Rypälepommit natsien keksintö!

BRAB-3 sisälsi 116 kpl palopommeja ja oli oman aikansa kuorma-ammus.


Talvisodan alussa oli tällainen ääni kellossa: Suomen kaupunkien pommitus 1939 kiellettiin aluksi, mutta sitten aloitettiin oikein urakalla.

Kuuluisin pommi oli tietysti Molotohvin leipäkori!

Molotovin leipäkori, viralliselta neuvostoliittolaiselta nimeltään RRAB-3, oli rypälepommi jota Neuvostoliitto käytti ensimmäisen kerran Talvisodassa Suomen kaupunkien pommituksissa.

http://blog.modernmechanix.com/2006/11/14/early-cluster-bomb-molotovs-bread-basket/

http://blog.modernmechanix.com/mags/PopularScience/7-1940/russian_bomb.jpg

Neuvostoliiton radiossa ei yleensä mainittu pommituksia. Kun presidentti Roosevelt vetosi välttämään siviiliuhreja, Molotov vastasi, että lentäjät pommittavat vain sotilaskohteita ja tuovat apua työväestölle. Tästä seurasi pommeille annettu nimitys "Molotovin leipäkori".

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Rintama/cwdata/4001MolotovinLeip%E4kori.html

http://www.wk2ammo.com/showthread.php?p=18692

http://en.wikipedia.org/wiki/Molotov_bread_basket

The bomb consisted of a cylinder 2.25 m / 7.5 feet long and 0.9 m / 3 feet in diameter.



http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,76115.5.html

Kyseisenlaisia palopommeja pudotettiin pomminhajoitussäiliöillä RRAB= Rotationo- Rasseivajuschtschaja AviaBomba.

BRAB-1 sisälsi ZAB palopommeja 580 kpl "tuhannenkilon pommi"
BRAB-2 sisälsi 260 kpl "viivisataakiloinen"
BRAB-3 sisälsi 116 kpl "kaksisataaviisikymmentäkiloinen"
Säiliöllä voitiin pudottaa myös sirpale- ja kaasupommeja.

Sodan aikana pommi on ollut nimettynä ZAB 2,5 kg ja kuvastossa myös 2 kg:n pommina. Sisällyksenä elektroonia ja termiittiä. Yleisin sytytin AGM-1, jonka voi kyrillisesti kirjoitettuna lukea väärin "AMH"
Pyrstön merkinnöissä luultavasti ensimmäinen tarkoittaa tehdasta tai pommimallia, toinen valmistuserää ja kolmas valmistusvuotta,
kuten 80= tehdas
191= valmistuserä
1938= valmistusvuosi
Edit: Pommikuoren teksti "1" tai "2" ja "ДГПТсКВ"




>>Neuvostoliiton sodanjohdon laatiman vuosien 1939-1940 talvisodan suunnitelman mukaisesti oli vältettävä pommittamasta asutuksia, teollisuuslaitoksia ja siltoja. Oltiin sitä mieltä, ettei kannattanut tuhota sitä, mikä kuuluisi pian Neuvostoliitolle. Toisaalta haluttiin saada Suomen työtätekevien tukea "vapautusretkelle". Tämä näkökanta heijastuu myös Neuvostoliiton puolustusministerin marsalkka K.Voroshilovin marraskuisessa sotatoimiohjeessa: >Ilmavoimien vältettävä pommittamasta kaupunkeja ja taajamia, joissa ei ole vihollisen huomattavia sotavoimia. >Pommikoneiden tuhottava järjestelmällisesti kaukana rintaman takana olevia kohteita - vihollisen hallintorakennuksia, sotilaallisia kohteita ja teollisuuslaitoksia, rautatiesiltoja ja -solmuja, satamia ja kulkuneuvoja>21. tammikuuta 1940 annetussa ja 8. armeijan ilmavoimien komentajalle osoitetussa "Ilmavoimien sotatoimissa havaittavien puutteiden poistamisesta" -nimisessä toimintaohjeessa sanottiin seuraavaa:>...iskeä kohti selustassa olevia ja armeijalle osoitettuja kohteita, erityisesti on tuhottava Serdobolin kaupunki (Sortavala)>Ensimmäisen ilmahyökkäyksen aikana 20. joulukuuta 1939 kuoli kaksi paikallista asukasta. Seuraavat iskut suoritettiin 25. joulukuuta ja 22. tammikuuta, mutta kaikkein voimakkain massaisku tapahtui 2. helmikuuta 1940.

Huttiloinen taas tekopyhänä.

Saksalaiset polttivat ihmisiä ihan elävinä pommituksissaan mm.Varsovassa,Lontoossa ja Belgradissa.

Heihin ei siis stallarien mukaan koskenut ollenkaan, vain brittien uhreihin.
Ei myöskään NL:n pommituksissa palaneisiin suomalaisiin?