Nyt tiedote maailmalle, että ihmiset ehtivät erota ennen viikonlopun tuloa!
Eilinen 329:n ero antoi mukavan esimaun...
Nyt ollaan marraskuun suhteen 93% viimevuotista edellä eikä ole mitään takeita, että prosentit laskisivat.
Kai te muistatte kertoa murmeleille tuosta tulevasta 50.000:n ylityksestä...
Eilinen 329:n ero antoi mukavan esimaun...
Nyt ollaan marraskuun suhteen 93% viimevuotista edellä eikä ole mitään takeita, että prosentit laskisivat.
Kai te muistatte kertoa murmeleille tuosta tulevasta 50.000:n ylityksestä...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tiedote lähti. Parista isosta mediasta on jo etukäteen soiteltukin, sen sijaan lehdistötilaisuus ei ollut järin suosittu. Eiköhän tämä 5v-päivä lehdissä tule näkymään, ja sitä myöten eroluvuissa.
Onnea viisivuotiaille! Olette tehneet miehentyön.
"lehdistötilaisuus ei ollut järin suosittu"
Pitkässä juoksussa yhden tulee väkisin pettymyksiä, mutta koko ajan uskontojen suhteen on tilanne mennyt parempaan.
60-luvulla uskoimme, että uskonto katoaa tiedon voittaessa parissakymmenessä vuodessa. Edistys oli hidasta. Nykyään uskonto voi entistä paremmin, mutta yksilöllisyyttä korostava kulttuuri pirstoaa kirkon.
"Nykyään uskonto voi entistä paremmin, mutta yksilöllisyyttä korostava kulttuuri pirstoaa kirkon. "
siitä että ihmiset olisivat nykyisin aiempaa taikauskoisempia?
Tietääkseni ihmiset eivät ole yhtä taikauskoisia kuin aikaisemmin, mutta kyllä yhtä uskonnollisia.
Sanasokeana kirjoitan isommat jutut wordilla ja sieltä viellä löytyi toiseen kysymykseen vastaus, jossa siterasin Teija Mikkola väitöskirjassaan "Muuttuvat arvot ja uusi keskiluokka" (Helsinki, 2003, ss 227-228).
"On perusteltua yhtyä Durkheimin 1900-luvun alussa esittämään ajatukseen, jonka mukaan uskonnon kohtalona on 'pikemmin muuntuminen kuin katoaminen'. Vaikka institutionaalisen uskonnon ote ihmisessä ja yhteisössä heikkenee, voivat uskonnolliset symbolit ja tapahtumat olla yksilöiden elämässä tärkeitä. Bergerin mukaan uskonnollisia riittejä voidaan hyödyntää esimerkiksi elämänkierron tapahtumissa, kuten syntymän, avioliiton ja kuoleman yhteydessä. Niiden muodot kuitenkin vaihtelevat. Ihminen voi esimerkiksi saada katolilaisen kasteen, mennä naimisiin protestanttina ja kuolla zen-buddhalaisena. Uskonnollisuuden vapaa sommittelu osoittaa Luckmannin mukaan, että kaupallinen orientoituminen on levinnyt henkisyyden alueelle. Samoin kuin ihminen voi valita erilaisia tuotteita, palveluja, ystäviä, aviopuolisoja, naapureita, harrastuksia jne., hän voi vapaasti muodostaa identiteettinsä. Hän voi valita tarjolla olevista vaihtoehdoista mieleisensä omien yksityisten tarpeidensa mukaisesti. Perinteinen kirkkouskonnollisuus on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Berger sanookin, että uskonnollisista todellisuudenmääritelmistä on tullut yhteisöllisesti jaettujen varmuuksien sijaan yksilöllisiä valinnan asioita. Silloin usko ei ole sosiaalisesti annettua, vaan pikemminkin henkilökohtaisesti saavutettua.
Uskonnollisuuden yksilökeskeistyminen on oikeastaan vääjäämätöntä sen perusteella, mitä on aiemmin sanottu toiminnan tavan subjektivoinnin väistämättömyydestä. Berger on puhunut modernin ihmisen ”kodittomuudesta”. Hän toteaa, että uskonnolliset ja monet muut valtavirran instituutiot ovat enenevässä määrin lakanneet olemasta itsen (self) turvasatamia. ”Kodin” sijaan niitä pidetään itseyttä tukahduttavina realiteetteina, jotka vääristävät ja vieraannuttavat itseä. Tästä seuraa, että uutta jalansijaa identiteetille yritetään löytää pikemminkin itsestä kuin itsen ulkopuolelta ja että yksilön subjektiivinen todellisuus tulee äärimmäisen kiinnostuksen kohteeksi.
Uskonnollista kiinnostusta voidaankin tarkastella identiteetin eheyttämisen kannalta. Mielenkiinto erilaiseen uskonnollisuuteen voi syttyä osana minän koostamista. Se, miksi näin tapahtuu, johtunee siitä, että vaikka nykyaika karaisee ihmisiä elämään itsensä varassa ilman ulkoa annettuja muuttumattomia totuuksia, mittapuita ja ihanteita, se ei tarjoa yhtä ihmiselle tärkeää asiaa: varmuutta. Baumanin mukaan se ei tarjoa varmuutta siitä, että olemme oikeassa, teemmepä mitä tahansa. Nykyään ihmiset etsivät uusia varmuuksia itsensä sisältä sekä pyrkivät valintoja tehdessään pysymään autenttisuuden hengessä uskollisena omalle syvimmälle olemukselleen. Samalla he kantavat epävarmuutta valinnoistaan. Usein he kohdistavat myös tyytymättömyyttä länsimaiseen elämänmenoon."
kyllä se muuttuu ennen katoamistaan.
Muutos tietysti on osa kuolemaa.
"kyllä se [uskonto] muuttuu ennen katoamistaan.
Muutos tietysti on osa kuolemaa."
Kaikissa uskonnoissa tulevaisuudessa päästään eroon nykyisistä ongelmista :-)
jatkossakin, niin jossain vaiheessa tulee eteen tilanne jolloin nykyiset meemit ja uskontoloiset ovat historiaa.
Aivan samoin kuin ihminen 70 000 vuotta sitten loi ensimmäiset jumalat, hän kykenee ne tappamaan.
Jos kehitys kehityy.
Sinun selityksesi siitä että taikausko muuttaa muotoaan ja onkin näin ollen itseasiassa vahvistunut, on tarkempaa tarkastelua kestämätöntä.
Ellemme matkusta savannille tai aikakoneella pimeälle keskiajalle.
"Minkäänlaista näyttöä ei liene uskonnon merkityksen laskusta". "jos ihminen kehittyy" ilmaisee samanlaista toivoa paremmasta huomenesta kuin "viimeisenä päivänä vainajat herätetään kuolleista" eli toiveista. Tietenkään muutaman vuoden kehitys ei ole merkittävä asia lajin kehittymisen kannalta, mutta usko siirtymisestä kommunismiin tai ateismiin "luonnonlakina" on yhtä huonosti perusteltu kuin mikä tahansa uskonnollinen ennustus. "Kirkkomonitor 2007 -kyselyn mukaan vakaumuksellisina ateisteina itseään pitäviä oli suunnilleen yhtä paljon kuin uudestisyntyneenä itseään pitäviä." kertoo Kirkon nelivuotiskertomus, joka on hyvä lähde uskonnollisesta ilmapiiristä sillä kirja on ilmestynyt (muistaakseni) jo 60-luvulla (netistä löytyy jo 1992-95!).
"Aivan samoin kuin ihminen 70 000 vuotta sitten loi ensimmäiset jumalat, hän kykenee ne tappamaan."
:-) Minulta valitettavasti puuttuu kyky uskoa täsmällisiin, perustelemattomiin tietoihin. Tällainen keskustelu, jossa minä perustelen omat mielipiteeni, mutta sinä saat omasi kuin Jumalallisena ilmoituksena, on varsin hedelmätöntä.
"Sinun selityksesi siitä että taikausko muuttaa muotoaan ja onkin näin ollen itseasiassa vahvistunut, on tarkempaa tarkastelua kestämätöntä."
Selitys ei ole minuun vaan lienee yleisesti hyväksytty teologien ja sosiologien keskuudessa (esimerkiksi Teija Mikkola on sosiologi). Tällä tavalla voidaan esittää hyvin ainakin toisen maailmansodan jälkeinen tilanne. Luotettavaa tilastotietoa on vaikea saada 70 000 vuotta vanhoista asioista tai tulevaisuudesta.
eihän tässä tarvita kuin kaksi reunaoletusta; toinen on evoluutioteorian pitäminen faktana ja toinen on ettei jumalia taida olla kun niistä ei ole ensimmäistäkään havaintoa.
Tuon jos hyväksyy, niin jo helpottaa.
Olet toki sikäli oikeassa että yli puolet suomalaisistakin uskoo johonkin korkeampaan voimaan, joten ei taikauskot ihan muutamassa sukupolvessa katoa.
Toisaalta ilmeisesti joka kahdennellakymmenennellä ihmisellä kuuppa on todella pahasti sekaisin ja tuo suhde ei kai muutu vaikka laji kuinka kehittyisi. Harhat ja hörhöilyt vain vaihtuvat.
Molemmat _uskomme_ evoluutioteoriaan ja ettei Jumalia ole olemassa, mutta ei siitä loogisesti seuraa uskonnon häviäminen. Koska ei ole mitään keinoa ekstrapoloida erilaisten suuntausten kannatuslukuja, voimme esittää tosiasioita vain nykyhetkestä ja menneisyydestä. Mikään (mitä tiedän) ei viittaa siihen, että Suomessa uskonnollisuus olisi vähentynyt ja maailmanlaajuisesti islamilaiset ja kristityt kasvattavat markkinaosuuttaan.
"Toisaalta ilmeisesti joka kahdennellakymmenennellä ihmisellä kuuppa on todella pahasti sekaisin ja tuo suhde ei kai muutu vaikka laji kuinka kehittyisi. Harhat ja hörhöilyt vain vaihtu"
Sekä ateistit että fundamenttalistit pitävät itseään muita fiksuimpina, mikä tietenkin voi olla tottakin. Suuri enemmistö on aina tilastollisesti hyvin lähellä keskiarvoa.
jumalat, miksei se voisi niitä tappaakin?
"evoluutio loi jumalat, miksei se voisi niitä tappaakin?"
Totta kai niin voi tapahtua, mutta yhtä hyvin on mahdollista, että ihmiskunta kuolee ennen Jumalia. Ei liene mitään järkevää syytä uskoa, että maailmankaikkeudessa on muitakin älyllisiä siviilisaatioita, joilla voi olla jumalia. Tällaiset ovat _uskonasioita_.
Minusta on järkevää erottaa se mitä uskomme ja se mitä voimme selittää teorioiden avulla
siitä mitä tiedämme. Uskonto ja jumalien tulevaisuus ovat selviä uskonasioita. Minä keskustelen mieluiten siitä, mitä voi selittää teorioiden avulla (ja johtuen taustastani mielellään teoria perutella tilastoilla tai "luonnonlailla"). Ihmiskunnan Jumalat kuolevat ihmiskunnan mukana, mutta minusta ei ole mitään perustetta uskoa uskonnon katoamista ainakaan ennen ihmisten sukupuuttoa.
Muuten rationaaliseen ajatteluun kuuluu neutraalien, yleisesti hyväksyttyjen ilmaisujen suosiminen. Jos joku puhuu saduista tarkoittaessa Raamatun kertomuksia, epäjumalasta puhuessaan Jumalasta tai halveksivasti toisen vakaumuksesta, hän samalla kertoo, ettei kykene ajattelemaan asiaa puolueettomasti. Laskimien markkinoinnissa käytettiin sanaa "graafi" aivan väärässä merkityksessä, mutta niin yleisesti, että sanalle on syntynyt toinenkin merkitys ("oikea" graafi http://fi.wikipedia.org/wiki/Graafi sanojen merkityksen muuttuminen on varsin yleistä). Joskus tulevaisuudessa kieleen saattaa tulla Raamatun sadut tai Suomen nykyisenkaltainen kirkko olla valtionkirkko, mutta nykyään ne kertovat puhujan ennakkoluuloista.
Minusta jumalat ovat kuolemattomia olentoja. Tosin _uskon_, että jumalienjoukko on tyhjä joukko http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyhjä_joukko
itsekin ajattelin hyvin pitkälti samalla tavalla.
Tosin sillä erotuksella että saattaa olla mahdollista ihmisten jumalien kuoleminen ennen ihmiskuntaa. Vai täytyykö tapahtua lajiutuminen? :D
Kilenkäytöstä sen verran että koska lahkojeesukset ovat raiskanneet sanoja ja merkityksiä aivan valtavasti, niin paljon etteivät ihmiset itsekään aina sitä huomaa, katson oikeudekseni hiukan vetää takaisin päin.
Keskimäärin silti kieli on kaukana neutraalista, kallistuen sinne hihujen suuntaan.