yhteiskuntavetoisen maahanmuuton kannattajille?
"1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
5. Miten aiotaan toimia, että maassamme jo olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työhön osallistuminen saataisiin nousemaan kantaväestön tasolle tai edes lähelle sitä? Mitä voimme oppia ulkomaiden esimerkeistä? Ovatko tavoitteet ulkomaiden esimerkkien pohjalta realististisia? Mitä oletuksia on tehty?
6. Mitä Suomessa on tehty, tai suunnitellaan tehtäväksi, jotta maahamme jo muuttaneet kansanryhmät eivät syrjäydy pysyviksi ghetoiksi á la Rosengården Ruotsissa? Onko näitä toimenpiteitä verrattu esim. Ruotsin kokemuksiin, eli onko niiden toimivuudesta empiiristä tietoa? Mitä oletuksia tehdään?
7. Miten aiotaan estää esim. seuraavat muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa maahanmuuton myötä jo ilmenneet ongelmat:
-uskontoon perustuva segregaatio
-juutalais- ja homovastaisuus, mukaanlukien tappouhkaukset ja suoranaiset attentaatit
-vihanlietsonta etenkin yllämainittuja ryhmiä kohtaan
-sananvapauden rajoittamisyritykset
-”kunnia”väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon karkea rajoittaminen
-sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen rinnalle syntyvät epäviralliset uskontoon perustuvat oikeusjärjestelmät
-varainhankinta terroristiryhmittymille
-maan käyttö turva- ja levähdyspaikkana terroristiryhmittymille
-tiettyjen kulttuuriryhmien voimakas yliedustus rikostilastoissa
8. Onko selvitetty, mitkä ovat maahanmuuttopolitiikan verovaroista maksettavat kokonaiskustannukset, mukaanlukien sekä valtion että kuntien kontolle jäävät kustannukset kuten sosiaalitoimi? Onko luvuissa mukana rikollisuuden kasvun tuomat kustannukset? Onko laskettu vaikutus esim. Helsingin vuokra-asuntotarpeeseen? Onko mitenkään arvioitu yhteisöllisen luottamuksen mahdollista vähentymistä, sekä siitä seuraavaa transaktiokustannusten nousua ja kansantalouden kokonaistehokkuuden laskua? (kts. Putnamin tutkimukset - onko mitään tälläistä toteutettu Suomessa?)
8b. Mikä osuus ylläolevasta jyvitetään humanitaariselle pakolaispolitiikalle? Onko selvitetty mahdollisuutta käyttää kehitysapurahoja kustantamaan humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia?
8c. Mikä on maahanmuuton panos/tuotossuhde? Mitä muuta tällä panostuksella voitaisiin saavuttaa?
8d. Onko ylipäätään konsensusta siitä, mitä tavoitteita Suomen maahanmuuttopolitiikalla on? Seurataanko tavoitteiden toteutumista jotenkin? Käytetäänkö käytetty raha ja aika tehokkaasti?
9. Millä keinoilla on ajateltu estää ulkomaisen halpatyövoiman käyttö matalapalkka-alojen työehtojen ja palkkojen polkemisessa? Jos näin ei pystytä tekemään, miten varmistetaan ettei maahanmuutosta tai matalapalkka-aloista luoda de facto tulonsiirtoautomaattia veronmaksajilta yksityisille matalapalkka-alojen työnantajille?
10. Onko selvitetty, millä mallilla Japani aikoo selvitä Suomeakin radikaalimmasta väestön vanhenemisesta ilman massiivista maahanmuuttoa? Onko Japanin mallissa jotain, mitä voisimme kopioida?"
"1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
5. Miten aiotaan toimia, että maassamme jo olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työhön osallistuminen saataisiin nousemaan kantaväestön tasolle tai edes lähelle sitä? Mitä voimme oppia ulkomaiden esimerkeistä? Ovatko tavoitteet ulkomaiden esimerkkien pohjalta realististisia? Mitä oletuksia on tehty?
6. Mitä Suomessa on tehty, tai suunnitellaan tehtäväksi, jotta maahamme jo muuttaneet kansanryhmät eivät syrjäydy pysyviksi ghetoiksi á la Rosengården Ruotsissa? Onko näitä toimenpiteitä verrattu esim. Ruotsin kokemuksiin, eli onko niiden toimivuudesta empiiristä tietoa? Mitä oletuksia tehdään?
7. Miten aiotaan estää esim. seuraavat muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa maahanmuuton myötä jo ilmenneet ongelmat:
-uskontoon perustuva segregaatio
-juutalais- ja homovastaisuus, mukaanlukien tappouhkaukset ja suoranaiset attentaatit
-vihanlietsonta etenkin yllämainittuja ryhmiä kohtaan
-sananvapauden rajoittamisyritykset
-”kunnia”väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon karkea rajoittaminen
-sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen rinnalle syntyvät epäviralliset uskontoon perustuvat oikeusjärjestelmät
-varainhankinta terroristiryhmittymille
-maan käyttö turva- ja levähdyspaikkana terroristiryhmittymille
-tiettyjen kulttuuriryhmien voimakas yliedustus rikostilastoissa
8. Onko selvitetty, mitkä ovat maahanmuuttopolitiikan verovaroista maksettavat kokonaiskustannukset, mukaanlukien sekä valtion että kuntien kontolle jäävät kustannukset kuten sosiaalitoimi? Onko luvuissa mukana rikollisuuden kasvun tuomat kustannukset? Onko laskettu vaikutus esim. Helsingin vuokra-asuntotarpeeseen? Onko mitenkään arvioitu yhteisöllisen luottamuksen mahdollista vähentymistä, sekä siitä seuraavaa transaktiokustannusten nousua ja kansantalouden kokonaistehokkuuden laskua? (kts. Putnamin tutkimukset - onko mitään tälläistä toteutettu Suomessa?)
8b. Mikä osuus ylläolevasta jyvitetään humanitaariselle pakolaispolitiikalle? Onko selvitetty mahdollisuutta käyttää kehitysapurahoja kustantamaan humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia?
8c. Mikä on maahanmuuton panos/tuotossuhde? Mitä muuta tällä panostuksella voitaisiin saavuttaa?
8d. Onko ylipäätään konsensusta siitä, mitä tavoitteita Suomen maahanmuuttopolitiikalla on? Seurataanko tavoitteiden toteutumista jotenkin? Käytetäänkö käytetty raha ja aika tehokkaasti?
9. Millä keinoilla on ajateltu estää ulkomaisen halpatyövoiman käyttö matalapalkka-alojen työehtojen ja palkkojen polkemisessa? Jos näin ei pystytä tekemään, miten varmistetaan ettei maahanmuutosta tai matalapalkka-aloista luoda de facto tulonsiirtoautomaattia veronmaksajilta yksityisille matalapalkka-alojen työnantajille?
10. Onko selvitetty, millä mallilla Japani aikoo selvitä Suomeakin radikaalimmasta väestön vanhenemisesta ilman massiivista maahanmuuttoa? Onko Japanin mallissa jotain, mitä voisimme kopioida?"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.