Hiljaiseksipa on palsta taas uuvahtanut!
5–6 vuotta sitten täällä saavuttivat jonkinlaista suosiota eräänlaiset käännösväännösnimipähkinät. Vieläköhän kukaan jaksaisi innostua?
Mitkähän Vantaan kaupunginosat saattaisivat löytyä seuraavien ”englanninnosten” takaa?
1. Set of Boxes
2. Search Inner Bark
3. Come Pile
4. Brown or Red Soil
5. Male Tax
6. Coniferous Touched
7. Sweater Village
8. Rapids Belong to the Map
9. Area District
10. Quiz Gradient
Käännökset on väännetty kieli poskessa; ne ovat siis tarkoituksellisen pöljiä. Osallistuminen on tosikoilta kielletty!
5–6 vuotta sitten täällä saavuttivat jonkinlaista suosiota eräänlaiset käännösväännösnimipähkinät. Vieläköhän kukaan jaksaisi innostua?
Mitkähän Vantaan kaupunginosat saattaisivat löytyä seuraavien ”englanninnosten” takaa?
1. Set of Boxes
2. Search Inner Bark
3. Come Pile
4. Brown or Red Soil
5. Male Tax
6. Coniferous Touched
7. Sweater Village
8. Rapids Belong to the Map
9. Area District
10. Quiz Gradient
Käännökset on väännetty kieli poskessa; ne ovat siis tarkoituksellisen pöljiä. Osallistuminen on tosikoilta kielletty!
Vastaukset 51
Vanhimmat
toteamaan, etten helsinkiläisenä tunne Vantaan "kaupunginosia" (huvittava nimitys sinänsä, kun Vantaa on kyseessä...), mutta matkalla lentoasemalle ovat silmäkulmani ohi vilahtaneet tienviittoja, joista voisi päätellä, että ainakin:
4. on Ruskeasanta (ruotsiksi Rödsand) ja 5. on Veromies.
Pianhan tuota palautetta näkyy tulleenkin – ja molemmat vastauksesi osuivat ”oikeaan” eli juuri noita kahta nimeä tavoittelinkin.
Helsinkiläinen olen itsekin – joskin marginaalisellainen. Kotioveltani on parisataa metriä Espooseen ja kilometrin verran Vantaalle.
Netistä jouduin minäkin Vantaan kaupunginosat etsimään. Tällaiset ratkaisut löysin:
1. Set of Boxes = Askisto
2. Search Inner Bark = Hakunila
3. Come Pile = Tuupakka (ei taida olla varsinainen kaupunginosa)
4. Brown or Red Soil = Ruskeasanta
5. Male Tax = Veromies
6. Coniferous Touched = Havukoski
7. Sweater Village = ???
8. Rapids Belong to the Map = Kartanonkoski
9. Area District = Seutula
10. Quiz Gradient = Pähkinärinne
Villapaitakylää (7) en Vantaalta löytänyt.
Noitahan minä juuri haeskelin – hienoa!
Villapaidan murteellinen rinnakkaisnimi ei taida olla ihan kaikkien tiedossa? Se on kenties johdettu puikoilla kutomista / neulomista merkitsevästä ruotsin kielen sanasta. Tuon nimen villapaita-merkitys selvisi minulle itsellenikin vasta asevelvollisuusiässä, kun eri murrealueilta tulevaa populaa kerääntyi yhteen.
Jotkut siellä intissä ”neuloivat” kauluslaattansakin paikoilleen (tarkoittaen ompelemista, ei neulepuikoilla kutomista). Puhekielen monimuotoisuudet pitänee vain hyväksyä!
...tietenkin Tikkurila!
7. Sweater Village = Tikkurila
Tikkuriksihan ne jotkut villapaitaa kutsuvat. Sana tuli minulle tuossa merkityksessä tutuksi vasta asevelvollisuusaikana. Muistaakseni sitä käytti eräs Kittilästä kotoisin oleva kaveri. Havaintoja sittemmin toki muualtakin.
sticka (ruots.) = kutoa (neulepuikoilla)
Nimien Tikkurila ja Dickursby etymologinen yhteys (if any) on minulle epäselvä. Yhteys voi olla monen muun nimiparin mukaan pelkästään äänteellistä laatua.
Koetin vähän kaivella tietoa. Tikkurin toinen merkitys villapaidan ohella näkyy olevan ”10 turkiseläimen nahkaa”. Nimi Tikkurila/Dickursby periytynee siitä (eikä tietenkään tuosta villapaidasta, niinkuin leikkimielisesti koetin esittää):
»TIKKURILA
Vanhin asiakirjamerkintä Tikkurilasta, Dickursby, on vuodelta 1501. Nimi on tulkittu siten, että henkilöllä, joka sai liikanimekseen Dickur, oli jotain tekemistä nahkojen kanssa. Tikkuri tarkoittaa kymmentä kappaletta nahkoja ja Dickur on henkilön sukunimi.»
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/toyrnimi.html
»Ennen vanhaa hämäläiset tulivat Vantaanjokea pitkin siihen myymään oravannahkoja viikingeille. Ne olivat 10 nahkan nipuissa, joita kutsuttiin ”dickur” (lat. decem / kymmenen) tai suomeksi tikkuri. Siitä tuli sitten läheisen kylän nimi.»
http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/oulunkylainen/3-04/oulunkyl3_04_2-9.pdf
Jos otetaan neljä Tikkurilaa, niin siitähän pitäisi saada aikaan Kiihtelysvaara! Eikös kiihtelys tarkoitakin 40 nahan nivaskaa?
:•)
Kiitokset kaikille älynystyröitään tehtäväni parissa hieroneille ja onnittelut nimien selvittämisestä!
Male Tax = miesvero
Taxman = veromies
Vihjeet olivat tarkoituksellisen pöljiä, kuten varoitinkin. Ei näitä pidä ottaa niin tosissaan!
Pidätän itselläni oikeuden ajatella nurinkurisesti. Tax man tai taxman ei tullut vihjeenä kysymykseenkään (helppouttaan). Jos Tax Male ei tunnu minusta hyvältä, saatan kirjoittaa niinkin hassusti kuin Male Tax (= miespuolinen vero ~ veromies).
Siinä vaan koko asia muuttuu toiseksi, 'male tax' viittaa veroon, joka peritään miehiltä sukupuolen perusteella. 'Tax male/man' taas viittaa mieheen, jolla on jotain tekoa verojen kanssa, siis veromies.
Tiedän nyt repiä ihokkaani, ripotella tuhkaa päälleni sekä kieriskellä tervassa ja höyhenissä.
Ellei riitä, saat vetää minut kölin alitse.
:•)
Jo oli aikakin. ;)
Mielestäni oudoimpia ruotsinnoksia on Vantaan "Kuusikko" nimen käännös ruotsiksi "Sexan". Itse olisin kääntänyt sen esimerkiksi "Granskog" tai jotain sinne päin.
Onkohna nimien vääntäjillä ollut "se" mielessä?
sitten ajoimme amerikkalaisen tuttavan kanssa Karkkilan läpi matkalla Helsingistä Poriin, tokaisin, että tämän kaupungin nimi on englanniksi "Candyville". Vähän hän ihmetteli, enkä minäkään ruvennut sen kummemmin selittelemään yksilöydymmin...
Eiköhän ’ville’ liene pikemminkin ranskaa? Toki englanninkielisestäkin maailmasta löytyy melkoinen määrä paikannimiä päätteellä -ville, mutta ”Candytown” olisi minulla tullut ensimmäisenä mieleen. Ellei sitten ”Sweetie City” (kasviskauppiaat kutsuvat myös greipin ja pomelon risteytystä nimellä ’sweetie’, joten tuonnimistä namia saattaa löytyä karkkihyllyjen ohella vihannesosastoltakin).
Mikähän se Pompoolikylä sitten mahtaisi olla ranskaksi? ”Bonbonville” vai jokin prepositiojohdannainen?
Asun Helsingin kaupunginosassa, jonka nimi kahdella kotimaisella on Konala/Kånala. En edes tiedä, kumpi nimi on väännös kummasta.
Seutu on ollut joskus viljeltyä ja yksi tila on ollut nimeltään Kålsar. Sen peruina Konalan nimistöön kuuluu sennimisiä katuja kuin Kolsarintie/Kålsarvägen ja vastaavia.
Niinpä eräät sanovatkin asuvansa ”Kalsarinkujalla Kanalassa”. Liekö skandimerkkien vai huumorintajuttomuuden puutetta?
Helsingin Paloheinässä (Svedängen) on katu nimeltä Kuusmiehentie - Sexmansvägen. Lieneekö nimetty ruotsiksi Henry Saaren vai peräti itsensä John Holmesin mukaan?
”Smör mamma, julsexan kommer tillbaka!” (= Voi äiti, joulukuusi palaa!)
Kokkolassa (Karleby, vanhaan hyvään aikaan Gamlakarleby) lienee myös katu nimeltä Sexmansvägen.
Toisin kuin nimimerkki 'Aina ihmetellyt' arvelee, paikannimi Sexan on alkuperäinen, ja se on "suomennettu" Kuusikoksi, kuten seuraava lainaus kertoo:
"Nykyisen Kuusikon alueen Tikkurilan puolella pellonreunassa oli kuusi taloa, joita kutsuttiin Sexaniksi. Koko kylän nimeksi sen ei kuitenkaan katsottu aluksi riittävän. - - - Heinäkuun 1. päivänä 1956 päätti yleinen kyläkokous ehdottaa kahta vaihtoehtoa: Sexan-Kuusikko ja Sexan-Kuusela. Kokouksessa oli läsnä 63 palstanomistajaa. Kunnan tielautakunta asettui ensimmäisen nimiparin kannalle. Näin asia ratkesi ja nimeksi tuli Sexan - Kuusikko."
myös, miksi Australiassa on bumeranginheitto kiellettyä kulohältystilan vallitessa?
- No tietenkin, koska bumerangi palaa, kun sen heittää...
Torvikuusikosta ei tule vaskiseitsikkoa, vaikka se soittaisi päin männikköä.
Olin läsnä (yleisön joukossa, en tokikaan juhlittavana) TKK:n valmistujaisjuhlassa kesäkuussa 2003. Tilaisuutta juhlisti Retuperän WBK:kin omalla osuudellaan. Tuonkertaisesta returepertuaarista jäi mieleeni soimaan ”Yö Altailla – Natten på Lavuarer”.
http://www.rwbk.fi/html/index.html
eli nykyisen Vammalan (tulevan Sastamalan) seudulla tikkureiksi kutsuttiin villalangasta neulottuja sormikkaita.
määrätyssä muodossa "Natten på lavoarerna". Voisi olla myös, ja jopa todennäköisemmin, "Natten vid bassängerna".
Ja muistan kuulleeni, että kun Ahti "oi pientä juhlijaa" Karjalainen erään rankasti juhlitun yön jälkeen heräsi kellarikäytävällä, jonka seinässä oli iso kyltti, varustettuna tekstillä "EI SAA KOSKEA HANOIHIN!", ystävämme AK luuli kuin luulikin joutuneensa kansainvälispoliittisen sieppauksen uhriksi, ja tulleensa muilutetuksi Vietnamiin...
Seinällä luki: "Valitettavasti hanoista ei saa vettä". Toisen kerran Ahtin kanssa matkustaessani sama toistui toisessa hotellissa, kun hän kauhuissaan riensi luokseni ja totesi: "Hemmetti, me ollaan jouduttu Intiaan." Lausuman selitti teksti seinällä: "Die Toiletten liegen auf der anderen Seite des Ganges":
Määrätty muotohan siihen ilman muuta kuuluu! Pakkoruotsituksestani on jo aikaa...
Itse asiassa: RWBK näkyy itse käyttävän *yksikön* määrättyä muotoa:
http://www.rwbk.fi/html/levyt/rwbk10.html
Mutta missä ihmeessä on Bassäng-niminen vuoristo ja löytyykö todellakin sen innoittamana tehty musiikkikappale jostakin?
Tuon Yö Altailla -kipaleen säveliin oli aikanaan tehty uudet renkutussanat, joita kotiutettavat ikäluokat veisasivat nuoremmilleen Tasavallan Sotaväessä. Tunnettiin ”Siviilimarssina” tjsp. Sanoituksella pyrittiin nostattamaan alokkaiden v-käyrää tyyliin ”meillä vähän, teillä paljon”.
Mistäpä sitten löytyvät seuraavaiset paikat:
Blue Stone?
Shoe Tax?
Sanctification Danger?
The Big Feed?
Crane Base?
Huom! tässä ei vastaukseksi kelpaa mikä paikka on kyseessä, vaan nyt kysytäänkin sitä paikkakuntaa, jolla mainitut paikat sijaitsevat!
Oikein tietäneelle raikuvat abloidit kautta Suomi24:n!
Blue Stone => Maaninka
Shoe Tax => Mikkeli
Sanctification Danger => Taivalkoski (”Journey Rapids”)
The Big Feed? => Pudasjärvi
Crane Base? => Sodankylä (”War Village”)
Muut oikein paitsi Crane Base.
Olkoon onneksi!
Sitten kyseessä täytyy tietenkin olla Pudasjärvi tuonkin Crane Basen kohdalla.
Sen Sodankylässä olevan Kurki????-nimen loppuosan merkitystä en tiennyt edes selkosuomeksi ja ajattelin, että se ehkä saattaisi kääntyä englanniksi vastineella ’base’, merkitsipä sitten mitä tahansa...
:•)
Yritin korjata, mutta ei tullut perille. Tuleekohan nyt tuplana?
Korjaan siis: Crane Base => Pudasjärvi.
Sanem per aquam: mitähän ovat tunnetummalta nimeltään seuraavat suomalaiset paikkaseudut, joilta löytyy jonkinlainen spa eli kylvehtimö:
Tranquility Slaughter
Flux Feline
Boulder Plunged
NCO-Brother-in-Law
Grindstone Lining
Noh – joukossa taitaa olla yksi paremminkin itse kylpylän kuin sen sijaintipaikan nimeä kuvaava vihje. Älköön tämä haitatko pähkäilyä!
näyttää olevan "Natten På Lavuaren", jossa on vähän enemmänkin virheitä.
Perusvirhe on tietenkin käytetty yksikkömuoto, kun "Altailla" on monikossa. Lisäksi oikea kirjoitusmuoto on "lavoar(erna)", ei "lavuar(en)" (sana on peräisin ranskan sanasta "lavoir"), jonka ruotsinkielinen ääntämys ilmaistaan muodolla "lavoar" ja suomenkielinen muodolla "lavuaar(i)".
Ja miten niin, missä on Bassäng-niminen vuoristo??? Missä sitten on Lavoar-niminen vuoristo? Ja löytyykö Lavoar-vuoriston innoittama musiikkikappale???
Allas-sanan ensisijainen ruotsinkielinen vastinehan ei lisäksi mitenkään ole "lavoar", vaan pikemmin juuri bassäng.
Käsienpesuallas on ehkä lavoar (ransk. laver = pestä). Pelkkä allas (josta adessiivin monikko Altailla on muodostettu) on ensisijaisesti juuri lähes kaikkea muutakin (uima-allas, valtameriallas, kalanviljelyallas jne. Nämä kaikki ovat ruotsiksi bassäng.
Oli selvääkin selvempi ajatusvirhe kysellä tuon Bassäng-nimisen vuoriston perään. Minun aivovärkilläni on paha taipumus tehdä silloin tällöin juuri tuollainen 180°-kupellus!
Mitä RWBK:n valitsemaan käännösvastineeseen tulee, niin lienee ilmiselvää, että ”lavoar/lavuar/lavuaari” on tuttu suuremmalle yleisölle kuin ”bassäng” (josta ei taida olla suomalaistettua väännöstä lainkaan). En siis ihmettele yhtään, miksi kappale on nimetty siten kuin se on nimetty.
CD-sanakirjani kertoo:
lavoar => lavuaari, pesuallas, pesupöytä
lavuar => lavuaari
* * *
lavuaari => lavoar (3), lavuar (3)
En ihmettele sitäkään, miksi RWBK on valinnut noista vaihtoehdoista juuri tuon ”suomalaisemman” muodon ”lavuar”.
Kiitos täsmennyksistäsi joka tapauksessa!
Kaikki on ok. Ja pääasia, ettei aivovärkkisi tee 360 asteen kupellusta...
Crane Base -> Pudasjärvi.
Kurenalus t. Kurenala t. Kurenalusta on P:ven keskustaajaman nimi.
Tranquility Slaughter; jos tämä ei ole Rauhalahti, niin minä en tiedä mikä se on.
Flux Feline; Katinkulta?
Boulder Plunged; Kivitippu
NCO-Brother-in-Law; se on satavarmasti Aulanko.
Grindstone Lining; olisiko Tahkovuori?
Flux Feline = Vuokatti
Flux = vuo, feline = kissa, katti – ja juuri Katinkultahan se Vuokatista löytyy! Vastaus oli niin lähellä ”oikeaa” kuin olla voi.
Kivitippu sijaitsee Lappajärven kunnassa; tarkempaa paikkaa en tiedä. Tämä oli se kylpylaitoksen eikä sijaintipaikan nimi.
Lining on se vuori joka taipuu vuori : vuorin eikä vuori : vuoren ja grindstone on kuin onkin tahko.
Onnittelut tehtävän ratkaisemisesta! Tämän ei pitänyt olla helppo.
Joku saattoi ihmetellä tuota akronyymiä NCO. Se on olevinaan non-commissioned officer eli aliupseeri eli Au.
http://www.acronymfinder.com/NCO.html
että se liittyy avioliiton ulkopuoliseen.
Minä luulin, että "The Big Feed" olisi ollut tunturi Iso-Syöte ;-)
Luetunymmärtäminen vähän takkuaa eilisen baarireissun jäljiltä, tehtävässä piti siis selvittää, millä paikkakunnalla tämä "The Big Feed" sijaitsee...
nosto
nostetaas taas
on harrastettu samaa. Tuloksia Aamulehden sivulla
http://www.aamulehti.fi/moro/uutisellista/87960.shtml
>Hiljaiseksipa on palsta taas uuvahtanut!
Niinpä on päässyt käymään, ompa ompa, kuten Lotvonen sanoisi. Pitääköhän tässä vanhojen puujalkamiesten jälleen kerran rientää hätiin, elvytystä antamaan!
:o)
Iivo ei ollut kaikkein ahkerimpia oppilaita. Melkein vuoden saksan opetuksen jälkeen käytiin keskustelu:
- Sinä, Iivo, et ole vuodessa oppinut saksaa sanan sanaa
- Olenpas
- No, sano, mitä takoittaa "Hier ist ein Buch"
- Hiiri istuu puussa
Knulleri.
(Das) Buch on kirja, eikös vain? (Die) Buche on pyökki, eräs puulaji. Kovana tunnetusta pyökistä (Buchenholz) voi veistellä vaikkapa alkeelliseen kirjapainoon soveltuvia kirjasimia.
Sanojen samankaltaisuus ei liene ihan sattumaa. Taisikohan itse Gutenberg käyttää juuri pyökkiä ensimmäisissä painovärkeissään?
Ehkäpä pyökistä saisi aikaan puujalkojakin. Minäpoika olen väsännyt siitä makuuhuoneeseen vaaterengin, jonka päälle lastaan loimeni käydessäni yöpuulle.
Mainittakoon, että ruotsiksi sekä "kirja" että "pyökki" ovat molemmat "bok", eli täysiä homonyymeja.
Tätä käytti hyväkseen Helsingissä Ravintola Eliten naapurissa sijainnut antikvariaatti, jonka nimeksi oli annettu "Pyökki". Omistaja (tai ainakin toinen omistajista) olikin ruotsinkielinen. Enpä tiedä, onko tuo antikvariaatti enää olemassa - ainakaan tuon nimisenä. Viimeisin havaintoni Pyökistä ajoittuu 1980-luvulle.
Vuonna 2008 siis vielä ajateltiin.
Tätäkö se internet teettää? Entä vuonna 2015?
Myönnän ilahtuneeni ketjuun vastanneiden runsaudesta silloin 3 vuotta sitten, mutta ei tämä ketju taida enää nostamisesta elpyä...
Joku toinen saisi mielihyvin rustailla tänne ihka uusia aivopierupähkinöitä. Voisin koettaa voimiani ratkojan roolissa tällä kertaa.