Oliko se silloisen Suomen armeijan "best of the best of the best"-yksikkö?
Käsittääkseni kyseessä oli yksikkö jonka miehet olivat kaikki vapaaehtoisia. Kuri oli kova ja niin oli harjoituksetkin ja sitten kun tarvittiin miestä ase kädessä vainolaista vastaan, jääkärikomppania laitettiin asialle.
Oliko SA:ssa muita samantyyppisiä yksiköitä?
Käsittääkseni kyseessä oli yksikkö jonka miehet olivat kaikki vapaaehtoisia. Kuri oli kova ja niin oli harjoituksetkin ja sitten kun tarvittiin miestä ase kädessä vainolaista vastaan, jääkärikomppania laitettiin asialle.
Oliko SA:ssa muita samantyyppisiä yksiköitä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se porukka vei eikä vikissyt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikke_Pärmi
olen lukenur erp 21 vaiheista. Pärmi sai paljon vapaaehtoisia vankiloista. Kun hän kysyi mistä oli tuomittu: vastaus murhasta, Vastasi Pärmi "Hyvä Hyvä Tänne tarvitaankin ammattimiehiä".
Vangit olivat varsin luotettavia taistelijoita toisin kuten n. puolet poliittiset vangit, joita karkaili. Pataljoonaa oli siksi hankala käyttäää rintamatehtävissä. Moni pataljoonaan siirretty ryhmän johtaja piti siirtoa suoranaisena rangaistuksena. Pataljoona ei siis ollut Saksalaisten suosiman rangasituspataljoonan kaltainen.
muodosti noin 200 sotapoliisia. He toimivat kaikissa johtotehtävissä. He myös vastasivat pääasiassa taistelutoiminnasta. Jotkut kriminaalit olivat kyllä ihan hyviä taistelijoita. Poliittisista ei ollut edes patruunankantajiksi.
oli aivan vastaavia. Törnin komppania nousi kuuluisaksi päällikkönsä ja pikakivääriampuja Mauno Koiviston takia.
Törni oli maineikas päällikkö jo aikoinaan. Koivistohan tuli vastaa keväällä -44 1.div. jääkärikomppaniaan.
Millä muulla komppanialla on samantyyppinen tehokas divisioonansa "nyrkin" maine?
Mitä, joko Koivisto nousi kuuluisaksi pikakiväärimieheksi jo sodan aikana, vai vasta sitten, kun....
tunnettu päällikkönsä Keinosen kirjan ansiosta. Se oli 7.D:n PPK.Samanlainen oli 14:D:llä. Se lienee osittain pohjana elokuvassa Rukajärven tie.
Jääkärikomppaniat olivat lisäksi ainakin 4. ja 18.Dlla. Vastaavia osastoja oli muillakin, mutta ne lienevät olleet väliaikaisia osastoja, koska eivät ole virallisissa luetteloissa.
Mysö jotkut divisioonien kaukopartio-osastot olivat käytännössä tällaisia komentajan "palokuntia".
Yksikköjen ja joukko-osastojen maine on monasti sodanjälkeisten kirjojen ja kirjoitusten synnyttämä. Sodan aikana jokainen yksikkö oli vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan. Törnin komppania nousi maineeseen, vasta kun Koiviston kuuluminen siihen tuli yleiseen tietoon.
Vastaavantapainen järjestely - tai ainakin suurelta osin sinne päin - oli 14.D:lla käytössä Rukajärven suunnalla. Siellä oli ns. Divisioonan kaukopartio-osasto, jonka rungon muodostivat RajaJP6:n miehistä ja ja Divisioonan Jääkärijoukkueesta kootut miehet. Toiminta perustui tapauskohtaisesti koottuihin partioihin, joiden koko vaihteli 4-40 mieheen. Maiguban retki on tuolla suunnalla luku sinällään, mitä en nyt lukisi ihan iskuosastotyyppiseksi toiminnaksi. Toki se oli selkeä tuhoamisretki. Osasto Puustisen retki sen sijaan talvella 1942 Jeljärven huoltokeskukseen oli mielestäni enemmänkin iskuosastotoimintaa. Mutta ylivoimaisesti suurin osa näiden partioiden toiminnasta oli tiedusteluluontoista toimintaa vihollisen selustassa.
Sitten se toinen näkemys iskuosastoista on se, että rykmentit mielellään käyttivät erillispataljoonia oman lohkonsa iskuosastoina. Nämä erillispataljoonat olivat alistettuina naapurilohkolta ko. rykmentin käytössä. Näin vältettiin omien miesten tappiot kätevästi.
Yleensä ottaen pataljoonatasolla oli vähintään jääkärijoukkue, jonka taistelukyky ja -voima oli muita joukkoja suurempi.
Mutta jos puhutaan divisioonatason iskujoukosta ja nimekkäimmästä sellaisesta, niin mielestäni selkeä vastaus siihen on JR7 Murtaja-Divisioonan eli 2.D:n voimaryhmittymänä. Se on myös joukoista eniten huomionosoituksia itselleen saanut joukko. JR7 puolestaan koostuu noista taistelukykyisistä ja -voimaisista komppanioista ilman ainuttakaan heikkoa lenkkiä.
Mutta nämä ovat niitä makuasioita kuten jo heti aluksi totesin.
Vastasin jo kerran.Ainakin 7. ja 14. D:ssa oli PPK:t. 7.D:n "Pinna" oli päällikkönsä Yrjö Keinosen ansiosta melko tunnettu. Lisäksi 4. ja 18. D:ssa oli jääkärikomppaniat. Joissain divisioonissa oli partioyksikkö, jota käytettiin myös iskuosastotehtävissä.