Lähes 50 -vuotias mies koko elämänsä (alun?) pilkkasi uskovaisia tai lähinä henkilöitä, jotka turvasivat Jumalaan tai Jeesukseen hädän hetkellä. Hänestä oli naurettavaa rukoilla ja muka saada vielä apua.
Sitten hän lähti oiskelemaan, parempaa ammattia, kuten hänen lapsensa kertoivat tutuilleen. Eihän mihinkään edelleenkään usko mutta teologian maisterin paperit ovat vähän parempaa kuin mitä mies teki aiemmin.
Nyt hän toimii pappina ja "hoitaa sieluja"! Mitä teen, jos joudun hänen kanssaan keskustelemaan kun minua kohtaa jokin vakava hätä? Olen aina uskonut ja rukoillut ja myös saanut apua, tämän tuoreen papin ilkeät sanat ovat jättäneet pahat arvet sydämeeni.
Nyt on mennyt usko ja luottamus kirkonmieheen, en suostu keskustelemaan muidenkaan kanssa, jos nekin ovat "pettureita"...
Sitten hän lähti oiskelemaan, parempaa ammattia, kuten hänen lapsensa kertoivat tutuilleen. Eihän mihinkään edelleenkään usko mutta teologian maisterin paperit ovat vähän parempaa kuin mitä mies teki aiemmin.
Nyt hän toimii pappina ja "hoitaa sieluja"! Mitä teen, jos joudun hänen kanssaan keskustelemaan kun minua kohtaa jokin vakava hätä? Olen aina uskonut ja rukoillut ja myös saanut apua, tämän tuoreen papin ilkeät sanat ovat jättäneet pahat arvet sydämeeni.
Nyt on mennyt usko ja luottamus kirkonmieheen, en suostu keskustelemaan muidenkaan kanssa, jos nekin ovat "pettureita"...
Vastaukset 6
Vanhimmat
pata kilahtaa viisikymppiselläkin ja aiemmin terve mies hankkia itselleen vahvan taikauskon ja mielikuvituskavereita.
Asiaa auttaa, jos harjoitat tiedustelutoimintaa ja keskustelet eteesi tulevien pappien kanssa etukäteen erilaisista asioista sen hetken varalle, jos sinulle tulee joku vakava hätä. Sillä tavalla saat selville kenen puoleen kannattaa kääntyä tiukanpaikan tullen.
toinen seurakunta - sellastakin on tosi vaikee löytää -
Sieluja paimennetaan muunmuassa hindulaisuudessa.
Sielu kuitenkin on vain sittenkin melkein pelkkää materiaa, jota silmin on vaikeata havaita ilman avustavia laitteita.
Tutkijat ja asiaa tuntevat lääkärit voivat tutkia
sielua ja analysoida myös sitä jo verrattain hyvin.
Luotatko heihin?
no joo, olin ihan vakavissani että tämä asia vaivaa minua. Jos puhun syvällisesti suruni tai vaivojeni vallitessa papin kanssa, en halua hänen poistuessaan kuvitella, miten naureskelee minun jutuilleni.
Siksi siis pidän suuni supussa ja uskon henkilöitä, jotka ovat väittäneet nykypäivän pappien olevan miltei 99% leipäpappeja.
-sääli- oli ihanaa kuvitella että voi puhua murheensa jollekin...
>> ja uskon henkilöitä, jotka ovat väittäneet
>> nykypäivän pappien olevan miltei 99%
>> leipäpappeja.
Sen verran tunnen pappeja, että jos joku väittää, että 99% on leipäpappeja, niin sellaisen huomautuksen heittäjä on halunnut vahvasti liioitella ja heittää lokaa ison porukan päälle.
Suosittelen tutustumaan pappeihin, juttelemaan ja kyselemään mahdollisimman paljon. Kyllä se tuntuma siitä keskustelusta sitten tulee, että uskooko se pappi vai ei.
Itse olen käynyt herätysliikkeiden (Suomen luterilainen Evankeliumiyhdistys, Raamattuopisto, Kansanlähetys) tilaisuuksissa, ja niissä oppii tuntemaan papit hyvin. Uskovia pappeja on edelleenkin paljon.
Kannattaa käydä hengellisissä tilaisuuksissa, niin tuntee sitten uskovia ihmisiä - niin pappeja kuin "tavallisia uskoviakin".