OTETAANPA SEURAAVANLAINEN JOS JA KUN , NIIN . . . JÄLKIPELI
TALVISODASTAMME 30.11.1939 – 13.03.1940 . . .
Heittäkääpä vapaasti kehiin spekulaatioitanne ja päätelmiänne Suomen Talvisodasta seuraavin oletuksin !
Maallamme olisi ollut syksyllä 1939 käytössään 300 000 tuhannen miehen maavoimien lisäksi määrävahvuisiksi varustetut ilmavoimat , merivoimat , kenttätykistö , panssarintorjunta , ilmatorjunta , pioneeri – ja viestimuodostelmat .
Lisäksi varikoissamme olisi ollut riittävät – noin vuoden tarpeeseen varatut - polttoainevarastoto , ammusvarastot noin tuhannelle kenttätykille . Noin tuhat PST-tykkiä riittävin ammusvarannoin sekä viesti – ja pioneerikalusto ajantasalla .
Miten olisi sota kehittynyt , kauanko kestänyt – yhden vuoden aikavaralla - ja millaiset olisivat olleet rauhanehdot ?
Tässä spekulaatiossa on siis tykistöllä riittävästä kalustoa , ammuksia ja hyvin koulutettu miehistö . Syntyykö vastinetta Talin – Ihantalan kaltaisille materiaalitaisteluille ? Ja millä lopputuloksella ?
PS. Jutun kirjoittajalla on valmiiksi mietitty skenaario , mutta ensiksi ehdotuksia kehiin ! Olkaapa hyvät !
TALVISODASTAMME 30.11.1939 – 13.03.1940 . . .
Heittäkääpä vapaasti kehiin spekulaatioitanne ja päätelmiänne Suomen Talvisodasta seuraavin oletuksin !
Maallamme olisi ollut syksyllä 1939 käytössään 300 000 tuhannen miehen maavoimien lisäksi määrävahvuisiksi varustetut ilmavoimat , merivoimat , kenttätykistö , panssarintorjunta , ilmatorjunta , pioneeri – ja viestimuodostelmat .
Lisäksi varikoissamme olisi ollut riittävät – noin vuoden tarpeeseen varatut - polttoainevarastoto , ammusvarastot noin tuhannelle kenttätykille . Noin tuhat PST-tykkiä riittävin ammusvarannoin sekä viesti – ja pioneerikalusto ajantasalla .
Miten olisi sota kehittynyt , kauanko kestänyt – yhden vuoden aikavaralla - ja millaiset olisivat olleet rauhanehdot ?
Tässä spekulaatiossa on siis tykistöllä riittävästä kalustoa , ammuksia ja hyvin koulutettu miehistö . Syntyykö vastinetta Talin – Ihantalan kaltaisille materiaalitaisteluille ? Ja millä lopputuloksella ?
PS. Jutun kirjoittajalla on valmiiksi mietitty skenaario , mutta ensiksi ehdotuksia kehiin ! Olkaapa hyvät !
Vastaukset 11
Vanhimmat
Venäjällä oli miesmäärässä sellainen ylivoima, ettei olisi materia ja varastot auttaneet. Ei auttanut Saksallakaan myöhemmin lopulta, koska väestö oli pienempi.
Venäjä-NL on aina pärjännyt sodissa vastustajaa paremmin, koska ukkoa on edelleen riittänyt riviin vaikka minkälaisten tappioiden jälkeen.
Loppumattomat reservit, kalustoa tuotettu silti potenssiin 17 verrattuna meihin. Lisäksi arvovaltakysymys mukana. Heidän oli pakko voittaa.
Olisi voinut jopa heikentää tilannettamme. En toki tarkoita, että oli hyvä ettei meillä ollut enemmän käypää materiaalia.
Loppujen lopuksi kävi hyvin, ja helvetin hyvin pistettiin hanttiin!
ei olisi hyökännyt maahamme ollenkaan, koska puolustuksemme järjestelmällisyys ja meteriaalinen puolustuksellinen tasapaino olisi ollut liian paljon uhrauksia vaativa operaatio venäläisille.
tätikin ois setä jos sillä olisi munat!
Jos vielä pari atomipommia,niin ja NATO auttamassa.Tiedä häntä mitenois käynyt ??
heinäkuussa 1944 seuraavaa :
Suomalaiset olivat rakentaneet niin pitävän puolustuksen , ettei Puna-armeijalla ollut minkäänlaista keinoa tuon puolustuksen puhkaisemiseen .
Siihen tekoon olisi tarvittu ainakin kolme atomipommia . Eikä venäläisillä ollut niitä koko toisen maailmansodan aikana .
Siis Talvisodassa olisimme kyenneet rakentamaan Karjalan Kannakselle sellaisen puolustuksen , etteivät venäläiset olisi sitä läpäisseet koko vuoden 1940 aikana . Ja sen jälkeen heiltä olisikin loppunut aika , kun rintamat lähtivät liikkeelle Keski - Euroopassa sekä Saksa valtasi Tanskan ja Norjan .
Jos Suomella olisi ollut kaikin tavoin riittävä kyky käydä sotaa vuonna 1939 ei Neuvostoliitto olisi luullakseni hyökännyt.Sen sijaan Neuvostoliitto olisi linnoittanut luoteisen rajansa hidastaakseen mahdollisen hyökkääjän etenemistä.Suuri kysymysmerkki onkin se olisiko Suomi malttanut pysyä puolueettomana Saksan hyökättyä?
Riittävällä tykistöllä ja pst-aseistuksella Summa olisi pidetty myös helmikuussa 1940. Lisäksi, jos ilmavoimilla olisi käytössä ollut jonkin verran enemmän kalustoa, olisi Syvärin ratasilta pystytty katkaisemaan. Tämä olisi lopettanut Laatokan pohjoisrannalla neukkujen huollon. Myös Kronstadtiin sijoitetun laivaston vaurioittaminen olisi ollut mahdollista. Sakuthan tekivät Kronstadissa pahaa jälkeä -41.
Neukkujen hyökkäykset tiivissä muodostelmissa olisi riittävällä tykistöllä torjuttu kelirikkokauteen saakka. Poliittisesti tämä olisi ollut maailmalla skandaali. Suuri ja mahtava hakkaamassa päätään seinään 20 km omasta rajastaan.
Itse olen sitä mieltä, että jos Suomi olisi kyennyt ostamaan 30-luvun lopulla ensilinjan hävittäjäkoneita 50 kpl, 30 stukaa, 50 kpl kunnon panssarivaunuja, jonkin verran pst-kalustoa ja niitä surullisen kuuluisia tykin ammuksia, olisi tilanne ollut Kannaksella merkittävästi parempi. Jalkaväen konetuliaseistus ja ilmeisesti myös patruunatilanne olivat riittävät.
HANKKIMIA BOFORSIN PST-TYKKEJÄ.
KARMEAA KÄYTÄNNÖN HAVAINTO – OPETUSTA TALVISODAN KÄYNNISTÄ SALLAN – PELKOSENNIEMEN SUUNNASSA ENNEN
RAGNAR NORDSTRÖMIN HANKKIMIA BOFORSIN PST-TYKKEJÄ.
Sallan itäkairaan Tuntsajoen takaa hyökkäsi Talvisodan ensitunteina kolme vahvaa veuvostodivisioonaa . Aluksi suomalaiset menettivät maastoa noin 10 kilometrin päivävauhdilla . Marrakuun 30. päivän tienoilla olivat vielä maastot vähässä lumessa . Siksi venäläisetkin pystyivät lyhyisiin koukkauksiin suomalaisten rintamat kiertäen .
Vasta kun oli peräännytty toista viikkoa ja oltiin jo lähestymässä Joutsijärven kylää noin 40 km Märkäjärveltä länteen ja 26 km Kemijärveltä itään , puuttui eversti evp
Ragnar Nordström ratkaisevalla tavalla peliin .
Hän oli ostanut omilla varoillaan ohi virallisten kanavien puolentusinaa Boforsin pst-tykkejä . Suomen sodanjohto lisi vienyt ne Kannakselle , mutta Nordström halusi pelastaa Lapin . Niinpä hän vaatimalla vaatikin ja sai tahtonsa läpi , että nämä hänren
ikiomat tykkinsä jaettiin Lapin rintamille .
Näillä tykeillä pysähdytettiin kahden neuvostodivisioonan vyöry Joutsijärvelle ja kolmas divisioona lyötiin Pelkosenniemellä pakokauhuiseen pakoon Saijaan asti .
Siis näin vähästä se oli kiinni koko Lapin ja puolen Suomen kohtalo talvisodassamme . Kovat pakkaset ja lumen runsaus kahlitsivat heikosti maastossa liikkivat venäläiset joukot kapeisiin tieuriin . Näin mahdollistuivat motit ja suuret tuhoamistaistelut .
Mutta Nordströmin tykit tarvittiin tulppaamaan venäläiset panssarikärjet . Eihän meillä edes ollut Pohjois – Suomessa liki lainkaan tykistöä tähän tarkoitukseen . Siksipä Sallan ja Petsamon taisteluissa ei saatu motteja kunnolla edes aikaankaan puhumattakaan niiden tuhoamisesta . Jo Suomussalmella ja Kuhmossa oli Siilasvuon divisioonalla jonkinlainen tykistö ja tulosta syntyi . . .
Siilikeisarin boforsit pelastivat Pohjois - Suomen !
KARMEAA KÄYTÄNNÖN HAVAINTO – OPETUSTA TALVISODAN KÄYNNISTÄ SALLAN – PELKOSENNIEMEN SUUNNASSA ENNEN
RAGNAR NORDSTRÖMIN HANKKIMIA BOFORSIN PST-TYKKEJÄ.
Sallan itäkairaan Tuntsajoen takaa hyökkäsi Talvisodan ensitunteina kolme vahvaa veuvostodivisioonaa . Aluksi suomalaiset menettivät maastoa noin 10 kilometrin päivävauhdilla . Marrakuun 30. päivän tienoilla olivat vielä maastot vähässä lumessa . Siksi venäläisetkin pystyivät lyhyisiin koukkauksiin suomalaisten rintamat kiertäen .
Vasta kun oli peräännytty toista viikkoa ja oltiin jo lähestymässä Joutsijärven kylää noin 40 km Märkäjärveltä länteen ja 26 km Kemijärveltä itään , puuttui eversti evp
Ragnar Nordström ratkaisevalla tavalla peliin .
Hän oli ostanut omilla varoillaan ohi virallisten kanavien puolentusinaa Boforsin pst-tykkejä . Suomen sodanjohto lisi vienyt ne Kannakselle , mutta Nordström halusi pelastaa Lapin . Niinpä hän vaatimalla vaatikin ja sai tahtonsa läpi , että nämä hänren
ikiomat tykkinsä jaettiin Lapin rintamille .
Näillä tykeillä pysähdytettiin kahden neuvostodivisioonan vyöry Joutsijärvelle ja kolmas divisioona lyötiin Pelkosenniemellä pakokauhuiseen pakoon Saijaan asti .
Siis näin vähästä se oli kiinni koko Lapin ja puolen Suomen kohtalo talvisodassamme . Kovat pakkaset ja lumen runsaus kahlitsivat heikosti maastossa liikkivat venäläiset joukot kapeisiin tieuriin . Näin mahdollistuivat motit ja suuret tuhoamistaistelut .
Mutta Nordströmin tykit tarvittiin tulppaamaan venäläiset panssarikärjet . Eihän meillä edes ollut Pohjois – Suomessa liki lainkaan tykistöä tähän tarkoitukseen . Siksipä Sallan ja Petsamon taisteluissa ei saatu motteja kunnolla edes aikaankaan puhumattakaan niiden tuhoamisesta . Jo Suomussalmella ja Kuhmossa oli Siilasvuon divisioonalla jonkinlainen tykistö ja tulosta syntyi . . .
KARMEAA KÄYTÄNNÖN HAVAINTO – OPETUSTA TALVISODAN KÄYNNISTÄ SALLAN – PELKOSENNIEMEN SUUNNASSA ENNEN
RAGNAR NORDSTRÖMIN HANKKIMIA BOFORSIN PST-TYKKEJÄ.
Sallan itäkairaan Tuntsajoen takaa hyökkäsi Talvisodan ensitunteina kolme vahvaa veuvostodivisioonaa . Aluksi suomalaiset menettivät maastoa noin 10 kilometrin päivävauhdilla . Marrakuun 30. päivän tienoilla olivat vielä maastot vähässä lumessa . Siksi venäläisetkin pystyivät lyhyisiin koukkauksiin suomalaisten rintamat kiertäen .
Vasta kun oli peräännytty toista viikkoa ja oltiin jo lähestymässä Joutsijärven kylää noin 40 km Märkäjärveltä länteen ja 26 km Kemijärveltä itään , puuttui eversti evp
Ragnar Nordström ratkaisevalla tavalla peliin .
Hän oli ostanut omilla varoillaan ohi virallisten kanavien puolentusinaa Boforsin pst-tykkejä . Suomen sodanjohto lisi vienyt ne Kannakselle , mutta Nordström halusi pelastaa Lapin . Niinpä hän vaatimalla vaatikin ja sai tahtonsa läpi , että nämä hänren
ikiomat tykkinsä jaettiin Lapin rintamille .
Näillä tykeillä pysähdytettiin kahden neuvostodivisioonan vyöry Joutsijärvelle ja kolmas divisioona lyötiin Pelkosenniemellä pakokauhuiseen pakoon Saijaan asti .
Siis näin vähästä se oli kiinni koko Lapin ja puolen Suomen kohtalo talvisodassamme . Kovat pakkaset ja lumen runsaus kahlitsivat heikosti maastossa liikkivat venäläiset joukot kapeisiin tieuriin . Näin mahdollistuivat motit ja suuret tuhoamistaistelut .
Mutta Nordströmin tykit tarvittiin tulppaamaan venäläiset panssarikärjet . Eihän meillä edes ollut Pohjois – Suomessa liki lainkaan tykistöä tähän tarkoitukseen . Siksipä Sallan ja Petsamon taisteluissa ei saatu motteja kunnolla edes aikaankaan puhumattakaan niiden tuhoamisesta . Jo Suomussalmella ja Kuhmossa oli Siilasvuon divisioonalla jonkinlainen tykistö ja tulosta syntyi . . .
piti lähettää kolmesti . Koskapa vastetta juttuun ei muuten tullut !
Arvoisa " Husky - Sensori " ! Pyytäisin Teitä hiukan järkeistämään palstanne mielipiteiden suodatuskäytäntöänne !
Ei tarvitsisi kolmesti toistaa samaa avausta Ragnar Nordströmistä ja hänen ansioistaan Lapin talvisodassa !