http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Talouden kriisi pakotti Putinin peräytymään puutullikiistassa/1135241081201
Talouden kriisi pakotti Putinin peräytymään puutullikiistassa
helsingin sanomat
Venäjän toiminta puutulliasiassa tuo mieleen Yhdysvaltain entisen Moskovan-suurlähettilään George Kennanin näkemyksen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö pyysi vuonna 1946 Kennanilta arviota siitä, millainen valtio Neuvostoliitto on, mitä se haluaa ja miten sen kanssa on toimittava.
Kuuluisassa "pitkässä sähkeessään" Kennan kiteytti valtion luonteen arvioon, että Neuvostoliitto on kuuro järjen logiikalle mutta hyvin herkkä voiman logiikalle.
Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ilmoitus puutullien lykkäämisestä tuli Suomelle yllätyksenä mutta ei pyytämättä. Venäjää pehmitettiin hyvällä ja pahalla kauan, jotta se peruisi yksipuolisen ilmoituksensa korottaa raakapuun vientitulleja. Venäjä päätti viime vuonna, että raaka-ainepuusta aletaan periä tullimaksuja, jotka nousevat ajan kuluessa. Nyt maksu on 15 euroa kuutiometriltä, ja tarkoitus oli nostaa summa 50 euroon vuoden alusta. Tämän jälkeen tullit olisivat nousseet vuosittain.
Suomen metsäteollisuus tarvitsee Venäjältä erityisesti koivua. Metsäteollisuus arvioi, että puutullit johtavat tehtaiden sulkemisiin ja ehkä 25 000 työpaikan menetykseen.
Venäjä ei ennen keskiviikkoa paljon piitannut näistä huolista eikä siitä, että sen ratkaisu rikkoi Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä, mitä EU yritti tähdentää. WTO:hon pyrkijä sitoutuu siihen, että se ei tee omin päin kaupallisiin yhteyksiin olennaisesti vaikuttavia ratkaisuja.
Nyt vaikutti Putinin perusteluista päätellen siltä, että viesti oli vihdoin mennyt perille. Lykkäystä perusteltiin siten, että puutullien korotus vahingoittaisi Suomen taloutta ja työllisyyttä. Eleen mainostettiin myös tukevan EU:n ja Venäjän aikeita rakentaa tiiviimmät taloussuhteet.
Todellisuus on raadollisempaa. Venäjä yritti vääntää tulleilla Suomen metsäteollisuutta sellaiseen rakoseen, että sen olisi pakko investoida Venäjälle – rakentaa tehtaita ja teollisuutta, jota Venäjä ei itse ole riittävästi rakentanut.
Kun taloussuhdanteet muuttuivat, vipu lipesi Putinin kädestä ja kolahti omaan jalkaan. Suomalainen metsäteollisuus on joutunut suhdanteiden viiletessä ajamaan tuotantoaan alas, mikä merkitsee raaka-aineen kysynnän vähentymistä. Samaan aikaan puutulliuhka on johtanut siihen, että teollisuus on ostanut varastot niin täyteen raaka-ainetta, että kukaan ei tiedä, milloin ne nykyisessä taloussuhdanteessa sulavat. Lisäksi koivusta riippuvaisia tuotantolinjoja on mahdollisuuksien mukaan muutettu havupuuta käyttäviksi ja kotimaisia ostoja on lisätty.
Kehitys on johtamassa lisäksi siihen – mitä Suomessa jo pitkään ennakoitiin –, että Suomen ostojen vähentyminen vie Karjalan talouden ahdinkoon.
Kennania mukaillen: järjen logiikka ei tehonnut vaan voiman – talouden takaiskun aiheuttaman voiman.
Putin toivoi, että suomalainen metsäteollisuus käyttäisi saamansa lykkäyksen sen pohdintaan, miten ala investoisi Venäjälle. Ensimmäinen este tälle ovat metsäteollisuuden erittäin vaikeat kannattavuusongelmat: uusia investointeja ei nyt tehdä.
Toinen este on luottamuksen puute. Venäjän politikointi puutulleilla korostaa sitä, että Venäjälle tehtävät investoinnit ovat riskialttiita. Sopimukset ja sovitut ehdot saattavat muuttua yksipuolisesti ja sen mukaan, mitä maan ylimmässä johdossa kulloinkin oman edun kannalta hyväksi nähdään. Jotta lännen metsäteollisuus uskaltaisi investoida itään, se tarvitsisi hankkeittensa tueksi suurta varmuutta niiden tulevaisuuden ehdoista vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tässäkin tilanteessa on se vaara, että Venäjän puutulliuhka ja kovakorvaisuus lännen vaatimuksille palaa, kun talouden matalasuhdanne hellittää ja kun varastot lopulta sulavat ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa.
Talouden kriisi pakotti Putinin peräytymään puutullikiistassa
helsingin sanomat
Venäjän toiminta puutulliasiassa tuo mieleen Yhdysvaltain entisen Moskovan-suurlähettilään George Kennanin näkemyksen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö pyysi vuonna 1946 Kennanilta arviota siitä, millainen valtio Neuvostoliitto on, mitä se haluaa ja miten sen kanssa on toimittava.
Kuuluisassa "pitkässä sähkeessään" Kennan kiteytti valtion luonteen arvioon, että Neuvostoliitto on kuuro järjen logiikalle mutta hyvin herkkä voiman logiikalle.
Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ilmoitus puutullien lykkäämisestä tuli Suomelle yllätyksenä mutta ei pyytämättä. Venäjää pehmitettiin hyvällä ja pahalla kauan, jotta se peruisi yksipuolisen ilmoituksensa korottaa raakapuun vientitulleja. Venäjä päätti viime vuonna, että raaka-ainepuusta aletaan periä tullimaksuja, jotka nousevat ajan kuluessa. Nyt maksu on 15 euroa kuutiometriltä, ja tarkoitus oli nostaa summa 50 euroon vuoden alusta. Tämän jälkeen tullit olisivat nousseet vuosittain.
Suomen metsäteollisuus tarvitsee Venäjältä erityisesti koivua. Metsäteollisuus arvioi, että puutullit johtavat tehtaiden sulkemisiin ja ehkä 25 000 työpaikan menetykseen.
Venäjä ei ennen keskiviikkoa paljon piitannut näistä huolista eikä siitä, että sen ratkaisu rikkoi Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä, mitä EU yritti tähdentää. WTO:hon pyrkijä sitoutuu siihen, että se ei tee omin päin kaupallisiin yhteyksiin olennaisesti vaikuttavia ratkaisuja.
Nyt vaikutti Putinin perusteluista päätellen siltä, että viesti oli vihdoin mennyt perille. Lykkäystä perusteltiin siten, että puutullien korotus vahingoittaisi Suomen taloutta ja työllisyyttä. Eleen mainostettiin myös tukevan EU:n ja Venäjän aikeita rakentaa tiiviimmät taloussuhteet.
Todellisuus on raadollisempaa. Venäjä yritti vääntää tulleilla Suomen metsäteollisuutta sellaiseen rakoseen, että sen olisi pakko investoida Venäjälle – rakentaa tehtaita ja teollisuutta, jota Venäjä ei itse ole riittävästi rakentanut.
Kun taloussuhdanteet muuttuivat, vipu lipesi Putinin kädestä ja kolahti omaan jalkaan. Suomalainen metsäteollisuus on joutunut suhdanteiden viiletessä ajamaan tuotantoaan alas, mikä merkitsee raaka-aineen kysynnän vähentymistä. Samaan aikaan puutulliuhka on johtanut siihen, että teollisuus on ostanut varastot niin täyteen raaka-ainetta, että kukaan ei tiedä, milloin ne nykyisessä taloussuhdanteessa sulavat. Lisäksi koivusta riippuvaisia tuotantolinjoja on mahdollisuuksien mukaan muutettu havupuuta käyttäviksi ja kotimaisia ostoja on lisätty.
Kehitys on johtamassa lisäksi siihen – mitä Suomessa jo pitkään ennakoitiin –, että Suomen ostojen vähentyminen vie Karjalan talouden ahdinkoon.
Kennania mukaillen: järjen logiikka ei tehonnut vaan voiman – talouden takaiskun aiheuttaman voiman.
Putin toivoi, että suomalainen metsäteollisuus käyttäisi saamansa lykkäyksen sen pohdintaan, miten ala investoisi Venäjälle. Ensimmäinen este tälle ovat metsäteollisuuden erittäin vaikeat kannattavuusongelmat: uusia investointeja ei nyt tehdä.
Toinen este on luottamuksen puute. Venäjän politikointi puutulleilla korostaa sitä, että Venäjälle tehtävät investoinnit ovat riskialttiita. Sopimukset ja sovitut ehdot saattavat muuttua yksipuolisesti ja sen mukaan, mitä maan ylimmässä johdossa kulloinkin oman edun kannalta hyväksi nähdään. Jotta lännen metsäteollisuus uskaltaisi investoida itään, se tarvitsisi hankkeittensa tueksi suurta varmuutta niiden tulevaisuuden ehdoista vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tässäkin tilanteessa on se vaara, että Venäjän puutulliuhka ja kovakorvaisuus lännen vaatimuksille palaa, kun talouden matalasuhdanne hellittää ja kun varastot lopulta sulavat ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pisti Putiniin järkeä. Tässä känä-punikki on totuus.