetaan lakot ja kansalaissota niin en tiedä itkeä vai nauraa?

    Kansalaissodan voi tosin sikäli lukea joukkoon, että sillä vältettiin kommunistinen hallinto ja todellista hyvinvointia päästiin rakentamaan komujen jatkoyrityksistä huolimatta.

    Työväen liikkeellä on neuvottelevana osapuolena ollut osansa hyvinvoinnin kehittymiseen mutta osin se on aikoinaan rettelöimällä sitä myös jarruttanut. Nykyään se on ajautunut järkevämmälle neuvottelulinjalle vain muutamien liittojen edelleen jatkaen vanhaan malliin yhteiskunnan kiristystä lakoilla. Lakkojen huonopuoli tulee esiin kun ne yleensä kohdistetaan suureen yleisöön eikä ainoastaan vastapuoleen. Lakkoilijat pitäisikin velvoittaa korvaamaan kolmannen osapuolen vahingot täysimääräisenä, ainakin tukilakkojen osalta sopimusten ollessa voimassa.

    Hyvinvointi on järkevän talouspolitiikan ja kaikkien osapuolten työn lopputulema, siitä ei voi yksi osapuoli ottaa itselleen kunniaa. Paras keino on neuvottelu sen olen omalta kohdaltani huomannut, lakossa en ole ollut tuntiakaan yli 40 vuoden työhistorian aikana (en edes syömälakossa ja sen huomaa).

    Äänestä

suomalaisten ansiota, tietenkin poislukien vallankumousta halunneet kommunistit. Kommunisteille hyvinvointi on myrkkyä, ei hyvinvoiva ihminen nouse barrigaadeille vallankumousta tekemään.

Äänestä

Suomen kansan ansiota.
Suuressa viisaudessaan kansa on pitänyt kommunistit matossa ja näin hyvinvointilait on pystyttä säätämään kansan valitsemassa eduskunnassa. Kaikki hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat ovat lakisääteisiä ja siis niistä on päätetty eduskunnassa - Suomen kansan itsensä vapaissa vaaleissa valittujen kansanedustajien toimesta. Lähes aina eduskunta on ollut porvarienemmistöinen mutta aina aina työläisenemmistöinen.

Siinä selitys hyvinvointiin - kommunistien pitäminen matossa ja poissa päätöksenteosta.

Äänestä
  • Työehtoja sääntelevät,lait,sopimukset ja määräykset.

    Laki on aina luonteeltaan pakottava. Kovin monet lait ovat puitelakeja,laissa sanotaan esimerkiksi,että työnantajan on otettava varteen kaikki,mitä tulee työntekijäsn suojelemiseksi tapaturmalta taikka ammattitaudilta... Lakiiin ei ole kirjattu,että työnantajan tulee huolehtia siitä,että työntekijä ei putoa pöydältä,että työntekijä ei putoa tuolilta,että työntekijä ei putoa jakkaralta. Puitelaki onkin useimmin hyvin järkevä menettelytapa. Sisällön laille antaa esimerkiksi ministeriön ohje,sekin on järkevää sillä tieto kasvaa ja kokemus karttuu. Estonian jälkeen tiedämme autolauttojen keulaporttien rakennevaatimuksista enemmän kuin ennen sitä. Puitelain täyttäminen ministeriön ohjeella on helpompi kuin viidenkymmenen tai sadan lain uudelleensäätäminen eduskunnassa viikoittain.

    Työehtosopimuksissa määritellään työsuhteen ehtojen minimi. Mikään ei estä työnantajaa vaikkapa maksamasta paremmin ja työntekijää ottamaan sen vastaan. Sopimus ei ole lain tapaan pakottava säädös.

    Työelämää säätelevät hyvin monet määräykset. Tutuin lienee työnatajan työsäännöt.


    Ylempänä listattiin työväenliikkeen saavutuksia aikajanalla. Pikaista lukaisua perusteellisempi tarkastelu osoittaa,että eduista useimmat on ensin saavutettu joko työpaikka- tai alakohtaisina etuina,sittemmin ne on tulleet valtaosaan työehtosopimuksista ja vasta sen jälkeen ne ovat tuotu käsittelyyn lakiesityksinä ja eduskunta on säätänyt ne laiksi.
    Olet aivan oikeassa siinä,että eduskunta on ollut lähes aina porvarienemmistöinen. Työväen kannalta merkittävimmät lait ovat kohdanneet eduskunnassa porvarien vastustuksen. Siitä ovat esimerkkejä työaikalaki,lapsilisälaki ja laki työttömyysturvasta. Näiden lakien käsittelyä valiokunnissa ja suuressa salissa porvarit ovat ansiokkaasti hidastaneet ja vesittäneet,sen he ovat voineet tehdä juuri enemmistöasemaansa nojaten. Keinovalikoima on ollut ja on edelleen moninainen,useimmin käytettyjä ovat komitean nimeäminen,asian lykkääminen yli vaalien ja käsittely perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
    Mainitusta listasta voi lukea myös sen,että työväenliikkeen merkittävimmät saavutukset saavutettiin aikana,jona työpaikkojen ja asuinalueiden väki vaati uudistuksia ja muutosta porvaripolitiikkaan.
    Olet siis aivan oikeassa siinä,että porvarienemmistöinen eduskunta laati lait mutta tulkintasi näyttäisi olevan,että se laati ne ikäänkuin hyväähyvyyttään ja ilman ulkoparlamentaarista painetta. Se ei toki ole kiistaton näkökulma ja siihen eivät oikeasti taida uskoa edes zyzchowitsitkaan. Siihen eivät taida uskoa ainakaan ne tutkijat ja väitöskirjantekijät,jotka ovat lukeneet eduskunnan pöytäkirjat lakien käsittelyajalta.

    Työelämän lakien syntysanat ovat monesti lausuttu sopimusneuvotteluissa,sopimuksina ne ovat voineet olla voimassa vuosikymmeniä.Vasta käytännön yleistyttyä
    niille on annettu lain muoto.
    Esitystä autonkuljettajien työaikalaiksi käsiteltiin eduskunnassa kahdesti ja siitä ei ns. tullut lasta eikä paskaa. Ammattiliittojen ja SAK:n toimesta lakiluonnos laadittiin niin valmiiksi,että käsittelyyn tuotuna se meni läpi sellaisenaan. Senkin lain sääsi porvarienemmistöinen eduskunta. Se sääsi sen siksi,ettei sillä ollut yleisesti hyväksyttävissä olevia syitä hylätä esitystä eikä teknisiä keinoja vesittää sitä.

    Itse asiassa tahtonet sanoa,että kaiken hyvän tässä maassa ovat tehneet porvarit ja kaiken pahan kommunistit. Noin sanoen se ei olisi uskottavaa. Uskottavampaa onkin käyttää kiertoilmausta,tässä tapauksessa eduskunnan porvarienemmistöä.
    Siihen aikaan kun tässä maassa vielä kokoontui
    500:n pääluottamusmiehen kokous valmistelemaan työehtosopimusesityksiä,he toivat terveiset kentältä. He edustivat työpaikkojen mielipidettä.Noista mielipiteistä jalostui joltinenkin määrä täytettä työelämää sääteleviin puitelakeihin. Mielestäni olet nyt liikkeellä hivenen kevyin eväin kun annat kunnian kaikesta hyvästä eduskunnan porvariedustajille. Minun näkökantani mukaan lakien syntyyn vaikutti merkittävästi kymmenien tuhansien työpaikkojen ihmisten mielipide. Heidän mielipidettään edustivat mm. ne 500 pääluottamusmiestä, väittäisin että näillä pääluottamusmiehillä oli parempi käsitys kansalaisen arjen tarpeista kuin niillä 120:lla eduskunnan porvarikansanedustajalla. Näistä pääluottamusmiehistä puolet,joskus enemmänkin kuin puolet, oli SKDL:n ja SKP:n listoilta hommaansa valittu.

    Enhän minäkään pidä kaikista porvareista,eikä sinunkaan tarvitse kommunisteille lemmenviestejä lähettää. Mutta,mutta, ei sitä nyt ihan mahottomiakaan pidä esittää,kyllä työväki on noin pääsääntöisesti joutunut ajamaan asiansa itse. Harvoin on porvareita ihan eturintamassa nähty. Tarkasti ottaen ei ole nähty kuin Mieto Kaskisissa. Jo on jätkillä iso halinalle syleiltävänä työttömyyden murheeseen!

    Jos olet sitä mieltä,että porvarienemmistöinen eduskunta on työelämän lait säätänyt niin se lienee työstään vastuussakin. Estonian mainitsin,mitenpä Kurun junaonnettomuus ja Lapuan patruunatehtaan räjähdys. Arveletko niiden 120 eduskunnan porvariedustajan ottavan henkilökohtaisen vastuun huonosti laaditusta laista? Ottaako sisäministeri nyt vastuun koulusurmista? Sisäministeri ilmoitti kautensa alussa suitsivansa thai-hierontapaikat. Jos tänään piirrämme 300 m ympyrän käyttäen keskipisteenä sisäministerin synnyinkotia,niin sen ympyrän sisään jää 7 thai-hierontapaikkaa. Eikö porvarihallituksen ja porvarienemmistöisen eduskunnan työlait koskekaan kouluavustajia tai epätyypillisessä työsuhteessa työskenteleviä ns. nilistelijöitä?

    Työeläkeläinen sanoo kommunistien lietsovan kapinaa,kumousta ja kurjuutta. Ja höpöt. Eihän tässä maassa enää kapinoi kuin Keskustapuolueen MTK:lainen siipi.
    Eivät kommunistit kippaa lantakuormaa eduskuntatalon portaille,eivät kommunistit levittele viirejä tiepuoliin tai polttele vainovalkeita,eivät kommunistit kaada maitotonkkia meijerien portaille,eivät kommunistit tuki teitä traktorimarssein ja viimeisestä karvahattulähetystöstäkin taitaa olla aikaa.

    Kun kommunistit ja SKDL oli hallituksessa niin kenttä piti aika meteliä ja tuki edustajiaan. Eikö se ole normaalia politiikkaa ja vielä järkevää sellaista?
    Vai onko Keskustalainen tapa järkevämpi? Siinähän pääministerin puolueen änkyräsiipi kampittaa johtajaansa ja todennäköisesti pudottaa hänet palliltaan seuraavassa puoluekokouksessa. Asian voisi yleistää,onko se porvaripolitiikka nyt ylimalkaan viisasta. Lama painaa päälle,kohta töitä ei ole kuin thai-hierojilla ja hekin joutuvat polkemaan hintoja paitsi Kanervan Turussa. Sisäministeri jatkaa mutta RKP:n ministerin avustaja saa potkut kun nipistelee kännipäissään ruotsalaisia pakaroita.Vihreät kannattavat ydisnvoimaa.Valtionvarainministerin mukaan on varauduttava maksamaan riskipelaajien finassitappiot veronmaksajien varoin vaikka ensi talvena 10 000 nyt työssä olevaa rakennusmiestä ja 20 000 muun alan työntekijää kävelee työttömänä ja saman verran on lomautettuna.
    Ystäväni Kalle,eikö sen porvarienemmistöisen eduskunnan pitäisi nyt odottaa uusia työelämää koskevia esityksiä porvarihallitukselta? Onko tämä juuri se hallitus,jolle ei voi tuoda aloitteita koneiston ulkopuolelta? Jos sille voidaan tuoda aloitteita niin miksi kommunistit eivät voisi niitä tuoda?

    Äänestä

  • Wäinä kirjoitti:

    Työehtoja sääntelevät,lait,sopimukset ja määräykset.

    Laki on aina luonteeltaan pakottava. Kovin monet lait ovat puitelakeja,laissa sanotaan esimerkiksi,että työnantajan on otettava varteen kaikki,mitä tulee työntekijäsn suojelemiseksi tapaturmalta taikka ammattitaudilta... Lakiiin ei ole kirjattu,että työnantajan tulee huolehtia siitä,että työntekijä ei putoa pöydältä,että työntekijä ei putoa tuolilta,että työntekijä ei putoa jakkaralta. Puitelaki onkin useimmin hyvin järkevä menettelytapa. Sisällön laille antaa esimerkiksi ministeriön ohje,sekin on järkevää sillä tieto kasvaa ja kokemus karttuu. Estonian jälkeen tiedämme autolauttojen keulaporttien rakennevaatimuksista enemmän kuin ennen sitä. Puitelain täyttäminen ministeriön ohjeella on helpompi kuin viidenkymmenen tai sadan lain uudelleensäätäminen eduskunnassa viikoittain.

    Työehtosopimuksissa määritellään työsuhteen ehtojen minimi. Mikään ei estä työnantajaa vaikkapa maksamasta paremmin ja työntekijää ottamaan sen vastaan. Sopimus ei ole lain tapaan pakottava säädös.

    Työelämää säätelevät hyvin monet määräykset. Tutuin lienee työnatajan työsäännöt.


    Ylempänä listattiin työväenliikkeen saavutuksia aikajanalla. Pikaista lukaisua perusteellisempi tarkastelu osoittaa,että eduista useimmat on ensin saavutettu joko työpaikka- tai alakohtaisina etuina,sittemmin ne on tulleet valtaosaan työehtosopimuksista ja vasta sen jälkeen ne ovat tuotu käsittelyyn lakiesityksinä ja eduskunta on säätänyt ne laiksi.
    Olet aivan oikeassa siinä,että eduskunta on ollut lähes aina porvarienemmistöinen. Työväen kannalta merkittävimmät lait ovat kohdanneet eduskunnassa porvarien vastustuksen. Siitä ovat esimerkkejä työaikalaki,lapsilisälaki ja laki työttömyysturvasta. Näiden lakien käsittelyä valiokunnissa ja suuressa salissa porvarit ovat ansiokkaasti hidastaneet ja vesittäneet,sen he ovat voineet tehdä juuri enemmistöasemaansa nojaten. Keinovalikoima on ollut ja on edelleen moninainen,useimmin käytettyjä ovat komitean nimeäminen,asian lykkääminen yli vaalien ja käsittely perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
    Mainitusta listasta voi lukea myös sen,että työväenliikkeen merkittävimmät saavutukset saavutettiin aikana,jona työpaikkojen ja asuinalueiden väki vaati uudistuksia ja muutosta porvaripolitiikkaan.
    Olet siis aivan oikeassa siinä,että porvarienemmistöinen eduskunta laati lait mutta tulkintasi näyttäisi olevan,että se laati ne ikäänkuin hyväähyvyyttään ja ilman ulkoparlamentaarista painetta. Se ei toki ole kiistaton näkökulma ja siihen eivät oikeasti taida uskoa edes zyzchowitsitkaan. Siihen eivät taida uskoa ainakaan ne tutkijat ja väitöskirjantekijät,jotka ovat lukeneet eduskunnan pöytäkirjat lakien käsittelyajalta.

    Työelämän lakien syntysanat ovat monesti lausuttu sopimusneuvotteluissa,sopimuksina ne ovat voineet olla voimassa vuosikymmeniä.Vasta käytännön yleistyttyä
    niille on annettu lain muoto.
    Esitystä autonkuljettajien työaikalaiksi käsiteltiin eduskunnassa kahdesti ja siitä ei ns. tullut lasta eikä paskaa. Ammattiliittojen ja SAK:n toimesta lakiluonnos laadittiin niin valmiiksi,että käsittelyyn tuotuna se meni läpi sellaisenaan. Senkin lain sääsi porvarienemmistöinen eduskunta. Se sääsi sen siksi,ettei sillä ollut yleisesti hyväksyttävissä olevia syitä hylätä esitystä eikä teknisiä keinoja vesittää sitä.

    Itse asiassa tahtonet sanoa,että kaiken hyvän tässä maassa ovat tehneet porvarit ja kaiken pahan kommunistit. Noin sanoen se ei olisi uskottavaa. Uskottavampaa onkin käyttää kiertoilmausta,tässä tapauksessa eduskunnan porvarienemmistöä.
    Siihen aikaan kun tässä maassa vielä kokoontui
    500:n pääluottamusmiehen kokous valmistelemaan työehtosopimusesityksiä,he toivat terveiset kentältä. He edustivat työpaikkojen mielipidettä.Noista mielipiteistä jalostui joltinenkin määrä täytettä työelämää sääteleviin puitelakeihin. Mielestäni olet nyt liikkeellä hivenen kevyin eväin kun annat kunnian kaikesta hyvästä eduskunnan porvariedustajille. Minun näkökantani mukaan lakien syntyyn vaikutti merkittävästi kymmenien tuhansien työpaikkojen ihmisten mielipide. Heidän mielipidettään edustivat mm. ne 500 pääluottamusmiestä, väittäisin että näillä pääluottamusmiehillä oli parempi käsitys kansalaisen arjen tarpeista kuin niillä 120:lla eduskunnan porvarikansanedustajalla. Näistä pääluottamusmiehistä puolet,joskus enemmänkin kuin puolet, oli SKDL:n ja SKP:n listoilta hommaansa valittu.

    Enhän minäkään pidä kaikista porvareista,eikä sinunkaan tarvitse kommunisteille lemmenviestejä lähettää. Mutta,mutta, ei sitä nyt ihan mahottomiakaan pidä esittää,kyllä työväki on noin pääsääntöisesti joutunut ajamaan asiansa itse. Harvoin on porvareita ihan eturintamassa nähty. Tarkasti ottaen ei ole nähty kuin Mieto Kaskisissa. Jo on jätkillä iso halinalle syleiltävänä työttömyyden murheeseen!

    Jos olet sitä mieltä,että porvarienemmistöinen eduskunta on työelämän lait säätänyt niin se lienee työstään vastuussakin. Estonian mainitsin,mitenpä Kurun junaonnettomuus ja Lapuan patruunatehtaan räjähdys. Arveletko niiden 120 eduskunnan porvariedustajan ottavan henkilökohtaisen vastuun huonosti laaditusta laista? Ottaako sisäministeri nyt vastuun koulusurmista? Sisäministeri ilmoitti kautensa alussa suitsivansa thai-hierontapaikat. Jos tänään piirrämme 300 m ympyrän käyttäen keskipisteenä sisäministerin synnyinkotia,niin sen ympyrän sisään jää 7 thai-hierontapaikkaa. Eikö porvarihallituksen ja porvarienemmistöisen eduskunnan työlait koskekaan kouluavustajia tai epätyypillisessä työsuhteessa työskenteleviä ns. nilistelijöitä?

    Työeläkeläinen sanoo kommunistien lietsovan kapinaa,kumousta ja kurjuutta. Ja höpöt. Eihän tässä maassa enää kapinoi kuin Keskustapuolueen MTK:lainen siipi.
    Eivät kommunistit kippaa lantakuormaa eduskuntatalon portaille,eivät kommunistit levittele viirejä tiepuoliin tai polttele vainovalkeita,eivät kommunistit kaada maitotonkkia meijerien portaille,eivät kommunistit tuki teitä traktorimarssein ja viimeisestä karvahattulähetystöstäkin taitaa olla aikaa.

    Kun kommunistit ja SKDL oli hallituksessa niin kenttä piti aika meteliä ja tuki edustajiaan. Eikö se ole normaalia politiikkaa ja vielä järkevää sellaista?
    Vai onko Keskustalainen tapa järkevämpi? Siinähän pääministerin puolueen änkyräsiipi kampittaa johtajaansa ja todennäköisesti pudottaa hänet palliltaan seuraavassa puoluekokouksessa. Asian voisi yleistää,onko se porvaripolitiikka nyt ylimalkaan viisasta. Lama painaa päälle,kohta töitä ei ole kuin thai-hierojilla ja hekin joutuvat polkemaan hintoja paitsi Kanervan Turussa. Sisäministeri jatkaa mutta RKP:n ministerin avustaja saa potkut kun nipistelee kännipäissään ruotsalaisia pakaroita.Vihreät kannattavat ydisnvoimaa.Valtionvarainministerin mukaan on varauduttava maksamaan riskipelaajien finassitappiot veronmaksajien varoin vaikka ensi talvena 10 000 nyt työssä olevaa rakennusmiestä ja 20 000 muun alan työntekijää kävelee työttömänä ja saman verran on lomautettuna.
    Ystäväni Kalle,eikö sen porvarienemmistöisen eduskunnan pitäisi nyt odottaa uusia työelämää koskevia esityksiä porvarihallitukselta? Onko tämä juuri se hallitus,jolle ei voi tuoda aloitteita koneiston ulkopuolelta? Jos sille voidaan tuoda aloitteita niin miksi kommunistit eivät voisi niitä tuoda?

    Katsos, vaikka eduskunta onkin ollut porvarivetoinen niin silti se on ollut aina - siis aina - työläisvetoinen. Ja kyllä porvarityöläinenkin arvostaa pitkää kesälomaa eikä hänen tarvi kuulla sen hyvyydestä kommunisteilta.

    Älä unohda, että suurin osa porvarikansanedustajistakin on palkkatyöläisiä eikä kapitalisteja.

    Tässä sinulle selitys, miksi porvarienemmistöinenkin eduskunta pystyy säätämään hyvinvointilakeja työläisten eduksi.

    Äänestä

  • antikommunisti kirjoitti:

    Katsos, vaikka eduskunta onkin ollut porvarivetoinen niin silti se on ollut aina - siis aina - työläisvetoinen. Ja kyllä porvarityöläinenkin arvostaa pitkää kesälomaa eikä hänen tarvi kuulla sen hyvyydestä kommunisteilta.

    Älä unohda, että suurin osa porvarikansanedustajistakin on palkkatyöläisiä eikä kapitalisteja.

    Tässä sinulle selitys, miksi porvarienemmistöinenkin eduskunta pystyy säätämään hyvinvointilakeja työläisten eduksi.

    Jos valitut eduskunnat olisivat Suomi pienoiskoossa niin suurin osa suomalaisista olisi - opettajia.
    Mistä sinulle nyt sattuikin juolahtamaan mieleen pitkien kesälomien arvostaminen?

    Kenties edustajien enemmistöllä ei riitä kiinnostus pätkätyöläisten, heitähän on Suomessa liki miljoona, loman pituuksien ja lomaetujen ajamiseen. Opettajaedustajia pitemmät lomathan on ainoastaan työttömillä.

    Kalevi Sorsa arvioi poliittisen vallan ja taloudellisen vallan jakautuvan Suomessa suurin piirtein tasan. Maan suurimman puolueen puheenjohtajana hän siis sanoi sosialidemokraattien käyttävän n. 15 prosentin valtaa. Porvaristo Suomessa taas on kautta aikain väittänyt,että tässä maassa valtaa käyttävät SAK ja ammattiliitot. Jos porvarien väite pitää paikkansa niin sosialidemokraatit käyttävät huomattavasti 15:ä prosenttia suurempaa valtaa ja saman kaavan mukaan kommunistitkin enemmän kuin 0,6 prosentin edestä. Eikö tämä johda siihen että porvarit käyttävät pienempää valtaa,heillähän on melko mitätätön edustus ja kannatus SAK:laisessa ammattiyhdistyskentässä.

    Jompi kumpi väittämä on siis väärä: Joko väite työläisenemmistöisestä eduskunnasta taikka sitten porvarien väite SAK:n vallasta. Opettajain Liitto oli aikoinaan maan suurin ammattiliitto,huomattava enemmistö opettaja-kansanedustajista on aina edustanut porvaristoa. Lienee paikallaan kysyä,miksi muilla aloilla ei ole kolmen kuukauden kesälomaa? Vai onko niin,että että ne porvarityöläiset ajavat eduskunnassa ainoastaan omaa etuaan?

    Kyllä se Kalle edelleen on niin,että rasvanahkaväki on aina joutunut ajamaan oman etunsa ja vastassa heillä on porvaririntama.

    Äänestä

Neuvostoliiton pelko on ollut tärkeässä roolissa suomalaisen hyvinvoinnin kehityksessä. Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta, aloittivat Suomen porvarit hyvinvoinnin alasajon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mulla ei mielipidettä kirjoitti:

siksi kyselen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu