Hei onks tää se foorumi

ovat tällä hetkellä sensurologien, gestabon ja ohranan tehotarkkailussa.

juuri nämä sivut kirjoitti:

ovat tällä hetkellä sensurologien, gestabon ja ohranan tehotarkkailussa.

Kaikenlainen asiallinen ja kriittinen kirjoittelu on sallittua.

Loukkaava ja epäasialllinen kirjoittelu sen sijaan on mielestäni rangaistavaa.

Joten emme ole ketään vastaan vaan rakentavasti kriittisiä.

Äly nystyröille töitä ja jakamaan tietoa niistä asioista, keskustelemaan nerokkaasti jotka ovat muutoksen kourissa.

Ajanhermolla ei saa hermoilla.

yhteys päättäjiin kirjoitti:

Kaikenlainen asiallinen ja kriittinen kirjoittelu on sallittua.

Loukkaava ja epäasialllinen kirjoittelu sen sijaan on mielestäni rangaistavaa.

Joten emme ole ketään vastaan vaan rakentavasti kriittisiä.

Äly nystyröille töitä ja jakamaan tietoa niistä asioista, keskustelemaan nerokkaasti jotka ovat muutoksen kourissa.

Ajanhermolla ei saa hermoilla.

kirjoittelu. Valta-asemassa oleville pieninkin kritiikki ja satiiri, ironiasta puhumattakaan, on loukkaavaa ja epäasiallista. Kun joku kirjoittaa subjektiivisesti jotain se tulkitaan heti objektiivisesti kohdistuvan johonkin. Toisin sanoen, kun joku esittää subjektiivisen väitteen, se tulkitaan objektiiviseksi asiantilaksi, tosiolevaiseksi, vaikka se sitä ei ole, eikä voi olla

Pohjimmiltaan kaikki keskustelu ja mielipiteen vaihto on subjektiivista ja näin ollen kyse on arvokeskustelusta. Arvot ja tosiasiat ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin niillä on tietty yhteys keskenään. Tärkeä kysymys on se, kuinka lähellä tosiasiat ja subjektiiviset arvot ovat toisiaan. Toiset näkevät ne etäämpänä, toiset lähempänä. Itsensä loukatuksi tunteva näkee niiden olevan kaukana toisistaan, vastaavasti löukkaava saattaa jopa pitää tosiasioita ja arvoja samana asiana. Kiistaa käydäänkin oikeastaan lopulta siitä, kuinka paljon tai vähän arvot ja tosiasiat vastaavat toisiaan kussakin tapauksessa.

Jos vertaa kirjoittelua kansainvälisesti, niin niihin kohdistuva sietokyky vaihtelee paljon. Esimerkiksi Venäjällä pienimmälläkin arvostelulla hankkii itselleen kuolemantuomion. Vastaavasti jossain Englannissa saa kirjoittaa melkein mitä tahansa. Siellä poliittinen satiiri ja ironia on suorastaan taiteenlaji. Entä meillä Suomessa? Kuten arvata saattaa, "itäiset" piirteet ovat vahvasti esillä.