Helsingin Sanomista luin, että kirkkohäiden suosio on romahtanut. Onko kirkostaeroamisen buumi alkanut näkyä jo siinäkin, ettei kirkon palveluita enää käytetä?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkohäiden suosio romahti/1135241125069
Hesarin analyysi on hiukka ontuvaa.
"Kirkollisten toimitusten eli kasteiden, häiden ja hautajaisten suosion voisi olettaa vähenevän suunnilleen samaan tahtiin kuin kirkkoon kuulumisen. Kastettujen kohdalla näin on myös käynyt. Kirkollisten hautajaisten osuus on vähentynyt vain niukasti, sillä viime vuonnakin 96 prosenttia vainajista sai kristillisen siunauksen. Sen sijaan kirkkohäiden suosion lasku on ollut poikkeuksellisen jyrkkä."
Toimittaja ei ota huomioon sitä, että vainaja itse ei pääse sanomaan, millaiset hautajaiset hän haluaa, vaan usein omaiset haluavat kirkollisen hautaansiunaamisen, vaikka vainaja olisi ollut ateisti. Kaikki eivät kunnioita tässä asiassa haudattavan toivetta. Olen itsekin ollut ateistin hautajaisissa, joissa vainaja siunattiin, koska sukulaiset niin halusivat. Ehkä nykyisin asiaan on tullut parannusta. Toinen seikka, jota toimittaja ei ota huomoon, että enimmäkseen kuolleet ovat vanhuksia, jotka ovat ikänsä kirkkoon kuuluneet eivätkä enää vanhalla iällä ole kirkosta eronneet, kun ovat kuvitelleet jäsenmaksuilla maksavansa hautapaikkansa. Tällainen luulo on aika monella vanhuksella, mitä olen heidän kanssaan keskustellut. Kirkosta eroaa pääasiassa nuoria ja aikuisia työikäisiä, jotka pääsääntöisesti eivät kuole samassa määrin kuin vanhat ihmiset, joten tietenkään tuossa hautajaisasiassa se ei vielä näy, vaan tulee näkymään viiveellä tulevaisuudessa, kun nykyajan aikuiset tulevat vanhoiksi ja kuolevat. Ristiäisten osalta tilanne jo näkyy ja se kertoo siitä, mikä ikäluokka kirkosta eroaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkohäiden suosio romahti/1135241125069
Hesarin analyysi on hiukka ontuvaa.
"Kirkollisten toimitusten eli kasteiden, häiden ja hautajaisten suosion voisi olettaa vähenevän suunnilleen samaan tahtiin kuin kirkkoon kuulumisen. Kastettujen kohdalla näin on myös käynyt. Kirkollisten hautajaisten osuus on vähentynyt vain niukasti, sillä viime vuonnakin 96 prosenttia vainajista sai kristillisen siunauksen. Sen sijaan kirkkohäiden suosion lasku on ollut poikkeuksellisen jyrkkä."
Toimittaja ei ota huomioon sitä, että vainaja itse ei pääse sanomaan, millaiset hautajaiset hän haluaa, vaan usein omaiset haluavat kirkollisen hautaansiunaamisen, vaikka vainaja olisi ollut ateisti. Kaikki eivät kunnioita tässä asiassa haudattavan toivetta. Olen itsekin ollut ateistin hautajaisissa, joissa vainaja siunattiin, koska sukulaiset niin halusivat. Ehkä nykyisin asiaan on tullut parannusta. Toinen seikka, jota toimittaja ei ota huomoon, että enimmäkseen kuolleet ovat vanhuksia, jotka ovat ikänsä kirkkoon kuuluneet eivätkä enää vanhalla iällä ole kirkosta eronneet, kun ovat kuvitelleet jäsenmaksuilla maksavansa hautapaikkansa. Tällainen luulo on aika monella vanhuksella, mitä olen heidän kanssaan keskustellut. Kirkosta eroaa pääasiassa nuoria ja aikuisia työikäisiä, jotka pääsääntöisesti eivät kuole samassa määrin kuin vanhat ihmiset, joten tietenkään tuossa hautajaisasiassa se ei vielä näy, vaan tulee näkymään viiveellä tulevaisuudessa, kun nykyajan aikuiset tulevat vanhoiksi ja kuolevat. Ristiäisten osalta tilanne jo näkyy ja se kertoo siitä, mikä ikäluokka kirkosta eroaa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ontuvaa tosiaan. Mikä onkaan kirkosta eroavien nuorien sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien lukumäärien vaikutus vauvakasteisiin ja hautauksiin, vain yhden esimerkin poimiakseni?
Toimittajalta on hieman tutkiva journalismi hukassa...Pidemmän aikavälin toimitusten lukumäärä toki alkaa olla linjassa jäsenmäärän kanssa.
Lisäksi tosiaan riittää, että hautajaisten järjestelijöistä on yksi kovaääninen mummo tai pappa, joka on päättänyt, että asiat tehdään niin kuin ne on totuttu tekemään. Nuoremmat sukulaiset eivät halua riidan pelossa alkaa sanoa vastaan ja näin sitten vainaja saa kirkoliset hautajaiset, vaikka toive ehkä olisikin voinut olla toinen.
Helsingin Sanomien jutuissa on ollut viime aikoina harmillisesti keskinkertainen taso. Harmi sinänsä, kun kyse on niin isosta mediasta, että toivoisi sen panostavan tasoon enemmän kuin nyt. Uutisiin ei voi aina luottaa, jos taso laskee. Uutiset pitää nykyään lukea kriittisesti sekä tarkastella huolellisesti jokainen rivinväli. Toimittaja olisi voinut hakea tietoa ja tarkastella pitemmän aikavälin kehitystä sekä pohtia syitä. Nyt tuossa jutussa toimittaja oman mielipiteen painolla vain olettaa, että hautajaisasioissakin tämä sama ilmiö pitäisi näkyä.
hautaustestamentin. Ei sitä voi kumota.
Luin pari viikkoa sitten tältä palstalta hautaustestamentista. Sitä ennen en ollut edes sellaisesta kuullut. On varmasti monia muitakin, jotka eivät sellaisesta mitään tiedä. Tiedotusvälineet nukkuvat. Jos journalismin taso on tuollainen kuin tässä ketjussa lainattu Hesarin juttu, niin eipä ihmekään, ettei kansa tiedä. Tuossakin jutussa olisi oletusten sijaan pitänyt haeskella tietoa hautauksen ongelmista ja juuri tästä hautaustestamentistakin kertoa, että sellaisen voi tehdä, ettei kaikkia haudattaisi kirkollisin menoin, jos kerta trendi on se, että ihmiset eivät enää enenevissämäärin halua kirkollisia toimituksia.
"Jos tarkoitat
Kirjoittanut: Kössönöm 7.11.2008 klo 11.33
Poista oma viesti
että kirjoittaisit testamenttiisi hautaustoiveen, niin muistutan, että testamentti luetaan vasta hautajaisten jälkeen. Mutta tässä joitain neuvoja:
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://www.viipuri-aaltonen.fi/33.html"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000282&posting=22000000039191539
- Niinhän se on, että ei tuollaisesta mitään tiedoteta. Vaikka monet nykyään jo keskustelevat hautaustoimiston kanssa tulevista hautajaisistaan, niin tuodaanko kaikissa hautaustoimistoissa esille uskonnoton vaihtoehto?
Ja entä jos ei halua edes hautaustoimistoa mukaan koko juttuun. Kyllä sekin on käsittääkseni mahdollista. Arkkuakaan ei tarvitse sieltä ostaa, nykyään se voi olla vaikka pahvinen. Tai raakalaudasta. Ja ainoa homma, mihin kirkkoa tarvitaan, on tuhkaus, sillä kun ne krematoriot ovat.
"nykyään se voi olla vaikka pahvinen."
Tuhkauksessa öljyllä sytytetään vain arkku, jonka puu on tuhkauksen varsinainen energianlähde.
Raakalauta sitten ainakin käy.
Käykö pahviarkku, jos ruumis haudataan perinteisesti maahan kätkemällä, ei tuhkaamalla? Onko tästä mitään lakia olemassa? Joissain maissa pyöräytetään käärinliinoihin ja peitetään ruumis maahan tai kallion koloon.
tietoja, mutta osuin vain keskustelupalstoille, joissa ei taideta tietää sen enempää.
Mutta en näe mitään ongelmaa siinä, etteikö pahviarkku kelpaisi.
Finlexistä varmaan jotain löytyy, mutta sen kahlaaminen on työlästä.
Muistelen lukeneeni jostain, että Ruotsissa käytetään pahviarkkuja, mutta mikään paperiviritelmä ei kelpaa. Arkun pitää luonnollisesti olla niin tukeva, että se ei repeä tai painu kasaan, kun multaa laitetaan päälle.
Hautaustoimistot suosittelevat kauniisti koristeltuja tammiarkkuja :-)
Arkuton hautaus on kielletty ilmeisesti siksi että arkulla halutaan estää bakteerien siirtyminen ruumiista maaperään jossa ne voivat elää lepovaiheessa vuosisatojakin.Kun ruumis lahoaa arkussa tarpeeksi pitkälle, mahdolliset taudinaiheuttajat kuolevat ennen kuin yhteys maaperään syntyy.
Onkos olemassa tällaisia hautausosuuskuntia tai -yhdistyksiä? Tehtäviä voisi olla jäsenten hautaustoiveiden valvominen ja toteuttaminen, hautajaisten järjestäminen ja pitkällä aikavälillä hautausmaiden perustaminen.
Jäsenet tavallaan maksaisivat itse omat hautajaisensa mutta ylimäärää voitaisiin kerätä oman alan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
hautausmaa. Hautaustoimilain mukaan hautausmaa ei saa tuottaa voittoa (paitsi kirkon kohdalla), joten mitä edellytyksiä osuuskunnalla olisi toimia.
Pitäisikö hautaustoimiston ensin kysyä, tuleeko uskonnolliset hautajaiset vai ei? Sen mitä olen ollut hautajaisissa, on usein ensisijaisesti oletettu, että tulee kirkolliset hautajaiset. Kerran ennen sukulaisateistin hautajaisia kyllä toimistosta kysyttiin, kuuluiko vainaja mihinkään uskontokuntaan ja millaisen luonteiset hautajaiset järjestetään.
Kysymys ei ollutkaan hautausmaista vaan hautaustoiminnasta.
kertoi eräässä yleisötilaisuudessa, että ainakin heillä ja yleisesti muutkin hautaustoimistot ovat sitoutuneet esittelemään asiakkaille eri vaihtoehtoja.
Hän sanoi aina ensin kysyvänsä vainajan toivetta ja kertoi ihmisten olevan melko tietämättömiä hautausvaihtoehdoista. Jotenkin sitkeässä tuntuu olevan käsitys, että papin kuuluu tulla haudalle. Monet eivät ole koskaan kuulleetkaan uskonnottomista juhlapuhujista. Tämäkin hautaustoimisto välitti kahta uskonnotonta juhlapuhujaa.
Tässä on tilastollinen harha, sillä kirkkohäät voi valita vain jos molemmat puollisoista kuuluu kirkkoon. Jos uskontokunta ei vaikuttaisi puolison valintaan ja kaikki mahdolliset valitsisivat kirkkohäät, olisi niiden osuus 0,8*0,8=,64 eli 64 % kaikista (nyt 60 %). Häiden suhteellinen osuus on väkisin pienempi kuin kirkon osuus koko kansasta.
Hautaamisen osuus pysyy suurena, sillä siunauksen saa käytännössä jos leski sen haluaa. Naiset eläävät miehiä pitempää ja naisista suurempi osa kuuluu kirkkoon kuin miehistä. Perinteisesti kaikki kirkon jäsenet saavat kristilliset hautajaiset. Hautaansiunaamisten osuus tulee pysymään suurempana kuin kirkon osuus koko kansasta.
Rippikoulu on todenmukaisin kirkonosuuden mittari. Tämän luvun suuruus kertoo kuinka suuri osa väestöstä arvostaa kirkon tuomaa perinnettä (ja rippilahjoja :-)
Kaikissa kirjoituksissa on unohdettu varsinainen ongelma: oikeus vihkiä.
Perinteisesti oikeus vihkiä on uskonnollisilla yhteisöillä, mutta ei ole mitään todellista syytä, miksi sitä ei annettaisi kaikille halukkaille, jotka tenttisivät vaadittavat lait, asetukset ja alemman tason määräykset. Jos vihkiminen onnistuisi patikkaretkellä tai kesän festareilla, luulisin kirkkojen osuuden putoavan oikein kunnolla.
Ei ole pakko molempien kuulua ev.lut. kirkkoon, jotta saisi kirkkohäät. Riittää, että toinen kuuluu. Toinen voi kuulua sitten muuhun krisittyyn yhteisöön tai kirkkokuntaan.
Hyvin analysoitu.
Itse haluaisin ei-kristilliset hautajaiset itselleni, mutta en todellakaan voi olla varma että sellaiset saan. Sen verran paljon kirkollisia, myös pappeja, suvussani on.
Jos toinen on ateisti eikä kuulu mihinkään kirkkokuntaan, on sittenkin mahdollista saada kirkollinen siunaus kirkossa. Muodollisesti hääväen edessä tämä on aivan häävihkimisen kaltainen tapahtuma, mutta pappi ei silloin juridisesti saa vihkiä paria avioliittoon, vaan sen on jo tehnyt maistraatti. Näin oli meillä.
Tällaisia siunauksia on vuosittain noin 800. Monelle naiselle (suvulle) on lapsen/puolison kirkkohäät elämän suurimpia kohokohtia. Miksipä hänelle ei soisi suurta hetkeään vaikkei uskoisi siitä olevan mitään todellista hyötyä.
Rakkaus ei katso uskontunnustusta. Tiedän useammankin avioliiton, joka on solmittu ortodoksisessa kirkossa ja siunattu luterilaisessa (tai päinvastoin). Uskonto - ja varsinkin perinteet - ovat edelleen monille tärkeitä.
Niinhän se homma toimii usein. Jos toinen on kokonaan uskonnoton, silloin voidaan vain siunata liitto ja vihkiminen tapahtuu maistraatissa.
Ei ole pakko molempien kuulua luterilaiseen kirkkoon avioliiton solmiakseen kirkossa. Riittää, että toinen kuuluu. Jos kirkko ei hyväksyisi näitä "sekapareja", varmaan laskisi kirkossa vihkimisten määrä vielä enemmän. Olen ollut useissa häissä, joissa pari on vihitty (ei pelkästään siunattu) ja pareista vain toinen on luterilainen ja toinen jotain muuta uskontokuntaa.
"Suomen evankelis-luterilaisen kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan. "
http://www.poytyanseurakunta.fi/?sid=37
Kirkkohäiden ja kasteiden vähenemiseen on ihan luonteva syynsä, jonka minua matemaattisesti lahjakkaampi voisi pukea kaavan muotoon:
-lapsia ei kasteta, kun ei luontevasti löydetä kahta kirkkoon kuuluvaa kummia. On tapauksia, että pappi itse on suostunut toiseksi kummiksi.
-kirkollista vihkimistä ei voi pitää, jos toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon. Tosin siinäkin tapauksessa voi saada kirkollisen siunauksen, mutta näitä ei varmaan lasketa "kirkossa vihittyihin".
Mihin lukuun ne siunatut avioparit sitten laskettaisiin?
Kyllä muuten kirkossa vihitäänkin, vaikka vain toinen kuuluisi siihen ev. lut. kirkkoon. Toinen voi kuulua johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön vaikka adventisteihin. Ei tarvitse maistraattiin mennä.
Mutta tulevaisuudessa tosiaan tilanne on varasti eri, sillä kummeista tulee olemaan pulaa tai sitten yhdellä henkilöllä on tusinoittain kummilapsia, mikäli enää on vanhempia, jotka haluaa kastattaa lapsensa.
Kirkon kannalta on tietysti tappiollista, mitä vähemmän lapsia kastetaan. Osittain voi olla kirkon oman jäykkyyden syytäkin. Ilkassa on juttu, jossa sanotaan, että kummin on pakko olla konfirmoitu kirkon jäsen. Tässä puhutaan ev.lut.kirkosta. Kirkko sallii avioliittoon vihkimisen ev.lut.kirkossa, jos toinen parista kuuluu siihen ja toinen kuuluu johonkin muuhun kirkkokuntaan. Yllättäin kuitenkaan se toinen ei kelpaa kummiksi, jos ei ole konfirmoitu. Ei kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa ole mitään konfirmaatioita. Nyt voi jäädä lapsia kastamatta, kun sopivia kummeja ei löydy. Minua se ei haittaa. Ihmettelen vaan kirjavaa käytäntöä. Toisaalla joku kelpaa kummiksi ja jossain sama ihminen ei kelpaisi.
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=382150&Title=Kirkko ei tingi kummin vaatimuksista
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan siviilivihkimisten osuus kaikista avioitumisista oli nelisenkymmentä prosenttia (40%).
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2006/ssaaty_2006_2007-05- 04_tie_001.html
Avioliiton suosio laskee Euroopassa
Iltalehti 11.5.2006/STT
Avioliiton suosio on laskussa kaikkialla Euroopassa. Ranskalaistutkimuksen mukaan avoliitto houkuttaa yhä useampia, vaikka Euroopassa kulttuuriset erot ovat edelleen suuria.
Avioliitto vai avoliitto?
Tutkimuksen mukaan ihmiset muodostavat kiinteitä, pitkäaikaisia parisuhteita keskimäärin yhä myöhäisemmällä iällä. Avioliitto ei myöskään enää ole edellytys yhteen muuttamiselle.
Vaikka avioliitto päättyy eroon entistä useammin, Välimeren maissa sillä on edelleen vahva asema. Esimerkiksi Ruotsissa, Belgiassa ja Suomessa vuonna 2003 solmituista avioliitoista yli puolet tulee tilastojen mukaan päättymään eroon. Italiassa ja Kreikassa näin käy vain joka viidennelle avioparille.
Aika monet maistraatissa vihityt pyytävät sitten sen jälkeen avioliiton siunaamisen kirkosta.
Myös rippikoulun suorittamattomuus voi olla syynä siihen, ettei kirkkohäitä tule.
Ripari on menettänyt suosiotaan, mutta vieläkin rajummin Ruotsissa, jossa 2003 vain 38% kävi riparin.
Tarvittaessa rippikoulun voi käydä aikuisenakin, jos haluaa kirkossa naimisiin. Minusta se on arveluttavaa, että vain sen vuoksi liittyisi hetkeksi kirkon jäseneksi. En itse alkaisi moiseen pelleilyyn.
Pitää paikkansa.
Nuorena, siinä 15 v. iässä vielä tulee lähdettyä riparille, kun "kaveritkin lähtee" ja vanhemmat yms. sukulaiset antavat kivoja ja kalliita lahjuksia.
Aikuisiällä nuo houkuttimet puuttuvat, joten motivointi ripariin on vaikeampaa.
Tosin armeija-aikoina kuulin, että silloin riparin vielä suorittamattomat saivat sen käydä sotilaspastorin tms. johdolla vieläpä palvelusaikana (yksi esimerkki valtion ja kirkon kytkystä nykypäivänäkin). Muutama ilmoittautui armeijan "riparille" ihan vain laistaakseen kasarmipalveluksesta.
Mitä hyötyy kirkkohäistä. En haluu, et mun häissä tulee yksikään pappi jorisee jotain Jeppetarinoita. Jepellä ei oo mitään osaa eikä arpaa meidän naimisiin menolla. Pidetään jepet satukirjojen välissä.
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan kristityt ovat onnellisempia, terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin muut. Todellisuudessa tulokset kertovat luultavasti vain sen, että kristillinen elämäntapa on terveellisempi kuin muiden (vähemmän alkoholia ja säännöllisempi elämä).
Papin aamenella varmistetut avioliitot ovat kestävämpiä ja luultavasti niissä syntyy enemmän lapsia. Ensin mainittu on tyypillinen tilastovirhe, sillä kirkosta eroava aviopari lasketaan kirkolliseksi avioliitoksi ja mahdollinen ero kirkkoon kuulumattomaksi avioliitoksi. Ortodoksiseen kirkkoon liittyy paljon ihmisiä ja ainakin yhtenä vuotena kirkossa oli enemmän avioeroja kuin häitä!
"En haluu, et mun häissä tulee yksikään pappi jorisee jotain Jeppetarinoita."
Turha pelko. Papit eivät tule yhteenkään häihin kuokkimaan. Ilman minkäänlaisia tilastollisia todisteita, uskon kirkkohäiden olevan suurempia ja yleisempiä varakkaissa piireissä, joten luultavasti kirkon siunaus näkyy myös parempina häälahjoina.
Tuo kirjoittamasi on varmaan totta niin kauan kuin verrataan ns. modernia maailmaa vs. Afrikka ja muut kehitysmaat. Mutta jos esim. tutkitaan uskontoja samoissa lähtökohdissa esim. yhden valtion sisällä, niin tulokset ovat silloin ihan toiset. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu siis ihan muuta (ja vieläpä jesuiitta yliopiston tutkimuksessa). Lainaan tekstiä Joeronnut-nimimerkiltä:
Religion's Effects On Crime Rates
The more "Christian" a place is, the greater the social ills and crime of the area. That's the primary conclusion of an exhaustive scientific study done by Gregory S. Paul and published in the scholarly onling journal, Journal of Religion and Science of the Creighton university of Omaha, Nebraska, a Jesuit school.
The study showed that the most "Christian' parts of the United States, the South and Midwest, have the highest rates of social ills and crime including murder, sexually transmitted diseases, mortality and so forth. The study also showed that the United States as a whole has far higher rates of crime and social ills than the rest of the developed world including all of Europe. The US is much more "Christian" than European nations.
Eli siis kuolleisuus oli nimenomaan suurempi noilla Amerikan syvästi kristityillä alueilla (kuten myös sukupuolitaudit, murhat, rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat). Olen myös lukenut tutkimuksen, jossa vertailtiin avioliittojen kestävyyttä, eivätkä kristityt siinä erityisesti kyllä pärjänneet. En vain muista mistä tuon luin - jos joku jaksaa etsiä netistä niin laittakaa linkki. Yksi amerikkalaissivusto, jolla oli iso linkkilista tällaisista tutkimuksista on jostain syystä nyt suljettu.
Muistuttaisin myös, että pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Japanista..maa joka on yksi vähiten aavikko-uskonnollisista. Lisäksi maassa on todella alhainen rikollisuus.