On monia oppisuuntia jotka jakaa meitä Jeesukseen uskovia kristittyjä. Se on hirveän surullista. Olisi niin mukava kun voisimme yhdessä yhteisestä uskosta rakentua ja kiittää Jumalaamme. Voisimme käydä yhteisillä ehtoollisilla tunnustaa erheitämme ja rikkomuksiamme toisillemme, olematta jatkuvasti varpaillamme kenelle voi mitäkin sanoa, niinkuin näinäpäivinä on tilanne.
Uskon ihan täysin, että tuo kaste, jonka luterilainen kirkko antaa on ihan yhtäpitävä helluntaiseurakunnan kasteen kanssa. Se ei todellakaan tee meistä palavia kristittyjä ei toinen toistaan paremmin. Ainoastaan se että pidät yhteyden Jumalaan, Jeesukseen on se tie, totuus ja elämä joka pitää meidät lähikosketuksessa taivaallisiin.
Elävää Uskoa, sitä tämä kansa tarvitsee. Hyvän ja pahan erottamiskykyä tämä kansa tarvitsee. Rohkeutta pyytää Jumalalta anteeksi syntejään ja puhdistua, sitä tämä kansa tarvitsee.
Nöyryys Kaikkivaltiaan edessä. Se että minä olen Jumalan palvelija eikä Jumala minun -ymmärrystä tämä kansa tarvitsee.
Mitä sisältyykään siihen että Jumala-suhde ei ole "Anna minulle tai en usko sinuun" -suhde. Vaan hiljaa synnintunnossa olevan ihmisen polvilleen meno Jumalan kaikkivoivan Totuuden ja Armon edessä. "Minä tahdon" "Valitse minut" -suhde. Hiljainen ja nöyrä työpöydällä olo, ehdoitta. Puhdassydäminen Herran palveleminen? Onko sitä? Kirjoittaja kysyy myös itseltään, ja paljon on vielä tehtävissä.
Uskon ihan täysin, että tuo kaste, jonka luterilainen kirkko antaa on ihan yhtäpitävä helluntaiseurakunnan kasteen kanssa. Se ei todellakaan tee meistä palavia kristittyjä ei toinen toistaan paremmin. Ainoastaan se että pidät yhteyden Jumalaan, Jeesukseen on se tie, totuus ja elämä joka pitää meidät lähikosketuksessa taivaallisiin.
Elävää Uskoa, sitä tämä kansa tarvitsee. Hyvän ja pahan erottamiskykyä tämä kansa tarvitsee. Rohkeutta pyytää Jumalalta anteeksi syntejään ja puhdistua, sitä tämä kansa tarvitsee.
Nöyryys Kaikkivaltiaan edessä. Se että minä olen Jumalan palvelija eikä Jumala minun -ymmärrystä tämä kansa tarvitsee.
Mitä sisältyykään siihen että Jumala-suhde ei ole "Anna minulle tai en usko sinuun" -suhde. Vaan hiljaa synnintunnossa olevan ihmisen polvilleen meno Jumalan kaikkivoivan Totuuden ja Armon edessä. "Minä tahdon" "Valitse minut" -suhde. Hiljainen ja nöyrä työpöydällä olo, ehdoitta. Puhdassydäminen Herran palveleminen? Onko sitä? Kirjoittaja kysyy myös itseltään, ja paljon on vielä tehtävissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... ja vielä toinen aamen.
Totta joka sana.....
amen
Tässä on niin sopuisa ja ystävällinen kirjoitus, että tuntuu, ettei tähän ole kellään mitään lisättävää.
Kiitos Tuttan, näitä mielipiteitä tarvitaan:))))))