Tilastojen mukaan miespappien lukumäärä vähenee nyt koko ajan.
On vain ajan kysymys, koska naiset alkaa taas valittamaan että heille jätetään roskahommat ja miehet menee parempi palkkaisiin hommiin.
Eli naispappeus todetaan kohta feministien toimesta syrjinnäksi.
On vain ajan kysymys, koska naiset alkaa taas valittamaan että heille jätetään roskahommat ja miehet menee parempi palkkaisiin hommiin.
Eli naispappeus todetaan kohta feministien toimesta syrjinnäksi.
Vastaukset 49
Vanhimmat
"Tutkijat ja Jumala
Viime vuosisadalla julkaistiin monta suurta huomiota saanutta tutkimusta siitä, uskovatko merkittävät tutkijat Jumalan vai ei. Tuloksia ja usein elämäkerrallisia viittauksia käyttiin sitten osoittamaan kunkin puhujan tarpeen mukaan, että joko uskominen on rationaalista, koska sekin tunnettu tutkija (varsinkin Albert Einstein) oli uskovainen, tai että uskominen ei ole viisasta, kun ei sekään tunnettu tutkija (varsinkaan Albert Einstein) uskonut Jumalaan.
Ensimmäisen tunnetuista kartoituksista teki Bryn Mawr Collegen psykologi James Henry Leuba (1867-1946) vuonna 1914. Hänen kyselyssään oli mukana 400 tutkijaa, jotka Amerikan Men of Sciense-julkaisussa luokiteltiin "merkittäviksi tiedemiehiksi", Heistä 32 prosenttia uskoi persoonalliseen Jumalaan ja 37 prosenttia sielun kuolemattomuuteen.
Kun Leuba uusi tutkimuksensa 1933, usko persoonalliseen Jumalaan oli "merkittävien tutkijoiden" joukossa pudonnut 13 prosenttiin, ja sielun kulemattomuuteen uskovia oli vain 15 prosenttia. Kummassakin tutkimuksessa kaikkein epäilevimpiä olivat biologit ja varsinkin psykologit, joista sielun kuolemattomuuteen uskoi enää kaksi prosenttia.
Leuba, joka itse selitti uskonnollisia kokemuksia mielellään erilaisista fysiologisista tiloista käsin ja vertasi niitä huumeilla aikaansaatuihin tajunnanmuutoksiin, ennusti, että tutkijoiden usko Jumalaan tulisi edelleen laskemaan.
Kun nyttemmin Malibun Pepperdine-yliopistossa vaikuttava professori Edward John Larson teki vastaavanlaisen tutkimuksen 1998 Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (National Academy of Sciences) jäsenistä, tulokset olivat Leuvban ennustuksen mukaiset: Vain kymmenen prosenttia NAS:n tutkijoista uskoi Jumalaa tai kuolemattomuuteen. Biologien keskuudessa luku oli vielä puolta pienempi."
Äskettäin Kalifornian yliopiston (L.A) Gregory Graffin ja Cornelin William Provine julkaisivat American Scientistissä oman tutkimuksensa, jossa oli analysoitu tarkemmin tuota biologien epäuskoisuutta."
...
"Erityisen mielenkiintoiseksi Cornellin tutkimuksen tekevät sen jatkokysymykset, joissa selvitettiin biologien käsitystä siitä, mikä sitten heidän mielestään on uskonnon olemus, ja miksi sillä on ollut niin suuri merkitys maailmassa. Vaikka tutkijat eivät itse uskoneetkaan Jumalaan, he pitivät uskomista sinänsä tietyssä mielessä rationaalisena.
Nimittäin vastaajista 72 prosenttia katsoi, että uskonto ilmiönä on sidoksissa Homo sapiens-lajin biologiseen kehitykseen, eli on ihmisen kulttuurin yksi sosiobiologinen piirre.
Siis vaikka Yhdysvalloissa raivoaa yhä ankara kiista, jossa uskonto ja lajinkehitys eli evoluutio asetetaan vastakkain, johtavat biologit katsoivat, että uskonto ja evoluutio eivät tavallaan ole vastakkaisia asioita, vaan uskonto on itsessään esteettisesti säälimättömän evoluution tuote siinä kuin ihmisen tötterönenä ja kömpelöt varpaatkin"
Erkki Kauhanen valtiotieteen tohtori / Tekniikan Maailma 16/2007 s.80-81
onkin kirkon tutkimusten mukaan eroa eri sukupuolten välillä. Kirkossa käy enimmäkseen naisia, ja nyt papistokin on naisistumassa.
Yksi asiaanvaikuttava seikka voi olla erilainen koulutus ja harrastukset. Miehet tuntevat enemmän ns. kovia tieteitä ja ehkä osittain siksi helpommin käsittävät, ettei tässä maailmassa mikään viittaa yliluonnollisten voimien vaikutukseen, ja että olematon vaikutus kertoo olemattomuudesta.
Naiset taas suuntautuvat humanistisille aloille. Niissä luetaan tyypillisesti kertomuksia, joita on kirjoissa, ja opetellaan mitä jokin "auktoritetti" on ollut mieltä jostakin asiasta, sekä toistetaan se tentissä. Reaalitodellisuuden ja kirjoissa kerrottujen asioiden suhde saattaa jäädä hämäräksi.
Erityisen paljon uskiksia kuuluu olevan kasvatustieteiden alalla, ja hesarissa olikin hiljattain kaamean epälooginen ja taikauskoinen juttu professori Puolimatkalta. Mutta kasvatustieteissä nyt muutenkin luullaan ja uskotaan ties mitä heikoin perustein, ja niitä juttuja sitten tyttöparat opiskelevat ja luulevat olevansa hyvin koulutettuja, huokaus.
Aivan kuin jonkun alan koulutus vaikuttaisi siihen uskooko jumalaan vai ei.
Sinä puhut naisista aivan kuin me olisimme jotain aivottomiä perässä vedettäviä ääliöitä.
Minä en kirkon tutkimuksille paljon painoa laita. Miten ne tutkimukset on tehty, keneltä on kysytty jne.
Kovin seksistinen kirjoitus sinulta. "voi tyttöparat..."
pari viestiä aiemmin, niin biologit ovat huomattavan epäuskoista porukkaa. Samoin ovat tähtitieteilijät ja fyysikot. Olet siis väärässä, jos kuvittelet, ettei koulutuksella ja uskonnollisuudella ole mitään yhteyttä.
Olen itsekin nainen, mikäli kiinnostaa tietää.
"Yksi asiaanvaikuttava seikka voi olla erilainen koulutus ja harrastukset. Miehet tuntevat enemmän ns. kovia tieteitä ja ehkä osittain siksi helpommin käsittävät, ettei tässä maailmassa mikään viittaa yliluonnollisten voimien vaikutukseen, ja että olematon vaikutus kertoo olemattomuudesta."
- Tuossa väität, että koulutus antaa kyvyn ymmärtää, mutta eihän se niin ole. Kaiken lähtökohtana on uteliaisuus. En ole korkeasti koulutettu, mutta ei minulle ole koskaan ollut epäselvää se, että jumalia ei ole. Lukemalla saa tietoa, mutta halu siihen täytyy olla itsellä. Enkä usko, että se on sukupuolisidonnaista.
Ja ateisti voi olla, vaikka ei mitään kirjatietoa olisikaan.
"Naiset taas suuntautuvat humanistisille aloille. Niissä luetaan tyypillisesti kertomuksia, joita on kirjoissa, ja opetellaan mitä jokin "auktoritetti" on ollut mieltä jostakin asiasta, sekä toistetaan se tentissä. Reaalitodellisuuden ja kirjoissa kerrottujen asioiden suhde saattaa jäädä hämäräksi."
- Tuo tökkii yhtä pahasti. Miehet siis tutkivat kovia tieteitä (joissa ei ole muka auktoriteettja?)ja ymmärtävät asioita paremmin.
Naiset taas opiskelevat humanistisia aloja, jossa yllättäen onkin auktoriteettja ja naiset sitten kiltisti omaksuvat näitten mielipiteet. Jaa.
Minulla ei ole kuin vähän yliopisto-opiskeluja humanistiselta alalta ilman valmista tutkintoa ja yllätys yllätys, olen ateisti. Ja olin sitä jo kauan ennen kuin edes lukioon menin. Ihan jo lapsesta asti, vaikka kristityssä kodissa kasvoinkin.
Sanoisin ennemminkin, että älykkyydellä (ei aina silläkään)ja uskonnollisuudella on toistensa kanssa tekemistä. Ei koulutuksella.
uskomattomille, että uskonnollisuus riippuisi geeneistä, kasvatuksesta ja ympäristöstä?
"Naiset taas suuntautuvat humanistisille aloille. Niissä luetaan tyypillisesti kertomuksia, joita on kirjoissa, ja opetellaan, mitä jokin "auktoritetti" on ollut mieltä jostakin asiasta, sekä toistetaan se tentissä. Reaalitodellisuuden ja kirjoissa kerrottujen asioiden suhde saattaa jäädä hämäräksi."
Omituinen käsitys. Opiskelin hist.- kielitieteellisessä mm. yleistä historiaa, suomen kieltä, yleistä ja kotimaista kirjallisuutta, kansanrunoutta ja kansatiedettä. "Auktoritettien" mielipiteitä ei tenteissä yleensä kysytty. Mutta turhaanhan minä sanon yhtään mitään, kun sinä uskot ilmeisesti tietäväsi nuokin asiat paremmin. Luultavasti ainoan plussan saan sinulta siitä, että olin lukioaikana matikkalinjalla ja kävin vielä erikseen ylimääräisillä fysiikasta kiinnostuneille pidetyillä tunneilla. Muistelen, että tehtiin kaikenlaisia kokeita. Ikävä vain, että ihminen on niin unohtavainen.
"Mutta kasvatustieteissä nyt muutenkin luullaan ja uskotaan ties mitä heikoin perustein, ja niitä juttuja tyttöparat sitten opiskelevat ja luulevat olevansa hyvin koulutettuja, huokaus."
Kasvatustieteistä en tiedä kuin appron verran, jonka suoritin kesäyliopistossa samoin kuin latinan pron. Tuossa latinan prossa oli ainakin minulla aika kova tekeminen. Jos sinä et hyväksy kuin yliopistosssa matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa yms. opiskelleet "hyvin koulutetuiksi", niin sillehän ei sitten voi mitään. Ihmetellä täytyy siinä tapauksessa entistä enemmän, että viitsit tulla aikaasi kuluttamaan tänne "huonosti koulutettujen" pariin.
miehiä on enemmän teknis-luonnontieteellisillä aloilla ja niillä aloilla ollaan harvemmin uskonnollisia kuin esim. kasvatustieteilijöiden parissa. Ei ole aivan pelkkää mutua, mutten viitsi etsiä lähteitä. Naisten suuremmasta uskonnollisuudesta varsinkin nuorissa ikäryhmissä on myös selvää näyttöä.
En väittänyt koulutuksen laadulla ja uskonnollisuudella välttämättä olevan kausaliteettisuhdetta, vaan kirjoitin "ehkä osittain siksi". Tuo älykkyysselityksesikin voi olla hyvä, epäloogisten ajatusten sekaan uskonto asettuu luontavammin kuin loogisten ajatusten sekaan, (vaikka voi se joskus jälkimmäisen tyypin kaaliinkin pesiytyä, eikä myöskään välttämättä aina pesiydy edellisen tyypin kaaliin).
Mutta mitähän virkaa auktoriteeteilla olisi kovissa tieteissä?
sinulla kasvatustieteen appro, sen takia sitten jäitkin satumaailman vangiksi.
"Mutta mitähän virkaa auktoriteeteilla olisi kovissa tieteissä?"
- Ehkä olen ihan pihalla opiskelusta, mutta eikö yliopistossa nyt edelleen jotain tenttikirjoja sentään ole. Ihan sama mikä aine on kyseessä, mutta kyllä minä ainakin olen ymmärtänyt, että kirjoista opiskellaan edelleen.
Yhtä hyvin voisi kysyä, mitä virkaa auktoriteeteilla on kirjallisuudenlaitoksella.
Eniten ihmetyttää väitteesi, että ateismi tai uskonnollisuus kehittyisi vasta korkeakouluopiskelun aikana. Et kai sentään sitä tarkoittanut?
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin olen ollut lapsesta asti ateisti. En ole kyennyt uskomaan mihinkään niin järjettömään kuin jumala. Vaikka sitä tietysti kristityssä kodissa minulle todeksi väitettiin.
Ateismi on uskon puuttumista, siihen ei kouluja tarvita.
Näitä tutkimuksia olisi hyvä selvitellä tarkemmin. Millaisilta ihmisiltä on kysytty ja mitä ja miten on kysytty. Eivät kaikki jatkuvasti mieti sitä, että olenkohan nyt uskovainen vai ateisti tai yleensäkään aihepiiriin liittyviä asioita. Monille ne ovat täysin yhdentekeviä asioita. Elävät elämäänsä sen kummemmin pohtimatta koko asiaa. Sitten tulee joku tilastonikkari ja laittaa lapun eteen ja pyytää vastauksia rasti ruutuun systeemillä.
-Uskotko jumalaan
-- no, kai minä johonkin korkeampaan uskon....hmm.
>>>Naiset taas suuntautuvat humanistisille aloille. Niissä luetaan tyypillisesti kertomuksia, joita on kirjoissa, ja opetellaan mitä jokin "auktoritetti" on ollut mieltä jostakin asiasta, sekä toistetaan se tentissä. Reaalitodellisuuden ja kirjoissa kerrottujen asioiden suhde saattaa jäädä hämäräksi.
tapauksissa ateismi kehittyä opiskeluaikana. Jos on käynyt rippikoulun vielä uskovaisena, niin myöhemmin voi ruveta miettimään asioita uudelleen. Silloin, jos opiskelee vaikka biologiaa, saattaa onnistua hylkäämään yliluonnolliset elämänmuodot helpommin kuin prof. Puolimatkan oppilaana. (Itse olen kylläkin syntymäateisti).
Luonnontieteet ovat paljolti kokeellisia, eikä tenttikirjojen juttuja kuulu uskoa siksi, että joku Einstein on sitä mieltä, vaan koska ympäristöä havainnoimalla, mittailemalla ja laskeskelemalla voidaan vahvistaa ne oppikirjojen jutut.
"uskomattomille, että uskonnollisuus riippuisi geeneistä, kasvatuksesta ja ympäristöstä?"
Noistahan se johtuu. Uskontoloinen hyödyntää noita kaikkia seikkoja. Saattaapa olla vielä muitakin tekijöitä, emmehän tunne aivojen toimintaa vielä riittävästi.
otanta on aika pieni. Esimerkiksi sinun auktoriteettiuskoisuutesi on mitä ilmeisimmin täysin riippumatonta koulutuksesta.
E-:n kanssa olisin eri mieltä, vaikkakin tieyillä aloilla auktoriteettiuskoisuus (ja myös jumaöuskoisuus) on suurempaa, niin ilmeisesti koulutustason nosto vähentää kuitenkin harhaisuutta.
Tuostakaan ei kyllä suhdetta vielä tiedä, voihan olla että älykkäämpi opiskelee enemmän ja on älykkyytensä takia vähemmän harhainen jo lähtökohtaisesti.
niin ei ateismi niin paljon lisääntyisi. Uskonnollisista kodeista tulee paljon ateisteja.
todistusaineiston pätevyyttä arvioimaan kykenevä humanisti, joka ymmärtää, etteivät evankeliumit suinkaan todista edes Jeesuksen historiallisuutta hänen varsinaisista ihmeistään puhumattakaan?
Jos olet, niin sepä hienoa. Onnittelen!
Mitä tekemistä on kasvatusopin approlla ja satumaailmalla? Minun muistini mukaan kasvatusopin appron kirjat olivat aika tylsiä, mutta appron suorittaminen oli ainakin tuohon aikaan pakollinen siihen ammattiin haluaville, jossa sinäkin olet jonkin aikaa toiminut. Kauanko muuten opetit fysiikkaa, viikkoja, kuukausia vai koko lukukauden? Ei se kasvatusopin appron suorittaminen olisi ollut haitaksi sinullekaan. Vai puhut satumaailmasta uskontojen yhteydessä. No, asiallinen keskustelu aiheesta ei siinä tapauksessa onnistu, kuten palstalla on aina uudestaan nähty.
Minäkin olen opiskellut hiukan latinaa yhtenä omituisista harrastuksistani. Jatkan sitä kunhan kerkiän.
Olen myös lukenut useita filosofian ja uskontotieteen kurssikirjoja, joten eivät humanistien kotkotukset meitsille aivan tuntemattomia ole.
Pelkäänpä, että sinä olet auttanut minua luomaan käsityksen tuosta realitodellisuuden hämärtymisestä humanisteilla eri "konteksteillasi".
Ja onhan niitä sitten kaiken maailman postmodernisteja ja hermeneutiikkoja, Allah meitä varjelkoon.
". Vai puhut satumaailmasta uskontojen yhteydessä. No, asiallinen keskustelu aiheesta ei siinä tapauksessa onnistu, kuten palstalla on aina uudestaan nähty."
Miten asiallinen keskustelu saduista ei onnistuisi vaikka yksi käsiteltävä satu olisi esimerkiksi raamattu?
tule väärinkäsityksiä, mitä tarkoitat tällä:" Pelkäänpä että sinä olet auttanut minua luomaan käsityksen tuosta reaalitodellisuuden hämärtymisestä humanisteilla eri "konteksteillasi". Luin netistä, kuinka joku vapaa-ajattelija reposteli kohta kohdalta uskontunnustusta. Tuommoista keskusteluako haluaisit käydä? Kerran jo kävitkin, kun erehdyin keskustelemaan kanssasi uskontunnustuksesta ja ruumiin ylösnousemuksesta. Sanon suoraan, että tuntui pahalta kuulla pilkallista puhetta. Jos antautuu keskusteluun kanssasi noista asioista, niin saa kuullakseen pilkallisia huomautuksia, jos ei antaudu kanssasi keskusteluun noista itselle
tärkeistä asioista, joita ei soisi pilkattavan, niin ei ole hyvä sekään.
Oletko lukenut niistä tutkimuksista, joiden mukaan uskonnollisuus johtuisi geeneistä, kasvatuksesta ja ympäristöstä? Minun mielestäni on asiallisempaa ja neutraalimpaa sanoa noin, kuin väittää, että "uskonto on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissamme", kuten joku ranskalainen tutkija on sanonut. Suomen kielen
sana "loinen" aiheuttaa heti negatiivisia mielleyhtymiä, mitä
geeneistä puhuminen ei tee.
miten muuten niin viisas Elwin erehtyi esittämään tuommoisen perättömän väitteen.
kognitiivinen loinen on aika vaikea ilmaista muilla sanoilla niin ettei merkitys muutu. Tärkeintähän kuitenkin on yrittää ilmaista asia mahdollisimman tarkasti ja ymmärrettävästi, ja geenit tarkoittavat jo eri asiaa. Mutta jollet ole lukenut hänen kirjoituksiaan, niin tuskin olet oikein selvillä tuon lois-nimityksen perusteista.
Niissä ylösnousukeskusteluissa sain vaikutelman, ettei mielestäsi kyseessä ollut "joko elämä jatkuu tai ei jatku", vaan eri vaihtoehtojen toteutuminen yhtaikaa eri konteksteissa. Ehkä sitä ei kannata jatkaa.
Uskovaisuuteen liittyy suuria ja kummia tunteita, jotka rajoittavat normaalia keskustelua. Minusta taivaselämästä voi puhua samaan tyyliin kuin onkohan Marsissa älyllistä elämää vai ei, mutta uskiksilta se ei oikein suju.
kulkevansa väärässä paikassa.
Ei siinä silloin ole kovin korkeaa ajatuskapasiteettia käytettävissä, kun yrittää hahmottaa kokonaisuutta täysin käsittämättömässä keskustelupaikassa.
Ihmettele kuitenkin rauhassa, sillä eihän sinulla ole kun tämä elämä käytettävissäsi.
Se on siinä sitten :)
Enempää ei tule.
Nykyään ei saa pappi enää ottaa selkeästi kantaa mihinkään. Pitää vain olla empaattinen ja suvaitsevainen ja ymmärtäväinen ja mukava ja lässynlää.
Jos joku pappi erehtyy tuomitsemaan jonkun asian, leimataan hänet sen jälkeen fundamentalistiksi ja ties miksi raivohulluksi kiihkouskovaiseksi.
Tällaisessa työilmapiirissä ei tietenkään yksikään miehinen mies viihdy. Kun homma menee hempeäksi lepertelyksi, on miesten aika poistua kirkosta ja etsiä siirtyä jonnekin toisalle töihin. Johonkin sellaiseen paikkaan, jossa saa sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa ihmisten arvomaailmaan.
Jumalan sanaa, niinkuin se on kirjoitettu.Ristiin naulittua Jeesusta Kristusta, joka juutalaisille on pahennus,pakanoille hullutus , mutta me jotka uskomme, se on Jumalan voima!
Lisäksi:eivät omista Pyhää Henkeä, eivät vaella siinä.Pyhä Henki ja sen toiminta on sitoutunut Jumalan sanaan!Siellä missä julistetaan Jeesusta Kristusta, ainoana toivonamme, hänen ristinsovitusta, pahan kukistumista sen tähden jne, sellaiseen Pyhä Henki yhtyy!
Kirjain kuolettaa, mutta Pyhä Henki tekee sen eläväksi.
tuntea Jumalansanaa, jos esiintyvät pappina.
Tilanne on siis se, että kuten kaikki ovat havainnoineet, niin väärät johtajat väärine ohjeineen ei kiinnosta ketään oikeasti uskovaista.
Pappi on yhden naisen MIES.
Jos se ei kelpaa, niin sitten vaan leikkikää omaa leikkiänne. Mitään tekemistä sillä ei ole Kristinuskon kanssa.
ei ole Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaista pappia missään kirkossa, ei ainakaan katolisessa, ortodoksisessa tai luterilaisessa kirkossa. Pelkästään yhden naisen miehiä ei ole missään kirkossa. Katolisen kirkon pappien on pitänyt elää selibaatissa vuodesta 1074 lähtien. Ortodoksikirkon piispat eivät saa olla naimisissa. Luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja.
Turhaan siis toistelet tätä: "Pappi on yhden naisen MIES. Jos se ei kelpaa, niin sitten vain leikkikää omaa leikkiänne. Mitään tekemistä sillä ei ole Kristinuskon kanssa."
ei se mitään turhaa ole.
Sinä olet turha jos tuollaisia puhut.
toistella samaa asiaa moneen kertaan. Henkilökohtaiseen hyökkäykseen ei minun mielestäni pitäisi käydä, vaikka muut argumenit loppuisivatkin. Lapsetkin osaavat sinä-sitä-ja-tätä -tyylin, ei siihen paljon tarvita.
ole mm. papin tehtäviin.
Jos ei osaa-halua-pysty ymmärtämään-lukemaan miten asiat ovat ja selittelee niitä sitten , niin sellainen ihminen on turha.
Se ei ole mikään argumentin puute vaan juuri argumentti asioiden tarkastelussa.
Kyse ei ole henkilökohtaisesta " hyökkäyksestä" missään muotoa vaikka toivot sen olevan sitä.
Se on yleispätevä argumentointi jopa kaikissa työnhaku kriteereissä.
Pitäisi olla siis myös kirkossa!
Jos kirkossa ei pystytä enää hoitamaan hommia , niin kirkko on pois-sulkeutunut-umpeen kasvanut omaan valheeseensa.
.naiseksi muuttuu......
kuulostaa ihan oikealta hoksaukselta :)
että naiset valittaisivat sen vuoksi, että pääsevät opiskelemaan teologiaa ja valmistumaan papeiksi. Itsehän he ovat pyrkineet opiskelemaan teologiaa ja olleet pääsykokeissa. Kaksi kolmasosaa teologiaa yliopistoon opiskelemaan pääsevistä on jo naisia. Suurin osa opettajistakin on naisia. Naisia kiinnostavat enemmän ihmisläheiset alat, miehiä taas kiinnostavat tekniset, kaupalliset yms. alat, tietenkin politiikka sekä yleensä alat, joissa saa hyvää palkkaa.
Naisilla on synnynnäinen taipumus hakeutua miesten töihin. Kun miehet kaikkoaa papin hommista niin naiset alkaa haluta samaa. Ja tästä on vääjäämättömänä seurauksena se, että naispappeus julistetaan syrjinnäksi ja piispat menee taas uudelle mutkalle että mitäs nyt tehdään ?? Taas pitäisi noudattaa tämän maailman oikkuja muttei enää tiedä miten :)))
suurin piirtein kaikkia muita töitä paitsi kodin ja lasten hoitamista omina töinään, joihin naisilla ei ollut paljonkaan sanomista. Siksi naisilla onkin ollut pitkä ja vaikea tie päästä edes siihen tilanteeseen, missä he nyt ovat.
kirkon papeista kuuluu olla naisia.
Ja nyt kuulemma vihitään noin 2/3 naisia papeiksi, mikä merkitsee juuri tätä miesten poistumista ko. ammatista. Ja nyt on tullut vielä ilmi - lähinnä Aallon ym. lausunnoista - että osa miespapeista on homoja tai transseksuaaleja.
Heteromiehet ihan selvästi lähes tyyni kaikkoaa kirkon papin hommista. Eräänä syynä on se, että he tuntevat olevansa syrjittyä vähemmistöä ja sitten jos on vielä aidosti Jeesukseen uskova pappi niin syrjintä on jo varmaa, mikä taasen aiheuttaa poistumista ja joskus jopa poisajamista. jos on liian herkkä omatunto suhteessa homouteen ja naispappeuteen.
on tällä hetkellä enemmän ja se tulee tasaantumaan. Tuskinpa vielä on akkavallasta pelkoa.
Akkavallasta ei ole pelkoa koska miehet häipyy kirkon viroista. Jäljelle jää vaan toisiaan rikkirepiviä naisia - näinhän käy kun joku organisaatio on naisvaltainen.
"Jäljelle jää vaan toisiaan rikkierepiviä naisia - näinhän käy kun joku organisaatio on naisvaltainen."
En ymmärrä tuommoista väitettä. Olen toiminut nimenomaan naisvaltaisessa ammatissa, mutta "toisiaan rikkirepiviä naisia" siellä ei ollut. Ainoa vähän tuohon tyyliin toimiva oli kaunis kanslisti mutta vain joinakin päivinä.
sillä elämän kokemus kertoo ihmisille asioita. Jos ihmettelet tuota kommenttia niin sinulta puuttuu kokemus. Siitä se vaan kertoo.
että jos ihmettelet aikaisempaa kommenttiani, niin sinulta puuttuu kokemus.
vaan kuten huomaat itsestäsi :)
Todellisuus on toisenlainen.
Naisvaltaiset alat ja alueet ovat hirveitä työpaikkoja. Sinulta vaan puuttuu kokemus elämästä.
henkilökohtaisuuksiin, jos haluaa pitää keskustelun asiallisena. Olen ikäni toiminut naisvaltaisella alalla eikä sen vuoksi ole ollut sen ihmeemmin ongelmia. Jos sinulla on ollut pelkästään huonoja kokemuksia naisvaltaisella alalla, niin se ei muuta miksikään minun kokemuksiani. Ei kannata yleistää vain omien huonojen kokemusten takia. Ehkäpä pitäisi katsoa siinä tapauksessa myös peiliin ja miettiä sitä, millainen työtoveri on itse ollut. Niin metsä vastaa, kuin siihen huutaa.
Kun katselen naisalan työskentelyä, niin katson sitä siitä perspektiivistä tietenkin kuten sitä tulee katsoakin, eli yhteisön ulkopuolisena tarkkailijana.
Vaikka olisin yhteisössä sisällä, niin tuskin kukaan edes pikkusen viisas hakeutuu ongelmiin vapaaehtoisesti sisälle kokeakseen sitä itse.
Minua säälittää naisen kyky olla riidanhaluinen ja epämiellyttävä. Miksi nainen on sitä?
Miehisessä työilmapiirissäkin on toisinaan näitä samoja ilmiöitä, mutta seuranneena erilaisia kokonaisuuksia, voin todeta, että naiset ovat huomattavasti pahempia.
Ihmisyydessä on näet raadollisia piirteitä ja myös sairaalloisia ulottuvuuksia.
Naisissa se tuntuu olevan kovemmin kiinni.
On siinä sitten piispoilla miettimistä millaisella mutkalla ollen sitten miellytetään tämän ajan trendejä, jos saavat naisilta naispappeuden takia syrjintäsyytteen.
Yleensä on käynyt että jokin ala menettää vetovoimansa jos se naisistuu ja sen vetovoiman määrittelee yleensä miesten suhtautuminen käytännön tasolla ko. alaan.
Feministit ovat tässä suhteessa koko ajan ikäänkuin takaa-ajajia. He pyrkivät löytämään hyvät ja myyvät miesvaltaiset alat ja sinne sitten naisia tyrkytetään kunnes ko. ala menettää vetovoimansa ja miehet ovat muualla ja feministit kintereillä ... Mutta koko ajan hieman jäljessä.
Eräs insinööri sanoi, että palkat alkaa aina laskea, mitä enemmän alalle tulee naisia. Se on nähty mm. opettajien palkkauksessa, miten se on jäänyt jälkeen muusta palkkakehityksestä. Papin työssä voi käydä tulevaisuudessa niin, että kun ihmisiä eroaa kiivasta tahtia kirkosta, sinne jää vain naispappeja pienine palkkoineen ja muutama jäsen. Toivon tietysti, ettei näin käy, mutta kun katsoo, millä vauhdilla kirkosta erotaan, voi kehitys olla negatiivinenkin.
Jumalansanaan sen aiheuttaa.
"On vain ajan kysymys, koska naiset alkaa taas valittamaan että heille jätetään roskahommat ja miehet menee parempipalkkaisiin hommiin. Eli naispappeus todetaan kohta feministien toimesta syrjinnäksi."
Tuskinpa naispappeutta todetaan koskaan miksikään syrjinnäksi niin kuin ei naisopettajuuttakaan. Syrjintähän tarkoittaa sortamista, eikä siinä että nainen pääsee opiskelemaan opettajaksi tai papiksi ole kysymys mistään sortamisesta, päinvastoin. Jos joku ei pääsisi sillä perusteella, että on nainen, niin silloin olisi kysymys syrjinnästä. Sitä paitsi eihän kenenkään naisen tai miehenkään ole pakko opiskella teologiaa, vaan voi pyrkiä vaikkapa Kauppakorkeaan, Polille tms. paikkaan opiskelemaan mieltymystensä mukaan. Eri asia sitten tietenkin on, mihin itse kukin pääsee opiskelemaan ja miten rahkeet riittävät.