pete ja

Tuon Peten persoonan edessä sitä on vaan lääpällään. On aivan yksi lysti, mistä kulmasta sitä kuvataan niin on kuitenkin aina täydellinen. Kamera rakastaa Peteä.

Onnea kovasti toivottaisin Petelle ja tälle tytölle. Tuo nuori rakkaus ihastuttaa, liikuttaa ja surettaa aina, kun se on sillä hetkellä juuri maailman suurinta... kun ei ole tavannut kovin paljon ihmisiä. Siinä vaiheessa rakkaus ja suhde on jo yleensä kuolemassa, kun sen syvyyttä ja kestävyyttä aletaaan vakuutella ulkopuolisille. Pete on niin sympaattinen että hänelle tietysti toivoo mahdollisimman paljon onnea. Mutta kun elämä vaan menee toisin kuin kuvittelee.

Muistan vaan kun Panu Larnos ja tyttöystävä Heidi hehkuttivat netissä ikuista rakkauttaan eikä mennyt kuin viikkoja niin Panu jo löysi toisen.
Sama on ollut kaikilla misseillä ja muilla julkisuuspyöritykseen joutuvilla. Kun tämä Petekin on niin nuori tyttöystävineen... kuinkahan monta ainutta ja oikeata nelikymppisellä Petellä on sitten ollut? Sama koskee tyttöystävääkin.

On varmaan aika mieletön harvinaisuus sellainen suhde, joka on kestänyt teini-iästä edes kolmikymppiseksi. Silloinkin suhde on kestänyt vaan sen takia, kun on tullut lapsia aikaisin. Yhden lapsen takia ollaan yhdessä. Sitten tulee ongelmia, ja ajatellaan että toinen lapsi korjaa ongelmat. Ei korjaa vaan pahentaa ja sitten tulee vielä ehkä yksi vahinkokin. Sitten lähdetään vasta elämään sitä elämätöntä nuorutta, joka meni ohi kun nyhvättiin nurkassa vain oman kullan kanssa ensin vapaaehtoisesti ja sitten pakosta. Näitä ihmisiä on tuttavapiirissä enemmän kuin mitään muita.

Olen sitä mieltä, ettei ole kovin tervettä sitoutua teini-iässä. Ainakin kannattaa pitää huoli siitä, ettei tule lapsia. Silloin ei vahingoita viattomia ja sivullisia. Itsellä se ensirakkaus kesti seitsemän vuotta ja sitä vaan kasvaa aikuiseksi sinä aikana, ja aikuisena sitä asettaa suhteelle jo erilaisia vaatimuksia kuin kakarana. Onneksi ei luonto eikä itsesäilytysvaisto antanut periksi alkaa lapsentekoon, vaikka kotileikkiä leikittiin. Oikea oma elämä ja oman näköinen nuoruus alkoi vasta 23-vuotiaana, hauskaa, huoletonta ja täyttä elämää oli. Ei ole jäänyt sellaista tunnetta, että jostain tärkeästä ja olennaisesta olisi jäänyt paitsi olemalla jostakusta ihmisestä joko tapa- tai läheisriippuvaisena tai taloudellisten edellytysten vuoksi. Nuoruus nuoruutena ja perhettä ehtii ajatella sitten joskus vanhempana ja viisaampana.

naine ja vanha piaru kirjoitti:

Tuon Peten persoonan edessä sitä on vaan lääpällään. On aivan yksi lysti, mistä kulmasta sitä kuvataan niin on kuitenkin aina täydellinen. Kamera rakastaa Peteä.

Onnea kovasti toivottaisin Petelle ja tälle tytölle. Tuo nuori rakkaus ihastuttaa, liikuttaa ja surettaa aina, kun se on sillä hetkellä juuri maailman suurinta... kun ei ole tavannut kovin paljon ihmisiä. Siinä vaiheessa rakkaus ja suhde on jo yleensä kuolemassa, kun sen syvyyttä ja kestävyyttä aletaaan vakuutella ulkopuolisille. Pete on niin sympaattinen että hänelle tietysti toivoo mahdollisimman paljon onnea. Mutta kun elämä vaan menee toisin kuin kuvittelee.

Muistan vaan kun Panu Larnos ja tyttöystävä Heidi hehkuttivat netissä ikuista rakkauttaan eikä mennyt kuin viikkoja niin Panu jo löysi toisen.
Sama on ollut kaikilla misseillä ja muilla julkisuuspyöritykseen joutuvilla. Kun tämä Petekin on niin nuori tyttöystävineen... kuinkahan monta ainutta ja oikeata nelikymppisellä Petellä on sitten ollut? Sama koskee tyttöystävääkin.

On varmaan aika mieletön harvinaisuus sellainen suhde, joka on kestänyt teini-iästä edes kolmikymppiseksi. Silloinkin suhde on kestänyt vaan sen takia, kun on tullut lapsia aikaisin. Yhden lapsen takia ollaan yhdessä. Sitten tulee ongelmia, ja ajatellaan että toinen lapsi korjaa ongelmat. Ei korjaa vaan pahentaa ja sitten tulee vielä ehkä yksi vahinkokin. Sitten lähdetään vasta elämään sitä elämätöntä nuorutta, joka meni ohi kun nyhvättiin nurkassa vain oman kullan kanssa ensin vapaaehtoisesti ja sitten pakosta. Näitä ihmisiä on tuttavapiirissä enemmän kuin mitään muita.

Olen sitä mieltä, ettei ole kovin tervettä sitoutua teini-iässä. Ainakin kannattaa pitää huoli siitä, ettei tule lapsia. Silloin ei vahingoita viattomia ja sivullisia. Itsellä se ensirakkaus kesti seitsemän vuotta ja sitä vaan kasvaa aikuiseksi sinä aikana, ja aikuisena sitä asettaa suhteelle jo erilaisia vaatimuksia kuin kakarana. Onneksi ei luonto eikä itsesäilytysvaisto antanut periksi alkaa lapsentekoon, vaikka kotileikkiä leikittiin. Oikea oma elämä ja oman näköinen nuoruus alkoi vasta 23-vuotiaana, hauskaa, huoletonta ja täyttä elämää oli. Ei ole jäänyt sellaista tunnetta, että jostain tärkeästä ja olennaisesta olisi jäänyt paitsi olemalla jostakusta ihmisestä joko tapa- tai läheisriippuvaisena tai taloudellisten edellytysten vuoksi. Nuoruus nuoruutena ja perhettä ehtii ajatella sitten joskus vanhempana ja viisaampana.

mukaan! Toisten ei sitä tarvitse tehdä.

elää ohjeittesi kirjoitti:

mukaan! Toisten ei sitä tarvitse tehdä.

ja täältä kokemuksen syvällä rintaäänellä puhunkin. Harmittaa vaan nuorten puolesta, jos jää elämä elämättä. Niitä katkeria keski-ikäisiä kyllä sitten riittää valittamassa, että pitikö mun näin kauan kestää tätä vaan sosiaalisten paineiden vuoksi, eikä siis itsensä toisen ihmisen. Nimen omaan toisten neuvojen mukaan ei saa elää, vaan oman sydämen!

Tuskin Petellä on kuitenkaan tätä ongelmaa. Kohta sitä saa lukea seiskan sivuilta kuinka nämä naisasiat etenee. Historia vaan toistaa itseään.