Valtiovarainministeriön aluehallinnon uudistamishankkeessa (ALKU) on päästy vaiheeseen, jossa aluehallintoviranomaisen sijoittumispaikkoja aletaan käsitellä. ALKU-hankkeen aluejakotyöryhmän raportissa on esitetty ehdotus elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten (ELLU) toimialuejaoksi. Erittäin hyvä ehdotus on ELLUn sijoittaminen Seinäjoelle.
ELLU on keskeinen toimija maakunnan alueen kehittämisessä. Valtionhallinnon ja alueen keskinäsien yhteistoiminnan toimintaedellytysten varmistamisella tulee olemaan suuri merkitys maakunnan kehittymiselle. Mikäli alueen toimintaa ohjaava viranomainen on alueen ulkopuolella, heikentää se välttämättä alueen kehittymismahdollisuuksia. Seinäjoen alueen ja koko Etelä-Pohjanmaan kannalta olisi nyt välttämätöntä estää alueen kehitysjarrun muodostuminen ja edesauttaa kilpailukykymme säilymistä tulevaisuudessa.
Globalisoituneessa maailmassa pienten alueiden, kuten maakuntaliittome ovat, kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää yhteistyöverkon laajentamista ja köydenvetoa samaan suuntaan. Etelä-Pohjanmaan ELLUn jääminen kielimuurin taakse Vaasaan ylläpitäisi vuosisatoja vanhaa virkaperinnettä ja keskittisi virkahallinnon toiminnan Vaasaan. Tällä saattaa olla kaukaskantoisia Etelä-Pohjanmaan kehityksen vauhtia jarruttavia vaikutuksia. Vaihtoehtona on nyt ELLUn päätoimipisteen sijoittaminen Seinäjoelle ja sivutoimipisteen sijoittaminen Vaasaan Tämä rakenne tasapainottaisi toimintojen sijoittumista kahden maakunnan alueella verrattuna toiminnan keskittämiseen Vaasaan.
Pohjanmaan alue pitää nykyään vahvuutenaan historiansa vuoksi muodostunut hallintoa. Asiaa pitää tutkia moderneilla järkiperusteilla. Ruotsinkielisten osuus Suomessa on 1600-luvulta Vaasan perustamisen ajan 18%:sta pudonnut 5%:iin ja trendi on saman suuntainen. Olemassa olevaan tilanteeseen vetoaminen vuosisatojen takaisten asioiden vuoksi ei voi enää jatkua. ”Koska näin on aina ollut, niin myös aina olkoon” –perustelu muuttuvassa ja dynaamisessa maailmassa ei ole enää käypä perustelu. Vanha ruotsinkielisen hallintokaupungin muodostuminen on aikoinaan perustunut Ruotsin valtaan ja sen nimeämään virkaeliittiin.
Elokuussa 2008 Vaasan kaupungin sosiaalilautakunta päätti, että ei valita pätevintä määräaikaista viranhaltijaa, vaan täytyy luoda uusi ruotsinkielinen suojatyöpaikka maahanmuuttajien sosiaaliohjaajalle. Kyseisessä työssä hakija ei edes olisi tarvinnut ruotsia. Pätevimmän hakijan valinnan peruminen kuvaa Vaasan alueesta muodostunutta mielikuvaa. Monet eivät edes halua hakea Vaasan alueelle töihin, koska se saattaisi vastaisuudessa heijastua esimerkiksi puolison työnsaantivaikeutena. Kaksikielisenä alueena profiloitunut Vaasan seutu tulee siis kielimuurinsa vuoksi kärsimään ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointivaikeuksista. Vastavuoroisesti suomenkielisellä alueella ruotsin kielen taitoisen henkilökunnan saatavuus on vaikeampaa. Tähän sopisi ratkaisuksi päätoimipaikan sijoittaminen Seinäjoelle ja ruotsinkielistä palvelua tarjoavan sivutoimipaikan sijoittaminen Vaasaan. Käytetään sivutoimipaikassa rekrytointiperusteena kielitaitoa ja päätoimipaikassa ammattitaitoa. Kielikysymys ei enää pääsisi vaikuttamaan henkilöstön koulutusrakenteeseen ja asiantuntijoiden saatavuus paranisi. Palveluja on saatavissa myös sivutoimipisteestä. Ruotsinkielisen väestönosan osuus Suomessa on 5%, siis sitä luokkaa, että palveluja todellakin voidaan tarjota sivutoimipisteestäkin. Ei siihen päätoimipistettä tarvita.
Seinäjoki on maantieteellisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen maantieteellinen keskus. Seinäjoen pinta-ala iso verrattuna Vaasan suljettuun sijaintiin ruotsinkielisen alueen sisällä, meren rannalla. Allun ja Ellun jakaminen Vaasaan ja Seinäjoelle kasvattaa alueiden yhteistyötä, josta riittää voimaa molemmille maakunnille, ei vain rannikolle linnoittautuneelle Vaasalle. Yhteistyötä on lisättävä eri alueiden välillä, eikä luoda kielipolitiikan perusteella lukkiutuneita vallihautoja. Valtionhallinnon työpaikkoja ei saa keskittää enää alueen reunalle. Ei etenkään alueiden kehittymiseen vaikuttavia virastoja.
Vuosisatojen takaiseen tilanteeseen perustuva nykyinen toimipaikkajako ja henkilöstön sijoittelu ei saa vaikuttaa vuosikausien päähän vaikuttavaan päätökseen. On pelättävissä, että arviointi keskittyy liiaksi nykyisen henkilöstön sijoittumiseen, joka puolestaan alueella pohjautuu kielipolitiikkaan. Viraston läheisyys on hoidettavissa vain sen sijoittamisella maakuntaan. Vanha kielimuuri valitettavasti estää edelleenkin joustavan toimintojen sijoittelun, jos luullaan, että päätoimipisteen tulee olla kaksikielinen. Päätoimipisteen ei tarvitse olla kaksikielinen. Riittää, että päätoimipaikassa Seinäjoella sijaitsee ELLUn johto, sivutoimipaikassa Vaasassa voidaan järjestää palvelut ruotsinkielellä. Ruotsinkielisten tulee voida asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään. Tämähän ei tarkoita, että vieraillessaan virastossa tulee voida keskustella joka ikisen henkilön kanssa ruotsiksi.
Henkilökohtaisen asioinnin tarve on virastoissa vähäistä. Ruotsinkieliset vetoavat pitkään asiointimatkaan Seinäjoelle. Miksi ruotsinkieliset vähemmistön edustajat ovat arvokkaampia kuin suomenkieliset? Vastaavan matkanhan suomenkieliset joutuisivat kulkemaan jos sijainti olisi Vaasassa.
Vaasaan sijoitetuissa valtion virastoissa on nyt lentoliikenteellä korvattu kestävän kehityksen mukaista junaliikennettä kehnojen junayhteyksien vuoksi. Vaasasta sujuvilla Tukholman yhteyksillä lentokoneella ei ole mainittavaa merkitystä valtion viranomaisille. Nuo yhteydet palvelevat kansainvälistä kauppaa ja teollisuutta. Etelä-Suomen yhteyksien toimiminen on olennaisesti tärkeämpää.
Kyllähän Vaasan radan sähköistäminen aikanaan antaa edellytyksiä Vaasallekin joskus päästä Seinäjokea lähemmäs nopeiden, toimivien ja ekologisesti kestävällä pohjalla olevien nopeiden junayhteyksien päähän Etelä-Suomesta. Seinäjoellahan on nyt jo hyvät junayhteydet Pendolinolla etelään, toisin kuin Vaasalla. Seinäjoki-Oulu –yhteyttä kehitetään voimakkaasti. Mikäli lentoliikennettä halutaan pitää otsikoissa, niin toteutettu Seinäjoen lentoaseman kiitotien laajennus mahdollistaa entistä suuremman henkilöliikennekapasiteetin myös lentoliikenteessä.
Seinäjoen ympäristössä on laajoja maa-alueita kehittymässä alueellisesti. Kurikasta ja Jalasjärveltä Alahärmään saakka on maakunnalla mitä mainiointa strategista kehittymisaluetta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vaasa puolestaan on rajoittunut mereen ja on ruotsinkielisen Mustasaaren ympäröimä kuin vallihaudalla rajoitettu alue muusta suomenkielisestä alueesta. Pitkällä aikavälillä maantieteellisten kasvureservien ja ekologisten kulkumuotojen käyttö on Seinäjoen ympäristössä helpompaa. Vuoden 2009 alusta laajentuva Seinäjoki tulee olemaan maantieteellisesti molempien maakuntien keskeisellä paikalla. Seinäjoki on rajanaapurina Österbottenin kanssa, kun Vaasa edelleen pysyy alueen reunalla Mustasaaren ympäröimänä.
Toimitilojen ylläpitokustannuksissakaan Vaasa tuskin on Seinäjokea edullisempi. Miksi olisi? Nykyiset virastot ovat sijoittuneena hajautetusti, eikä varmaankaan ole realistista kuvitella, ettei Vaasassa jouduttaisi toimitilajärjestelyihin toimintojen yhdistyessä.
Nykyisen henkilöstön sijainti johtaa perusteluna oravanpyörään. Itse itseään toteuttavaan kierteeseen. Ajat ovat 1600-luvulta muuttuneet. Ihmiselle luonteenomaiseen empatiaan on helppo vedota antamalla kasvot ja nimet inhimilliselle ”kärsimykselle” toimipaikan siirrosta johtuen. Vastapuolella taas on tarjottavana inhimillisen hyvinvoinnin lisääntymistä Etelä-Pohjanmaalla tehostuvan yhteistyön johdosta parantuneiden aluekehittämistoimien johdosta. Tämä inhimillisen hyvinvoinnin lisääntyminen on moninkertaista verrattuna asiasta kärsiviin muutamaan kymmeneen henkilöön. Tälle inhimillisen hyvinvoinnin lisääntymiselle ei valitettavasti saada käyettyä empatia-korttia, koska tulevaisuuden vaikutuksia ei voida vielä kohdentaa tiettyihin kasvoihin ja nimiin. Tämän vuoksi olisi asiasta päätettäessä käytettävä nyt järkeä. Päättäjät eivät saa olla tunteiden vietävissä kun suurten ihmisjoukkojen etuja ajetaan.
ELLU on keskeinen toimija maakunnan alueen kehittämisessä. Valtionhallinnon ja alueen keskinäsien yhteistoiminnan toimintaedellytysten varmistamisella tulee olemaan suuri merkitys maakunnan kehittymiselle. Mikäli alueen toimintaa ohjaava viranomainen on alueen ulkopuolella, heikentää se välttämättä alueen kehittymismahdollisuuksia. Seinäjoen alueen ja koko Etelä-Pohjanmaan kannalta olisi nyt välttämätöntä estää alueen kehitysjarrun muodostuminen ja edesauttaa kilpailukykymme säilymistä tulevaisuudessa.
Globalisoituneessa maailmassa pienten alueiden, kuten maakuntaliittome ovat, kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää yhteistyöverkon laajentamista ja köydenvetoa samaan suuntaan. Etelä-Pohjanmaan ELLUn jääminen kielimuurin taakse Vaasaan ylläpitäisi vuosisatoja vanhaa virkaperinnettä ja keskittisi virkahallinnon toiminnan Vaasaan. Tällä saattaa olla kaukaskantoisia Etelä-Pohjanmaan kehityksen vauhtia jarruttavia vaikutuksia. Vaihtoehtona on nyt ELLUn päätoimipisteen sijoittaminen Seinäjoelle ja sivutoimipisteen sijoittaminen Vaasaan Tämä rakenne tasapainottaisi toimintojen sijoittumista kahden maakunnan alueella verrattuna toiminnan keskittämiseen Vaasaan.
Pohjanmaan alue pitää nykyään vahvuutenaan historiansa vuoksi muodostunut hallintoa. Asiaa pitää tutkia moderneilla järkiperusteilla. Ruotsinkielisten osuus Suomessa on 1600-luvulta Vaasan perustamisen ajan 18%:sta pudonnut 5%:iin ja trendi on saman suuntainen. Olemassa olevaan tilanteeseen vetoaminen vuosisatojen takaisten asioiden vuoksi ei voi enää jatkua. ”Koska näin on aina ollut, niin myös aina olkoon” –perustelu muuttuvassa ja dynaamisessa maailmassa ei ole enää käypä perustelu. Vanha ruotsinkielisen hallintokaupungin muodostuminen on aikoinaan perustunut Ruotsin valtaan ja sen nimeämään virkaeliittiin.
Elokuussa 2008 Vaasan kaupungin sosiaalilautakunta päätti, että ei valita pätevintä määräaikaista viranhaltijaa, vaan täytyy luoda uusi ruotsinkielinen suojatyöpaikka maahanmuuttajien sosiaaliohjaajalle. Kyseisessä työssä hakija ei edes olisi tarvinnut ruotsia. Pätevimmän hakijan valinnan peruminen kuvaa Vaasan alueesta muodostunutta mielikuvaa. Monet eivät edes halua hakea Vaasan alueelle töihin, koska se saattaisi vastaisuudessa heijastua esimerkiksi puolison työnsaantivaikeutena. Kaksikielisenä alueena profiloitunut Vaasan seutu tulee siis kielimuurinsa vuoksi kärsimään ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointivaikeuksista. Vastavuoroisesti suomenkielisellä alueella ruotsin kielen taitoisen henkilökunnan saatavuus on vaikeampaa. Tähän sopisi ratkaisuksi päätoimipaikan sijoittaminen Seinäjoelle ja ruotsinkielistä palvelua tarjoavan sivutoimipaikan sijoittaminen Vaasaan. Käytetään sivutoimipaikassa rekrytointiperusteena kielitaitoa ja päätoimipaikassa ammattitaitoa. Kielikysymys ei enää pääsisi vaikuttamaan henkilöstön koulutusrakenteeseen ja asiantuntijoiden saatavuus paranisi. Palveluja on saatavissa myös sivutoimipisteestä. Ruotsinkielisen väestönosan osuus Suomessa on 5%, siis sitä luokkaa, että palveluja todellakin voidaan tarjota sivutoimipisteestäkin. Ei siihen päätoimipistettä tarvita.
Seinäjoki on maantieteellisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen maantieteellinen keskus. Seinäjoen pinta-ala iso verrattuna Vaasan suljettuun sijaintiin ruotsinkielisen alueen sisällä, meren rannalla. Allun ja Ellun jakaminen Vaasaan ja Seinäjoelle kasvattaa alueiden yhteistyötä, josta riittää voimaa molemmille maakunnille, ei vain rannikolle linnoittautuneelle Vaasalle. Yhteistyötä on lisättävä eri alueiden välillä, eikä luoda kielipolitiikan perusteella lukkiutuneita vallihautoja. Valtionhallinnon työpaikkoja ei saa keskittää enää alueen reunalle. Ei etenkään alueiden kehittymiseen vaikuttavia virastoja.
Vuosisatojen takaiseen tilanteeseen perustuva nykyinen toimipaikkajako ja henkilöstön sijoittelu ei saa vaikuttaa vuosikausien päähän vaikuttavaan päätökseen. On pelättävissä, että arviointi keskittyy liiaksi nykyisen henkilöstön sijoittumiseen, joka puolestaan alueella pohjautuu kielipolitiikkaan. Viraston läheisyys on hoidettavissa vain sen sijoittamisella maakuntaan. Vanha kielimuuri valitettavasti estää edelleenkin joustavan toimintojen sijoittelun, jos luullaan, että päätoimipisteen tulee olla kaksikielinen. Päätoimipisteen ei tarvitse olla kaksikielinen. Riittää, että päätoimipaikassa Seinäjoella sijaitsee ELLUn johto, sivutoimipaikassa Vaasassa voidaan järjestää palvelut ruotsinkielellä. Ruotsinkielisten tulee voida asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään. Tämähän ei tarkoita, että vieraillessaan virastossa tulee voida keskustella joka ikisen henkilön kanssa ruotsiksi.
Henkilökohtaisen asioinnin tarve on virastoissa vähäistä. Ruotsinkieliset vetoavat pitkään asiointimatkaan Seinäjoelle. Miksi ruotsinkieliset vähemmistön edustajat ovat arvokkaampia kuin suomenkieliset? Vastaavan matkanhan suomenkieliset joutuisivat kulkemaan jos sijainti olisi Vaasassa.
Vaasaan sijoitetuissa valtion virastoissa on nyt lentoliikenteellä korvattu kestävän kehityksen mukaista junaliikennettä kehnojen junayhteyksien vuoksi. Vaasasta sujuvilla Tukholman yhteyksillä lentokoneella ei ole mainittavaa merkitystä valtion viranomaisille. Nuo yhteydet palvelevat kansainvälistä kauppaa ja teollisuutta. Etelä-Suomen yhteyksien toimiminen on olennaisesti tärkeämpää.
Kyllähän Vaasan radan sähköistäminen aikanaan antaa edellytyksiä Vaasallekin joskus päästä Seinäjokea lähemmäs nopeiden, toimivien ja ekologisesti kestävällä pohjalla olevien nopeiden junayhteyksien päähän Etelä-Suomesta. Seinäjoellahan on nyt jo hyvät junayhteydet Pendolinolla etelään, toisin kuin Vaasalla. Seinäjoki-Oulu –yhteyttä kehitetään voimakkaasti. Mikäli lentoliikennettä halutaan pitää otsikoissa, niin toteutettu Seinäjoen lentoaseman kiitotien laajennus mahdollistaa entistä suuremman henkilöliikennekapasiteetin myös lentoliikenteessä.
Seinäjoen ympäristössä on laajoja maa-alueita kehittymässä alueellisesti. Kurikasta ja Jalasjärveltä Alahärmään saakka on maakunnalla mitä mainiointa strategista kehittymisaluetta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vaasa puolestaan on rajoittunut mereen ja on ruotsinkielisen Mustasaaren ympäröimä kuin vallihaudalla rajoitettu alue muusta suomenkielisestä alueesta. Pitkällä aikavälillä maantieteellisten kasvureservien ja ekologisten kulkumuotojen käyttö on Seinäjoen ympäristössä helpompaa. Vuoden 2009 alusta laajentuva Seinäjoki tulee olemaan maantieteellisesti molempien maakuntien keskeisellä paikalla. Seinäjoki on rajanaapurina Österbottenin kanssa, kun Vaasa edelleen pysyy alueen reunalla Mustasaaren ympäröimänä.
Toimitilojen ylläpitokustannuksissakaan Vaasa tuskin on Seinäjokea edullisempi. Miksi olisi? Nykyiset virastot ovat sijoittuneena hajautetusti, eikä varmaankaan ole realistista kuvitella, ettei Vaasassa jouduttaisi toimitilajärjestelyihin toimintojen yhdistyessä.
Nykyisen henkilöstön sijainti johtaa perusteluna oravanpyörään. Itse itseään toteuttavaan kierteeseen. Ajat ovat 1600-luvulta muuttuneet. Ihmiselle luonteenomaiseen empatiaan on helppo vedota antamalla kasvot ja nimet inhimilliselle ”kärsimykselle” toimipaikan siirrosta johtuen. Vastapuolella taas on tarjottavana inhimillisen hyvinvoinnin lisääntymistä Etelä-Pohjanmaalla tehostuvan yhteistyön johdosta parantuneiden aluekehittämistoimien johdosta. Tämä inhimillisen hyvinvoinnin lisääntyminen on moninkertaista verrattuna asiasta kärsiviin muutamaan kymmeneen henkilöön. Tälle inhimillisen hyvinvoinnin lisääntymiselle ei valitettavasti saada käyettyä empatia-korttia, koska tulevaisuuden vaikutuksia ei voida vielä kohdentaa tiettyihin kasvoihin ja nimiin. Tämän vuoksi olisi asiasta päätettäessä käytettävä nyt järkeä. Päättäjät eivät saa olla tunteiden vietävissä kun suurten ihmisjoukkojen etuja ajetaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mee vi..u eruskuntaan loppaamaan äläkä täälä itke
ellu menöö vaasaan mihinkä se kuuluukin eikä tuallaaseen maalaaskylään, ps ketä kiinnostaa näillä palstoilla noin pitkät kirjoitukset.
ps2 mistähän sais ne työntekijät s:joelle kun se ei nytkää tunnu kiinnostavan valtion työntekijöitä.