Allas olisi pinta-alaltaan 237 km². Altaan rakentaminen nostaisi tuotantoa alapuolisten vesistöjen voimalaitoksissa siten, että vuotuinen energiantuotanto lisääntyisi noin 0,5 TWh.
Vuotoksen altaan rakentamisesta on keskusteltu 1970-luvulta lähtien.
Vuotoksen altaan yhteyteen rakennettava voimala tuottaisia tehoa noin 39 MW, allas lisäisi joessa alapuolisten voimaloiden tehoa noin 50-100 MW ja alapuolelle voitaisiin rakentaa 250 MW:n edestä uutta sähköntuotantoa. Säätönä päästään jopa 3000 MW- Juuri nyt Suomi tuottaa noin 3000 MW vesivoimalla.
Suomessa toimii nykyään 207 vesivoimalaitosta, joista
* 67 on minivesivoimalaitoksia (alle 1 MW),
* 83 pienvesivoimalaitoksia (1-10 MW) ja
* 57 suurvesivoimalaitoksia (yli 10 MW).
Niiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 2 997 MW. Laitosten tuottaman energian määrä on vuosina 2000-2006 vaihdellut 9,5 ja 14,9 TWh välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2006 vesivoimaa tuotettiin 11,3 TWh.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa...
Olen hyvin hämmentynyt, sillä nyt tajuan..
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=veps8999&ASIASANAT=Vuotos&KAIKKIHAKU=&
-"missä on lainsäädäntövallan ja tuomiovallan käytön raja."
Tulisiko vesilainsäädäntö ja muu vastaava lainsäädäntö saattaa nopeasti uudistettavaksi eduskuntaan, jolloin eduskunta oikeassa järjestyksessä voisi hyväksyä tämän hetken yhteiskunnallisten arvojen mukaisesti vesilain ja myöskin ne EU-direktiivit, jotka asianmukaisessa järjestyksessä hyväksytään?
Vesivoima on veden liikkeen muuntamista johonkin ihmiselle hyödyllisempään muotoon. Nykykielessä vesivoimalla tarkoitetaan ensisijaisesti uusiutuvan energian tuotantomuotoa, jossa veden potentiaalienergiaa hyödyntävät vesivoimalat tuottavat sähköä.
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu energian tuottamisen tapa. Aurinko haihduttaa ensin vettä meristä ja vesistöistä pilviin, joista se sataa alas kerääntyen sisävesistöihin merenpinnan yläpuolelle. Koskissa ja putouksissa virtaavalla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi. Sitä hyödyntävät vesipyörät ja vesirattaat on tunnettu jo tuhansia vuosia ja niitä on käytetty mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, tekstiilien valmistuksessa ja puusahoissa. Vesiturbiini keksittiin 1800-luvulla. Nykyaikana veden liike-energia otetaan talteen vesiturbiinilla myös kaikkein pienimmissä voimalaitoksissa ja muutetaan sähköenergiaksi generaattorilla.
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa tekojärvien ansiosta, joihin varastoidun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset ovat alhaiset. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää helposti ja nopeasti, ja siksi niitä käytetään erityisesti säätelyvoiman tuotannossa. Vesivoiman tuotantoa siis lisätään kulutushuippujen ajaksi ja vähennetään alhaisen kulutuksen aikana, mikä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaloista, jotka ovat parhaimmillaan jatkuvan täyden tehon tuottajina. Tekoaltaiden säätelyvoiman käytöllä voidaan korvata CO2-päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita säätelytehon tuottajina.
Vuotoksen altaan rakentamisesta on keskusteltu 1970-luvulta lähtien.
Vuotoksen altaan yhteyteen rakennettava voimala tuottaisia tehoa noin 39 MW, allas lisäisi joessa alapuolisten voimaloiden tehoa noin 50-100 MW ja alapuolelle voitaisiin rakentaa 250 MW:n edestä uutta sähköntuotantoa. Säätönä päästään jopa 3000 MW- Juuri nyt Suomi tuottaa noin 3000 MW vesivoimalla.
Suomessa toimii nykyään 207 vesivoimalaitosta, joista
* 67 on minivesivoimalaitoksia (alle 1 MW),
* 83 pienvesivoimalaitoksia (1-10 MW) ja
* 57 suurvesivoimalaitoksia (yli 10 MW).
Niiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 2 997 MW. Laitosten tuottaman energian määrä on vuosina 2000-2006 vaihdellut 9,5 ja 14,9 TWh välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2006 vesivoimaa tuotettiin 11,3 TWh.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa...
Olen hyvin hämmentynyt, sillä nyt tajuan..
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=veps8999&ASIASANAT=Vuotos&KAIKKIHAKU=&
-"missä on lainsäädäntövallan ja tuomiovallan käytön raja."
Tulisiko vesilainsäädäntö ja muu vastaava lainsäädäntö saattaa nopeasti uudistettavaksi eduskuntaan, jolloin eduskunta oikeassa järjestyksessä voisi hyväksyä tämän hetken yhteiskunnallisten arvojen mukaisesti vesilain ja myöskin ne EU-direktiivit, jotka asianmukaisessa järjestyksessä hyväksytään?
Vesivoima on veden liikkeen muuntamista johonkin ihmiselle hyödyllisempään muotoon. Nykykielessä vesivoimalla tarkoitetaan ensisijaisesti uusiutuvan energian tuotantomuotoa, jossa veden potentiaalienergiaa hyödyntävät vesivoimalat tuottavat sähköä.
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu energian tuottamisen tapa. Aurinko haihduttaa ensin vettä meristä ja vesistöistä pilviin, joista se sataa alas kerääntyen sisävesistöihin merenpinnan yläpuolelle. Koskissa ja putouksissa virtaavalla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi. Sitä hyödyntävät vesipyörät ja vesirattaat on tunnettu jo tuhansia vuosia ja niitä on käytetty mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, tekstiilien valmistuksessa ja puusahoissa. Vesiturbiini keksittiin 1800-luvulla. Nykyaikana veden liike-energia otetaan talteen vesiturbiinilla myös kaikkein pienimmissä voimalaitoksissa ja muutetaan sähköenergiaksi generaattorilla.
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa tekojärvien ansiosta, joihin varastoidun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset ovat alhaiset. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää helposti ja nopeasti, ja siksi niitä käytetään erityisesti säätelyvoiman tuotannossa. Vesivoiman tuotantoa siis lisätään kulutushuippujen ajaksi ja vähennetään alhaisen kulutuksen aikana, mikä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaloista, jotka ovat parhaimmillaan jatkuvan täyden tehon tuottajina. Tekoaltaiden säätelyvoiman käytöllä voidaan korvata CO2-päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita säätelytehon tuottajina.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vesivoima
Varmaan vaikea heti ymmärtää, miten on, ja ollut hyödyllinen Suomelle.
Jo yksin Kemijoki muhkea sähkön tuottaja.
Kemijokeen menee Lapinläänin vesistä 75 %
Vesivoima on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka perustuu veden kiertokulkuun. Vesihän haihtuu meristä ja järvistä höyrynä ilmakehään, sataa jälleen alas ja virtaa jokia pitkin takaisin kohti merta.
Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää vesistön säännöstelyä tai tekoaltaiden rakentamista. Säännöstelyn avulla energiaa voidaan varastoida kuivia kausia ja kulutushuippuja varten.
Hyödyntämisen helppoudet :
1. kotimainen
2. vakaa hinta
3. halpa
4. työllistämis-vaikutus
Osuus Suomessa (3000 MW)
Sähköstä 19 %
Kokonais-energiasta 9 %
Kollaja ja Vuotos Rakennettava.
Kollajaa tarvitaan myös Suojelemaan n 5 000as taajamm, joka muutoin jää tulvivan iijoin hukuttamaksi.
n 1-2 kerta 100v Iijoki tulvii n 2-3m normaalitulvia kovemmin, jolloin n 1000 kiinteistöä kastuisi ja osa tuhoutuisi, jäätilanteesta riippuen.
Kollaja ja vuotos vastaa kansantaloudellisesti vähintään , 2X 1000MW tuulivoimalaa, sillä niiden säätötehoa voi käyttää hyväksi n 90% ajasta.
Tuulivoima voi joko käytää,kun tuulee kohtuudella, mutta jos on tyyni/tai myrsky ei tipu mitään säätötehoa.
Kestävintä on ohjata rakentamista pois tulvien uhkaamilta alueilta ja suojella valuma-alueen kosteikkoja. Valtion tulisi lunastaa vaarassa olevat kiinteistöt.
Kollaja ja Vuotos tuottaisivat sähköä hieman yli 500 GWh (70 MW). Vastaava määrä voidan tuottaa 275 MW tuulivoimaa. Tuulivoimateknologian vienti on arvoltaan nyt 500 milj. euroa. Kaikkien vesivoimalaitosten nykyisin tuottama verohyöty on 30 milj. e.
Lukusi tuulivoimasta ja vesivoimasta ovat hatusta vedettyjä.
tarkoitit varmaan että tuottaisivat tasaisen taulukon mukaan noin.
Mutta sitten säätönä Vuotos jopa 300 MW.
Tulvansuojeluna arvo korvaamaton myös. JA työtä antaa molemmat runsaimitoin. Sitten tulee kuntien verosaatavat, miljoonaluokkaa.
Vaikka miten laskee, ovat erittäin kannattavia.
Komeita järviä sitten, vaikka kesämökkiä rannoille.
Katsoin joskus tarkemmin ohimessä Uljuan allasta 4-tien varrella Oulusta alaspäin Pulkkilassa. Kesämökkejä oli rannoilla, oli kalapyydyksiä. Oli kuin järvi, mikään ei erottanut sitä järvestä. Niin, järvihän onkin. Ih´misen tekemä vain.
Katsokaapa ohimennesänne.
Mitä vikaa järvessä Pelkosenniemen kupeessa olisi.
Tuo koko Kemijoen vesistöalueen potentiaali. Tuosta 350 MW on erityislailla suojeltua Ounasjokea. Vuotoksen osuus on 37 MW.
En ymmärrä..
Vuotoksen tuottama sähkömäärä olisi 300 MWh kahdeksan tunnin lorottamisen jälkeen.
Sanotaan nyt näin:
on kuivempi aika, Kemijoen voimalat käy puolella teholla.
Tulee sähköntarve lisätä 10 -Kemijoen voimalasta 300 MW. Silloin avataan kaikkien voimaloiden luukkuja (noin suunnilleen) Otetaan se 300 MW lisäys, ajan x, vaikka 3,5 h.
Silloin laskettu kaikkien voimaloiden yläpuolista vettä, enemmän.
Nyt Vuotos vesi mallillaan, varaa laskea runsaammin. Sillä täytetään vaje, ajan x kuluessa, vaikka 2 -viikossa.
Juuri siksi tarvitaan monta "Vuotosta" On kuin vesitornit, jotka varataan hiljaisina aikoina.
Vielä kerran: Vuotos ei riitä koko euroopan sähkönsäätöön. Sanotaan nyt noin, niin ei jäisi taas epäselväksi, mikä on potentiaali.
Hyvät yöt !
ps olispa ne kaksi pienempää ydinvoimalaa nyt valmiina. Olsi ilman Hassin politiikkaa vihreissä. Se vain tosi asia.
Nyt kiemurellaan ja kaarrellaan vastuita, vihreät. Eihän nyt me mitään olla tehty.
> tarkoitit varmaan että tuottaisivat tasaisen
> taulukon mukaan noin.
> Mutta sitten säätönä Vuotos jopa 300 MW.
Huru-Uuno se on taas mennyt ihan sekaisin.
Vuotoksen haudatusta tekoaltaasta ei olisi todellakaan saanut mitään satojen megawattien säätövoiman (eli maksimitehon) lisäystä.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/K urssit/334/VUOTOS-KHO-2002-86.pdf s. 40
Kemijoki Oy:n mukaan Vuotos-oikeudenkäynnissä...
"Yleisen edun kannalta hankkeen tärkeimpänä hyötynä on talviaikaisen nopeasti käynnistyvän säätövoiman lisäys. Vuorokausisäätötehon lisäys (noin 100 MW) sähkön tuotantoon on vähintään 5 %, mitä voidaan pitää huomattavana. Tehon lisäys on alle 1 % tämän hetkisestä tehokapasiteetin kokonaistarpeesta."
Kyseinen 100 MW Vuotoksen säätövoimatehon lisäys osoittautui oikeudenkäynnissä virheelliseksi. Mukaan tuohon lukuun oli laskettu muun muassa Sierilän olematon voimalaitos, voimaloiden vanhojen koneistojen uusimista ja ties mitä muuta. Fortumin tytäryhtiö Kemijoki Oy myönsiskin virheen. Em. talousoikeuden kurssin materiaalin sivulla 72 lukeekin tuolla tavalla:
"Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan asiassa saatu selvitys on eräiltä osin puutteellista ja laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Muutoksenhakijan oikeusturva edellyttää, että sille varataan tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen siltä osin kuin tuomioistuin katsoo selvityksen puutteelliseksi. Hallinto-oikeuden olisi tullut varata yhtiölle tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen."
Suomessa ei ole edes minkäänlaista pulaa säätövoimasta. Tuulivoiman osuuskin voidaan maassamme nostaa VTT:n mukaan yli 10 prosenttiin ilman että säätövoimaa tarvitsi rakentaa yhtään lisää. Tuollaista tuulivoiman lisärakentamista ei ole edes näköpiirissä, sillä hallitus aikoo nostaa tuulivoiman osuuden noin viiteen prosenttiin sähköntuotannosta ensi vuosikymmenen aikana.
Kollajan tekoallas on vielä hullumpi ajatus kuin Vuotoksen tekoallas. Siinähän kuivattaisiin suojeltua jokea 40 kilometriä koskineen 13 megawatin tekoaltaan ja pienvesivoimalan vuoksi. Hanke olisi myös tulvasuojelun kannalta katastrofi ja se aiheuttaisi suuria kesätulvariskejä. Iijokivarressa Kollajalla kevättulvat eivät ole minkäänlainen ongelma, sillä tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 80 prosenttia jokivarran asukkaista ei pidä tulvia minkäänlaisena ongelmana.
Pohdinta Lapin Vuotoksen ja Oulun Kollajan tekoaltaasta ovat pelkkää triviaalia pohdiskelua, sillä kyseiset hankkeet ovat täysin mahdottomia niin pitkän aikaa kun Suomi on EU:n jäsen.
> Komeita järviä sitten, vaikka kesämökkiä
> rannoille.
Hölöpölö-Uuno ei taida ymmärtää mistä tekoaltaissa on kyse. Esimerkiksi Vuotoksen suolle suunnitellussa tekoaltaassa vedenpinta olisi vaihdellut 9 metriä sen mukaan miten Liliuksen optioiden optimointi olisi vaatinut. Jos mökin joku kaheli olisi rakentanut sen rantaan, niin mökkirannasta saisi kävellä kymmenen kilometriä matalan veden aikana, jotta saunasta uimaan pääsisi. Siinä olisi "riemu" ylimmillään kun mutaista suonpohja vesijättämaata rämpisi 10 kilometriä saunan uintireissulla edes sun takas.
Tuossa on Uunolle muutama kuva säännöstelyaltaasta:
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinrantakok.gif
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa1.gif
http://www.ahven.net/kuvapankki/kuvat/011b04i.jpg
Meinaakos se Uuno oikeasti että joku rakentaisi mökin tuollaisen lääseikön rantaa?
Lienee jo selvä.
Katoppa esim Uljua 4-tien varella Pulkkilassa.
Ihan täysverinen järvi, kesämökkeineen , kalastuksineen.
Jos voit olla auton kyydissä ja ohi menossa joskus.
Tuskin itse enään ajat autoa.
Olsiko se se todellinen Huru-uuno.
Joka räjäyttelee patoja..heh..heh
No...en tarkoituksella irvaile...vaan vastaampa vain. Kun itse aloitit.
Itsellä ei ole lääkitystä eikä kaltereita ikkunoissa. heh..heh...
Koita kestää.
Vuotos tulee takuuvarmasti, sitten aikanaan.
kyllä niissä vesivoimaloiden purkutöissä on kysyntää vielä monelle ukolle, mutta ei nyt sentään ihan Uunolle, niin kovaa työvoimapulaa ei tule että kaikki sekavat huru-ukot pitäisi kaivaa tutisemaan kuopan reunalle.
Hyvältä näyttää, suunnitelmat etenevät!
ja vahingollisten vesivoimaloiden purkutyöthän alkavat 2012 - onku joku taas niin pihalla ja pillereissä ettei edes tuota tiedä?
Entisöintitöineen urakka kestänee kaikkiaan parikymmentä vuotta. Kemijoessa Kekkosen ja perässähiihtäjiensä aikanaan väkisinrakennuttama Isohaara saa kunnian lähteä ensimmäisenä, siitä sitten työt jatkuvat ylävirtaan.
Jaa Vuotos? Se on historiallisesti ja yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen jäänne Neuvostoliiton naapuruusajoista, ajoista ja toimintakulttuurista jolloin vuorineuvosten jokaista murahdusta juoksi toteuttamassa häntäkärpästen ja pikkupoliitikkojen lauma.
Onneksi ei ehtinyt toteutua, järki voitti.
Noita peräpäälle lemuavia renkipoikia on vieläkin muutama hengissä, jotkut jopa räpistelevät nettipalstoille onnettomia tekstintynkiä ja muutama kyhää paikallislehtiin sekavia ja ahdistuneita yleisönosastokirjoituksia.
Summa summarum: ajat ovat muuttuneet, kumiteräsaappaiden, siirtotyömaiden ja isojen maansiirtokoneiden kulta-aika alkaa olla ohi - poikkeuksena kaivosteollisuus, kertakäyttökaivoksia vielä jonkin aikaa louhittaneen.
Turha tehtyihin lakeihin vedota. Ne vain silloin tehty.
Sähköä vain pakko tehdä lisää.
Erimuodoissaan. Säätösähkö tarvitsee omat nopeat elementtinsä.
"Orava" miehenä et varmaankaan näitä ymmärrä. Sulle riittää kun sähkö tulee pistorasiasta. Ei se miten se sinne tulee.
Kaltaisiasi varmaan paljon. Sitetn tulee "elämys" kun onkin sähkön tuotannossa vajausta.
Et varmaan ole yksin tietämyknesi. Jopa Vasemmistoliittoaisia nuoria oli asiantuntijaa alallle, joilla oli naamat täynnänsä koruja.
Heidän ajatukset kävisi sulle yksiin. Liity sinne, voihan vanhakinlaitaa korvakoruja ja silmäkulmiin lävistyksiä.
Sulta ne on tainneet jäädä pillerit ottamatta. Mistä purkutöistä oikein hourit, oletko vetänyt jotain kamaa?
Mikä on saanut vihreät hylkäämään ainoat puhtaat energiamuodot, tuuli. ja vesivoiman?
En voi parhaalla tahdollakaan tuota käsittää.
Jos on kerran pakko tuottaa sähköä, niin tehtäisiin sitä edes puhtaasti ja yksinkertaisesti.
Ei näy vihreille kelpaavan edes tuuli- ja vesivoiman mahdollistava pumppuvoimala systeemi, joka olisi ainoa järkevä ratkaisu tuulivoiman ongelmiin.
Kirjoitin tästä silloin ennen onnetonta ydinvoima päätöstä, ei mennyt perille silloin eikä mene nytkään. Voi Suomi parkaa, millaisia päättäjiä sinulla on. Vai pitäskö sanoa: voi tyhmyyttä suurta,
Tuo kolmas hyvä energiamuoto eli säästäminen.
Miten se tapahtuu: suora sähkölämmitys ja öljylämmitys kiellettävä ja lämpöpumppu/ puulämmitys tilalle.
Valtion varoista tulisi osoittaa varat laitteiden ja uunien hankinta avustuksiin. tässä yksi esimerkki, joka vieläpä työllistäisi suomalaisia.
Mutta arvatkaapa meneekö ehdotukseni päättäjien kaaliin? Itse en usko. Voin hyvin kuvitella miten läskiposket tutisevat, ei meillä Suomessa tuollaista.
Kansallisten lakien muuttaminen on ensimmäinen lukko. Tonen on ylikansallisten sopimusten avaaminen uudestaan.
Suomella on tasan yksi vaihtoehto, eli unionista eroaminen. Komissio ei tule suostumaan alueen tuhoamiseen, jonka suojelua se on nimenomaan vaatinut.
Vuotoksella, eikä edes Kollojalla toteuteta uusiutuvan energian lisäystavoitetta. Kyse olisi hieman yli promillesta energiaa, kun lisäystavoite on 9,5 prosenttia. Tästä lisäysvelvoitteesta puolet voidaan hoitaa lämpöpumpuilla ja tuulivoimalla. Loput pystytään toteuttamaan hakkuutähdehakkeella, pelleteillä, biokaasulla ja pellettienergialla.
sanoivat,ettei ole sallitua tulevaisuudessa.
Maalämpö vaatii sähköä aika paljon. Kompurat ei toimi kuin sähköllä, pumppuineen.
Voi sua !
Etkai nyt kuvittelekkaan, että Vuotos ja Kollaja teksisi kaiken Suomen sähkön.
Mitä järkeä juoksuttaa vettä hyvien laitoksin ohi.
Ihan helmöähän se !
kai nyt EU tahollakin on osaava taho asiaa osata. Kun käy paikanpäällä ja toteaa tilanteen.
Esim Vuotos altaana ja voimalana ei haittaa maastossa ketään. Muutamien korvienväliin ei vain sovi.
Kehoitan tutustumaan alueeseen paikanpäällä.
Levennys Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohdassa. Reilu levitys. Jota järveksikin voi kutsua.
Ei ainakaan haittaa ole kellekkään.
Ihmiset tekee lakinsa.
Ihmiset poistaa lakinsa.
Ihmiset muuttaa lakinsa, kun tarvetta on.
Kai jotain muitakin kyykytys malleja vihreillä on poliittisesti. Kun ei takana yhtään muuta.
Ketä Helsingin vihreääkin osakkeessaan haittaa lähes 1000 km päässä oleva joenlevennys, jossa voimalaitos. Niinkuin monia on sielläpäin.
Todellisuudessa ei ketään.
Mutta poliitisesti oli Hassille näytönpaikka.
Tässä mennään Vihreitten kalliilla energialla. Olisi jo valmiina kaksi uuytta ydisnvoimalaa, kolmes uusi olis hyvää vauhtia valmistumassa, ilman vihreitten 10-15 vuoden viivytystä.
Vihret on tavattoman kallis Suomalaislle.
Nyt huomataan viimeistään.
Edelleen hangoillaan mm Vuotos vastustustusta, kun kuitenkin aikanaa allas tulee. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä kun ei ole muuta keksitty kuin sähkö.
Seuraava ydinvoimala tuo ilman muuta Vuotoksenkin mukanaan.
Kumpikaan asiasta vastaavan ministerin salkku ei ole vihreillä. Asuntoministeri on kokoomuslainen ja ympäristöministeri keskustalainen.
Ensikuulemalta voisi luulla, että vastaavanlaiset hiukkasnormit tulisijoille kuten Saksassa ja Itävallassa tarkoittaisivat puulämmityksen jäämistä historiaan.
Suomessa kuitenkin osataan valmistaa näitä, mutta kotimaisten markkinoiden puutteessa menevät vientiin. Oikeanlainen tulisija on hyvä sähköä käyttävän lämpöpumpun rinnalla, vaikka sen kulutus on huomattavasti pienempi kuin suorasähkössä. Vaikka sähköt menisivät pois myrskyn aikana, niin ainakin lämpö pelaa.
Aina jaksaa ihmetyttä, mistä näitä huhupuheita sikiää? Eikö suomenkieltä osata kuunnella ja lukea?
Mutta allasaktiivien kannanotoista saa sellaisen kuvan. Sanan merkittävä voisi jättää asiayhteydestä pois, niin suhtautumiseni vakavoituisi.
Viivytys sujuu ihan rakentajien toimesta. Hirttäytymällä yhteen ratkaisuun joudutaan odottamaan sähkönsaantia markkinoille lähes vuosikymmen. Hajautettu kotimaiseen tekniikkaan nojaava ratkaisu vastaa paremmin myös sähkön tarpeeseen. 93 tuloksesta menee kunnia nykyiselle pääministerille (Lex Vanhanen).
Keskusta ei pitkään pysty ajamaan kaksilla rattailla, eli hallituksessa tehdään yhtä, mutta maakunnissa puhutaan toista. Suomen ei ehkä tarvitse kokonaan erota EU:sta. Lappi voisi julistautua itsenäiseksi, eikä kupata etelän veronmaksajien rahoja.
vaan ilmalämpöpumppua, kun tää ilmastokin lämpenee niin kompensoivat sitä edes hiukan.
Ei ne vie paljoa sähköä, säästö on huomattava suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.
En tiedä noista lopettamisista, mulla on puulämmitys joka huoneessa ja aion edelleen jatkaa käyttöä.
moisia vähä-älyisyyksiä syydetään ihmisten luettavaksi, sitä varmemmin pysyvät altaat rakentamatta.
Tyhmä ja ahkera on muuten karmea yhdistelmä.
Kohta tulee laskelmaa maalämmöstä. Vielä liian aikaista sanoa tarkempaa. Mutta siinä näyttäisi 1/3 - 1/4 menevän, verrattuna suoraan sähköön.
Omakotitaloon maksaa n 15000 € maalämpö. Siitä alaspäin, mitä saa itse tehtyä.
Summa summarum...
Jos, vaikkapa "nuuka" sähkölämmitys ollut puun kera. Menee 15000 kW vuodessa kaikkineen sähköä talossa. Siitä taloussähkö 1/4 .
Rapea 10000 kW mennyt lämmitykseen lämminvesi.
Sähkönhinta vaikkapa 15 snt / kW kaikkineen.
mennyt vuodessa lämmitykseen 1000€ sähköä. Karkeasti.
Varmaan pohdituttaa, kannattaako maalaämpöä laittaa.
Jos oman metsän puu, sillekkin hintaa tulee, mutta se tulee monesti luonnostaan.
Silloin ei paljon kannata muuttaa järjestelmää.
Jos oma työ ja puu ostossa, silloin ehdottomasti kannattaa. jne...jaarirusta...jaaritusta...
Kaupunkivihreä ajattelee yksinkertaisesti, luullen kaikkien asuvan karros tai rivitaloissa.
Moni ei edes tiedä mikä on Vesuri, tai ei ole sitä koskaan käyttänyt.
Luulee, että kun kaikki laitetaan samaan paskaputkeen, se olisi siinä, se.
Asiat monipiippuisia.
Erinomainen yhdistemä. puu uunit ja ilmalämpöpumppu. Kierrrättää uunin lämpöä laajemmin. Kokemusta on.
Ilmalämpöpumppu vie sähköä 800-1300 kW maksimissaan. Riippuen laitteista. Nämä tavallisimmat.
Sitten kun pakasta 15-20 astetta, höyty ei enään ole mainittava. Vastaa jo vaikka suoraa sähkölämmitystä.
Mutta kuten huomattu, ilmat olleet enimmäkseen nollan hujakoilla pitkään. Ainakin tänä syksynä ovat olleet paikallaan ilmalämpöpumppujen käytöt.
"Viivytys sujuu ihan rakentajien toimesta"
Ei noin !
Vaan hidastettiin ydinvoiman rakentamisen aloitusta viht´reitten toimesta yli kymmennen vuotta.
Jos ei olisi ollut tuota Hassin hidastus politiikkaa, meillä jo olisi kaksi uutta ydinvoimalaa valmiina.
Ei se nyt rakennettavaan vaikuta, he aloiottivat ja vähän alkuperis suunnitelmista viivästyy. Se ei ratkaisevaa, vaan kokonaisuus.
Vihreät Hassin johdolla olleet tavattoman kelliita ihmisille. Aletaan, tyhmimmätkin se nyt huomaamaan.
Olisi ydinvoima mallillaan, olisi säätö altaineen mallillaan, ilman Hassin politiikkaa.
Me ei oltaisi nyt enään riippuvaisia Venäjän ydinsähköstä.
Nyt maksellaan vihreitten kömmähdyksiä.
Joka tyytyväisenä makselee, sehän hyvä kohdallaan.
Tällöin tarvittava teho olisi keskimäärin 10 300 MW. Jostain syystä tunnin aikana tarvittava tehon tarve pompsahtaa 14 800 MW hujakoille juuri kovimpina pakkasina. Omaa kapasiteettia on 13 000 MW.
Ydinvoima olisi aika kallista säätösähköä vain muutaman viikon tarpeita varten. Sähköntuonnista päästään eroon, kun löytyy tarpeeksi rohkeutta luopua siirtymäajan jälkeen surasähkölämmityksestä. Ikävää, että ihmiset ovat haksahtaneet sähkölämmitykseen.
Minusta ei ole mikään pieni viivästys alkuperäisen aikataulun ylittyminen 60 prosentilla. Tyhmyyttä oli ryhtyä koekaniineiksi ranskalaiselle ydinvoimainnovaatiolle vain ja ainoastaan suuren tehon takia. Jo nyt on sähköä käyttävälle teollisuudelle tiedossa kolmen miljardin euron kulunki vuodessa ja tähän päälle kustannusten ylittyminen ainakin 1,5 miljardilla. Odotan mielenkiinnolla sitä päivää, kun mennään kerjäämään valtion avustusta.
Ennenkuin eduskunta erehtyy antamaan uuden luvan "täysin yksityisrahoitteiselle hankkeelle", pitää katsoa nykyinen hanke loppuun saakka.
Jos ei olisi ollut Hassia ja Hassin politiikkaa vihreissä.
Olisimme tehneet kaksi pienepää ydinvoimalaa silloin, kun Hassi & aloitti yli vuosikymmenen jarrutuksen ydinvoimalan rakentamiseen.
Nyt meillä olisi jo kolmas tuossa mallissa.
Ne vain tosiasioita.
Jos tulee ja aina tulee, pakkaskausi. Menee jo 16 000 Mw rikki.
Jokainen voi siitä ajatella miten sähkönhuollon silloin käy, varsinkin jos jokunen menee epäkuntoon silloin.
Onko Vihreät valmiit silloin antamaan sähköään muille !
Ei ole. Tuskinpa vain antavat.
Jos olisin diktaattori antaisin vihreutten maksaa polittikastaan enemmän kuin muitten.
2 x maksut olisi paikallaan energialle vihreillä.
"Jos tulee ja aina tulee, pakkaskausi. Menee jo 16 000 Mw rikki. Jokainen voi siitä ajatella miten sähkönhuollon silloin käy, varsinkin jos jokunen menee epäkuntoon silloin."
Juuri tästä syystä vastustan keskitettyjä tuotantoratkaisuja, kuten ydinvoima. Laman takia ei tarvittu lisäenergiaa 90-luvun alussa. Tämän jälkeen päästiin nauttimaan vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla pohjoismaisesta vesivoimasta. Kapasiteettia oli tuolloin liiaksikin asti. Kunnes tuli vuosien 02 ja 03 kuivat vuodet.
No sähkölämmitys vain jatkoi suosiotaan Suomessa ja nyt on tultu tilanteeseen, jossa siitä aiheutuu 3000-4000 MW lisätarve. Aiheesta on ollut ympäristöministeriön selvitys olemassa jo kolme vuotta! Ikävää, että edellinen hallitus tehnyt mitään.
Näyttää siltä, että paukkupakkasista on onneksi tulossa ruuhkasuomessa lämpenemisen myötä entistä harvinaisempia. Pori-Tampere-Lahti-Imatra akselin eteläpuolella asuu 60 prosenttia kansasta.
Pars hyötysuhde saavutetaan jos dieselmoottori käyttää lämpöpumppua ja dieselin jätelämmöt (pakokaasu, jäähdytyslämmöt) otetaan talteen. Englannissa on jo 1960 luvulla päästy 175% hyötysuhteeseen, ei vieläkään tietääkseni Suomessa käytössä.
Käytännössä voisi ajatella diesel agregaattia, saisi samalla sähköt taloon. Dieselin saa pyörimään kotimaisilla aineilla. Nyt kun puhutaan biodieselöljystä niin mihin on unohtunut sinappiöljy?
Mahtaako päättäjät edes tietää tuosta mahdollisuudesta?
Toiminta tehopulassa
Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Tehopulaksi kutsutaan tilannetta, jossa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta.
Fingrid käyttää tuotanto- ja kulutustilanteen kiristyessä kolmiportaista menettelyä:
1.
Kiristynyt tehotilanne
Kun tuotanto- ja kulutusennusteet osoittavat, että tuotanto ja tuonti eivät lähitunteina mahdollisesti riitä kattamaan kulutusta, Fingrid lähettää sähkömarkkinatoimijoille "kiristynyt tehotilanne" -ilmoituksen. Toimijoita pyydetään tarkastamaan suunnitelmansa ja varautumaan tilanteeseen.
2.
Tehopula
Tehopula syntyy kun Fingrid joutuu käynnistämään verkko-ja tuotantovikoja varten hankittua reserviä (mm. kaasuturpiinit) korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. Sähköjärjestelmän kyky selvitä yllättävistä vioista alenee.
3.
Vakava tehopula
Vakavassa tehopulassa kaikki reservit ovat jo käytössä ja lisäksi Fingrid joutuu rajoittamaan kulutusta turvatakseen koko sähköjärjestelmän toiminnan. Kulutuksen rajoittaminen tehdään pyytämällä paikallisia sähköyhtiöitä rajoittamaan oman toimialueensa sähkönkulutusta ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti.
------------
Oikealla energiapolitiikalla, meillä olisi nyt hyvin sähköä omiin tarpeisiin.
mm vesivoimaa olisi max 3000 MW 20 % enemmän.
Nyt vesivoima n 2200 MW
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Miksi on Viljavarastot Miksi on kellarit, joissa perunat, vihannekset ym tuotteet.
Miksi on puuvarastot talojen liitereissä, ym muualla.
Miksei ole vesivarastoja riittävästi sähkölle.
Vihreät toimii väärinpäin. Tuntuisi että he viimeistään vaatisi puhdasta sähköä. Ei leikkimällä tuulella. Siis todellista aina tulevaa sähköä.
Housut olleet väärinpäin vihreillä.
Talot kastuvat.
Apuva.