nykyään niin monessa seurakunnassamme on vihamielinen ilmapiiri?
Mistä
johtuu että
11864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
siellä on liikaa fundamentalisteja! En ole kyllä nähnyt sädekehää kenenkään pään päällä!
ortodoksisuuden valheellin kivijalka alkaa murentua.
paaluttaa perusta? Valheella ei ole tekemistä kivijalan kanssa. Yöjalka valehtelee.
ja vielä kerran ei. Yksinkertainen syy, seurakunnissamme on liian paljon liberaaleja ja ekumenisteja. Ne jotka uskovat kanoneihin ja varhaiskirkon perimätietoon, heitä syrjitään ja haukutaan fundamentalisteiksi.
(Ps. parempi olla fundamentalisti kuin ekumenisti.)
hymyilin ja kerroin positiivisiä juttuja, mutta he vaan mulkosivat ja kyräilivät. Aivan kuin ihmiset eivät enää näkisi toisiaan! Pelon ilmapiiriä, ei niinkään vihan!
omat tunteesi muihin. Tutki omaa sydäntäsi tunnetko kaunaa seurakuntasi jäseniä kohtaan. Käy synnintunnustuksella puhumassa asiasta.
Kun olemme tyytymättömiä omaan itseemme, alamme helposti syyttää huonosta olostamme muita. Emme hiljenny tarkastelemaan omaa tilaamme.
Mitä se on, mikä meiltä yleisimmin on kadoksissa?
Olisikohan se tuo hengellisen kasvumme päämäärä, nöyryys?
Tuossa pöydälläni on avoinna munkki Serafimin toimittama, Pyhä Iisak Niniveläisen kootut teokset.
Siinä Iisak painottaa nöyryyden merkitystä sanoen, etteivät edes pyhät saa palkkiota siitä, mitä he elämässään tekivät, vaan siitä, tekivätkö he sen nöyryydessä.
Lisäksi Iisak opettaa: "Älä määräile ketään, äläkä yritä muokata ketään - ei edes niitä, jotka ovat elämäntavoiltaan hyvin pahoja."
Itsekkyys tekee ihmisestä tyytymättömän ja levottoman. Kun opimme kohtaamaan lähimmäisemme -tapahtuipa se sitten tavallisessa arkielämässä tai seurakunnan yhteydessä - nöyryydellä, silloin tuo edellä mainittu vihamielisyyskin katoaa.
Helppoa tämä ei suorituspaineiselle nykyihmiselle ole, muttei kumminkaan mahdotontakaan.
Oleellista ei ole se, mitä ihminen tekee, vaan miten hän tekee: "Palkkiota ei näet anneta työstä, vaan nöyryydestä."
Muistakaamme kiitollisuudella Iisakin kaltaisia kirkkoisiämme. Tutkikaamme heidän tekstejään. Heidän ohjeidensa mukaisesti eläen meillä kaikilla olisi täällä paljon parempi olla.
kulkea seurakunnassamme nimilappu kaulassa. Jokainen tietää kuka olemme ja sitten voimme kävellä sen enempiä plätinöitä paikasta toiseen. Helpottaa oloa koska lapussa lukee hyvää päivää jne. Sama ehtoolliselle menossa.
henkisesti huonosti. Se heijastuu kaikkialla, myös seurakunnissa.
kaikkia vanhoja seurakuntalaisia ei ole pystytty savustamaan ulos.
viime aikoina kirkossa käydessäni olen huomannut, etten enää ymmärtänyt mitään. Suomen kieli oli hävinnyt kokonaan ja kirkkokahveilla oli vain romanialaisia. Ei tuntunut enää omalta seurakunnalta. Ne ketkä veroja maksavat, eivät saa mitään vastinetta seurakunnasta enää. Kyllä pisti vihaksi.