Kuljin tänään
läpi valkoisen pumpuliniityn
ja metsän reunan
ruohonkorsiin ja oksistoon
oli takertuneina välkkyvät kiteet.
Hiljaisuudessa mietin
ei elämä ole aina
pehmeä ja lämmin kuin linnunmaito
se on myös vaiennut routamaa.
Sanoin ääneen
’ tervetuloa rakas
tämä kaikki kauneus on meitä varten ’
mutta yksinäisyys hulmusi vastaan.
Lumessa näin elävänä
Sinun katseesi kiihkeyden
herääkö se henkiin ?
läpi valkoisen pumpuliniityn
ja metsän reunan
ruohonkorsiin ja oksistoon
oli takertuneina välkkyvät kiteet.
Hiljaisuudessa mietin
ei elämä ole aina
pehmeä ja lämmin kuin linnunmaito
se on myös vaiennut routamaa.
Sanoin ääneen
’ tervetuloa rakas
tämä kaikki kauneus on meitä varten ’
mutta yksinäisyys hulmusi vastaan.
Lumessa näin elävänä
Sinun katseesi kiihkeyden
herääkö se henkiin ?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kiitos.
Kuuraisen pellon haltija,,,,
joka täyttää maiseman ja tienoot,
se sai jotenkin runosuonen pulppuamaan ja kerto-
maan jollain tapaa siitä.
Kiitos Margitta,
kuuraista kauneutta ja välkettä iltaasi.
mitä voisin sanoa...
olen sanaton,
väreet kulkee selkäpiitä pitkin,
runoasi kun luin,
tunne..
olen sanaton..
06:) = 60:)
ja mitä minä voisin sanoa tuollaisesta palaut-
teestasi taas - Sinä hämmästytät minua näämmä
alinomaa nykyään. Ensin kirjoitat ihan tajuttoman
upean runon, ja sitten loikkaat tänne.
Minä kun en tästä runostani löydä mitään sellais-
ta, josta voisin kuvitella kulkemaan väreitä.
Mutta koska Sinä sen noin mahtavasti kirjoitit,
en voi enkä osaa olla kuin ihan älyttömän otettu
sanoistasi.
Hymyilen noille numeroyhdistelmille,
ja niiaten Sinua kiitän.
Talvimaisema on kaunis, niin kuin on runosikin!
Hiljaisuudessa on hyvä miettiä ja nauttia,
vaikka lämmintä linnunmaitoa, noin kuvainnollisesti,
kuin myös toivottaa rakas tervetulleeksi.
Tämä oli hieno runo, todella kaunis
ja herää se, kyllä se herää henkiin? ;)
vahvistaa säännön, eikös sitä niin sanota.
Tämä elämä on antanut viime aikoina hyvin paljon
miettimistä. Oikeasti, koiran kanssa kun olen
lenkillä ja se juoksentelee omia menojaan, minä
mietiskelen. Kuuntelen luonnon hiljaisuutta, ja
todella nautin. Nyt kun satoi lumikin maahan, ei
mikään voita sitä valkeaa ja välkehtivää kuvaa -
se on äärettömän kaunis auringonpaisteessa.
Kiitos Sinulle Diinuskainen,
mukavaa että hetkeksi pysähdyit tässä.
...omaan sisimpään
ja tunteensa näkee lumessa kuin
säilöttynä valmiina valtaamaan
ja vallottamaan sydämesi kun on aika
rakkauden...
kahdesta asiasta saa jälleen sinussa iloita;
runostasi ja sinusta sinä vahva Nainen
kun jaksat kirjottaa vaikka mikä olisi,tulisi.
huippu hienoa tekstiä jälleen hyvä upea linda!!!
matka omaan sisimpään, Sinäpä sen sanoit.
Voi Sinua ystäväni.
Niin kauniisti Sinä virkat minulle taas.
Tunnen olevani kaivattu, edes yhden ihmisen ko-
koisella ikävällä. Ja minun kirjoittamistanihan
ei mikään lopeta, ei mikään !
Kiitos Sinulle niin lämpöisestä palautteesta ja
viikonlopun toivotus tunturin pojalle.
..kaunista..kaunista. Niinkuin vain sinä osaat. Jokainen sana paikoillaan "vaiennut routamaa".
Kiitos todella hienosta lukuhetkestä.
Olin tuonne aiemmin piilottanut häpeissäni oman kaipausrunoni. Se on onneton kyhäelmä Sinun runosi rinnalla, mutta laitan sen tähän näkyville. Omaksi aloituksekseen en sitä enää halua laittaa. Siinä olisi mietittävä tuota kaipaus sanan kahteen kertaan esiintymistä.
====
miten voisit tietää
Kirjoittanut: padme_amidala 19.11.2008 klo 09.20
miten Sinä miehenä
voisit tietää miltä
tuntuu, kun jokainen
solu huutaa läheisyyttäsi
kun hienoinkin silkki
tuntuu hiekkapaperilta
kuuman ihon pinnalla
silmät kirvelevät
kaipuusta ja sydän ulvoo
öisin kuutamossa kaipuutaan
kuumiin suudelmiin
ollessasi matkoilla elämä on
pelkkää heräämistä
ja nukahtamaista
mitään ei ole
sillä välillä
Sinun ei todellakaan tarvitse hävetä tekstejäsi.
Enkä oikein ymmärrä, miksi olet juuri tuon runo-
si piilottanut ( ilmeisesti siis jonkin toisen
runosi sisään, ymmärsin )
Tuohan on UPEA, oikeesti upea.
' kun jokainen solu
huutaa läheisyyttäsi
kun hienoinkin silkki
tuntuu hiekkapaperilta
kuuman ihon pinnalla '
Kertakaikkisen mahtava runo, olisit ihmeellä oma-
na aloituksena sen laittanut. Sinä yllätät hyvin
usein, mutta nyt runollasi oli kyllä pökerryttä-
vä vaikutus.
Kiitän Sinua. Ja HUOM - se ei ollut kyhäelmä vaan
mitä upein runo, tiedä se.
Voi jessunketku - upeita kuvia jätti jälkeensä tämä runo!
Vaiennut routamaa - miksi minä en ole tuota keksinyt, häh??
Sää keksi niin pal muuta,
mihi mää e yllä koskaa. Eikä tuo ny kait niin
kekseliäs jutska ollu. Mut hyvä etten mää
laittanu sitä sit niin ko ekaks aattelin
' vaiennut routainen maa ' koska se ny noin osus
Suhun.
Kiittää hän ja pokkaa.
"pumpuliniityn"
jokaisen korren sen pienimmänki,
ei unhdettuna osa kaikkeutta.
"Hiljaisuudessa"
metsän koskemattomuus vangitsee.
"Kangastus"
lumoaa taas antaa eväät
lindalindal1
tuli luokseni raikas tuuli
runos saanu valkoisen hipaisun,kiitos
Sinulle hyvää viikonloppua.Liisa
kun saatiin lumi maahan, talven ihmemaa avautuu
kun aukaisee oven. Kuurankukat peittää
lasikuistin ikkunan, ja lumi kimmeltää oksissa.
On niin hiljaista, rauha ja kauneus jonka Jumala
on eteemme taikonut.
Sinunkin palautteesi on niin ihanaa luettavaa,
lämmin kiitokseni.
Kynttilöiden tuiketta iltaasi, ja nautinnollista
viikonloppua.
lienetkö ajatellut että talvella
tavallaan on yksinäisempää / hiljaisempaa
linnut muuttaneet osa eläimistä talviunilla
on vain lunta / pakkasta
mutta odotas kevääseen
sitten alkaa tapahtua :)
tämmöistä heräsin kirjoittamaan
runosi myötä
kylläpä Sie olet aatellu sammaa, ko miekii siitä
yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta. Onneksi ne
eläimet on talviunilla, kun täälläkin karhuja on.
Ei tarvitse enää pelolla mennä metsän uumeniin
koiran kanssa.
Pihalla kyllä käy melkoinen hälinä, kun pikkulin-
nut aterioi aamusta iltaan. Mukavaa on niidenkin
touhuja seurailla, varsinkin tänään kun on
melkoinen myrsky, eikä tuonne ulos juurikaan kai-
paa.
Tyydy Sinäkin tänään vain katselemaan ikkunasta
ulos, ettei tuuli vie Siuta mennessään. Ja tär-
kein, älä unohda iltatointasi =)
Kiitän ja niiaan.
Viittaan taas edellisiin kommentteihini.
En tiedä,että näin typerää vastausta
et varmaan koskaan ennen ole saanut.
Hyvää yötä ja pyhä aamua.
ja miettii, mitä olet sanonut aiemmissasi.
Höh ' näin typerää vastausta '
Eläppäs Sie nyt hassujas puhu. Uskon että
sanojesi takana olet lempeydellä.
Oikein hyvää uutta päivää. Ja pysytään pirtissä,
melkoinen myräkkä on ulkona.
lintsi kiittää.
Älä liikaa rapsuta,ettei tule
haavautumia.
Minä useinkin yritän keventää
tunnelmaa,kun vain kohtuus
olisi paikallaan...vastaanottajasta
riippuen tietenkin.
Vähitellen sitä oppii täällä
tuntemaan kanssa runoilijoitaan.
Ahaa...sielläkö jo on,kun täälläkin
olen jo kommenteissani viljellyt
sen mahdollisuutta....odotellaan
ja sitten - ulos.
Kiitos vaan itsellesi.
voi mennä tikkuja kynsien alle =)
Kyllä, kyllä. Keventelyhän on Sinun käyntikortti-
si, joten pidä linjasi.
Myräkkä on, yöppäripäivän aion pitää ja oleilla
vaan - ihanaa.
Myräkkää on ja nelijalkaisetkin
saavat ylimääräistä virtaa,
jota haina perässä
ja tuiskeessa...heh heh...
- tuiskeessa.
Ihanata huomista
oleilua Sinulle.
Lumikiteiden heijastuksia omasta toivosta, kaunis mielikuva...Herkkä talvinen hetki..Kiitos
Tarkkis
joskus jopa minultakin onnistuu valoisaa kirjoit-
taa, vaikka niin usein mennä möyryän niissä tum-
missa vesissä.
Lumi ja valo sai inspiraation kirjoittaa tämän
runon, siinähän se nyt köllöttelee. Ja minulla on
hyvä mieli, että löysit siitä jotain jonka
vuoksi kommentoida.
Kiitän ja toivotan hyvää pyhä/lepopäivää.
,,,herkkyydellä on sulkakynäsi
kauniisti maalannut,,,,
,,,,,,,,*ihailen*
,,,
kiittää ja pokkaa.
Sanoin hänelle pidäthän minua kädestä,
kun minä eniten sinua tarvitsen. Ota
minusta kiinni, kun olen surullinen.
Pyysin hän suutelemaan itseäni, kun
tuntuu pahalta ja huolehtimaan
sydämestäni, kun en itse jaksa.
Rukoilin häntä olemaan luonani,
kun voimani ehtyvät, olemaan minussa
kun tulee kylmä ja palelen.
Toivoin että hän purkaa kahleeni ja
näyttää tietä elämälleni, kun itse suljen
silmäni, eikä minulla ole enää muuta.
Pidä minusta kiinni huusin kun minussa
huusi uupumus ja tunnuin repeytyväni
kappaleiksi, kaikki minussa katoavan.
Ja kaikki palasi , kun hän saapui
ja lupasi olla ainiaan, enemmän kuin
olin pyytänyt hämärässä itsessäni.
Ja siksi hän tuli minuun ja
piti minusta kiinni.
http://www.youtube.com/watch?v=EsmtO1ZvrQo&feature=related
Kiitos runostasi.
Hiljaisuudessa asuu
Rakkaus.
Ja äänettömyydessä
suurin Rakastamisen
taito.
Taito sanoa Rakkaudella
se, mitä sydän kuiskaa.
Ja saada sydän hymyilemään.
Luminen ja tunnelmallinen
runo sinulta.
Vaiennut routamaa..hieno
yksityiskohta.
Pyrypäivää sinulle
puolisollesi.
oli aikoja
jolloin etsin itseäni
etsin ihmistä lähelleni
joka pitäisi kädestä
kuuntelisi
sydän ja sielu väsyneenä
kaipasin
ikävöin ja kaipasin Sinua
ja Sinä tulit
teit minusta ehyen
herätit henkiin
ja minä tiedän eläväni jälleen
Kiitos Sinulle hyvin liikuttavasta runostasi, jo-
ta Elvis myötäili - säesti.
Kirjoitin runon, joka sikisi omasi kautta.