Tämän jälkeen voitaisiin rauhoittaa tilanne , jokainen valitsee renkaan minkä haluaa ilman väittelyitä , kesärenkailla ajavia voidaan paukuttaa sit porukalla palloon , vai mitä :
Kitkarenkaista kohuttiin 2000–luvun alussa. Kitkarenkaiden kuviteltiin syrjäyttävän nastarenkaat pian kokonaan. Toisin kävi. Vajaat 20 prosenttia valitsee kitkat.
Enemmistö, yli 80 prosenttia suomalaisista henkilöauton käyttäjistä valitsee edelleen nastarenkaat – järkevistä syistä.
Nastarengas pystyy tasaamaan tien pinnan kitkavaihteluita paremmin kuin nastaton. Lumisella tiellä molemmat pitävät, mutta jäisellä tiellä nastarenkaan pito on merkittävästi kitkarenkaita parempi.
Nastarenkaiden edut ovat suurimmillaan Etelä-Suomessa, rannikkoseudulla, taajamissa, kehäteillä ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä väylillä, missä tilapäisesti voi esiintyä vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä.
Kelit vaihtelevat nopeasti sulista pääteistä jäisiin risteyksiin, siltoihin, ramppeihin ja pikkuteihin. Mustaa jäätä esiintyy varsinkin lämpötilan vaihdellessa nollan tuntumassa.
Rannikko tai muun vesistön läheisyys aiheuttaa kosteutta, mikä lisää teiden jäätymisen riskiä. Pääväylien vilkas liikenne ja nastattomilla renkailla kulkevat raskaat ajoneuvot, esimerkiksi bussit lisäävät risteysten, ramppien ja ajoväylien kiillottumista vaikealla kelillä.
Nastat antavat jäisellä tiellä lyhyemmän jarrutusmatkan ja enemmän sivuttaispitoa. Hallittavuus on parempi ja sivuluisun oikaisu helpompaa.
Myös lukkiutumattomat ABS-jarrut ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä toimivat tehokkaammin nastarenkaiden kanssa.
Vastoin yleistä käsitystä jämäkät nastarenkaat voivat olla myös sulalla asfaltilla ajettavuudeltaan jopa paremmat kuin pehmeät kitkarenkaat.
Asia tuli esille Tekniikan Maailman rengasvertailussa.
Nastojen suurin haitta on meluisuus. Lisäksi ne kuluttavat tietä ja nostattavat pölyä. Ajossa irtoava nasta saattaa lennähtää takana tulevan tuulilasiin. Tuotekehittelyllä nastojen tietä kuluttava vaikutus on pudonnut neljännekseen 15 vuoden aikana.
Yhteiskunnan kannalta nastojen antama turvallisuuslisä kattaa teiden lisääntyneestä kulumisesta aiheutuneet lisäkustannukset.
Nastaton talvirengas eli kitkarengas on hiljainen, pehmeän kumiseoksen ansiosta jopa kesärengastakin äänettömämpi. Kitkarengas pitää erittäin hyvin lumisilla teillä ja on mukavan hiljainen sulalla tiellä. Kitkarenkaat voi vaihtaa syksyllä hyvissä ajoin alle.
Jos autolla ajetaan talvella ulkomailla, kitkarengas on hyvä valinta, sillä monissa maissa on nastarengaskielto.
Kitkarenkaiden haitat korostuvat vaikealla talvikelillä lämpötilan vaihdellessa. Kitkarenkaiden pito jäisellä tiellä on heikompi kuin nastarenkaiden. Kitkarenkaat vaativat erityisen ennakoivaa ajotapaa liukkaissa risteyksissä ja jäisillä teillä.
Kitkarenkaiden ajettavuus ja pito jäällä ja asfaltilla ei ole paras mahdollinen.
Suuri pidon vaihtelu on kitkarenkaiden pahin ongelma. Lumella kitkat pitävät mainiosti, mutta kiillottuneella, jäisellä tiellä pito voi romahtaa.
Kitkarenkailla on suurempi riski joutua äkilliseen sivuluisuun kaarreajossa tai kaistanvaihdossa tapahtuneen ajovirheen vuoksi.
Kitkarenkailla pärjää mainiosti, kun kuljettaja tiedostaa kitkarenkaiden heikot ominaisuudet jäätävällä kelillä ja sopeuttaa ajotavan ja ajonopeuden kelin ja rengastyypin mukaan.
Kitkarenkaat ovat talvirenkaat, jotka eivät sovi kesäkäyttöön. Kitkarenkaissa on pehmeä kumiseos ja kulutuspinnan runsas lamellointi. Kesäkuumalla kitkat kuluvat nopeasti.
Auton hallittavuus äkkitilanteessa kesäkelillä on kitkarenkailla huomattavasti heikompi kuin oikeilla kesärenkailla.
Eri kitkarengastyyppien pito-ominaisuuksissa on suuria eroja. Renkaita hankittaessa kannattaa varmistaa, että kyseessä on Pohjolan oloihin suunnitellut kitkarenkaat. Keski-Eurooppaan tarkoitetut nopean ajon kitkarenkaat eivät anna parasta mahdollista pitoa Suomen vaikeissa olosuhteissa.
Kitkarenkaista kohuttiin 2000–luvun alussa. Kitkarenkaiden kuviteltiin syrjäyttävän nastarenkaat pian kokonaan. Toisin kävi. Vajaat 20 prosenttia valitsee kitkat.
Enemmistö, yli 80 prosenttia suomalaisista henkilöauton käyttäjistä valitsee edelleen nastarenkaat – järkevistä syistä.
Nastarengas pystyy tasaamaan tien pinnan kitkavaihteluita paremmin kuin nastaton. Lumisella tiellä molemmat pitävät, mutta jäisellä tiellä nastarenkaan pito on merkittävästi kitkarenkaita parempi.
Nastarenkaiden edut ovat suurimmillaan Etelä-Suomessa, rannikkoseudulla, taajamissa, kehäteillä ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä väylillä, missä tilapäisesti voi esiintyä vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä.
Kelit vaihtelevat nopeasti sulista pääteistä jäisiin risteyksiin, siltoihin, ramppeihin ja pikkuteihin. Mustaa jäätä esiintyy varsinkin lämpötilan vaihdellessa nollan tuntumassa.
Rannikko tai muun vesistön läheisyys aiheuttaa kosteutta, mikä lisää teiden jäätymisen riskiä. Pääväylien vilkas liikenne ja nastattomilla renkailla kulkevat raskaat ajoneuvot, esimerkiksi bussit lisäävät risteysten, ramppien ja ajoväylien kiillottumista vaikealla kelillä.
Nastat antavat jäisellä tiellä lyhyemmän jarrutusmatkan ja enemmän sivuttaispitoa. Hallittavuus on parempi ja sivuluisun oikaisu helpompaa.
Myös lukkiutumattomat ABS-jarrut ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä toimivat tehokkaammin nastarenkaiden kanssa.
Vastoin yleistä käsitystä jämäkät nastarenkaat voivat olla myös sulalla asfaltilla ajettavuudeltaan jopa paremmat kuin pehmeät kitkarenkaat.
Asia tuli esille Tekniikan Maailman rengasvertailussa.
Nastojen suurin haitta on meluisuus. Lisäksi ne kuluttavat tietä ja nostattavat pölyä. Ajossa irtoava nasta saattaa lennähtää takana tulevan tuulilasiin. Tuotekehittelyllä nastojen tietä kuluttava vaikutus on pudonnut neljännekseen 15 vuoden aikana.
Yhteiskunnan kannalta nastojen antama turvallisuuslisä kattaa teiden lisääntyneestä kulumisesta aiheutuneet lisäkustannukset.
Nastaton talvirengas eli kitkarengas on hiljainen, pehmeän kumiseoksen ansiosta jopa kesärengastakin äänettömämpi. Kitkarengas pitää erittäin hyvin lumisilla teillä ja on mukavan hiljainen sulalla tiellä. Kitkarenkaat voi vaihtaa syksyllä hyvissä ajoin alle.
Jos autolla ajetaan talvella ulkomailla, kitkarengas on hyvä valinta, sillä monissa maissa on nastarengaskielto.
Kitkarenkaiden haitat korostuvat vaikealla talvikelillä lämpötilan vaihdellessa. Kitkarenkaiden pito jäisellä tiellä on heikompi kuin nastarenkaiden. Kitkarenkaat vaativat erityisen ennakoivaa ajotapaa liukkaissa risteyksissä ja jäisillä teillä.
Kitkarenkaiden ajettavuus ja pito jäällä ja asfaltilla ei ole paras mahdollinen.
Suuri pidon vaihtelu on kitkarenkaiden pahin ongelma. Lumella kitkat pitävät mainiosti, mutta kiillottuneella, jäisellä tiellä pito voi romahtaa.
Kitkarenkailla on suurempi riski joutua äkilliseen sivuluisuun kaarreajossa tai kaistanvaihdossa tapahtuneen ajovirheen vuoksi.
Kitkarenkailla pärjää mainiosti, kun kuljettaja tiedostaa kitkarenkaiden heikot ominaisuudet jäätävällä kelillä ja sopeuttaa ajotavan ja ajonopeuden kelin ja rengastyypin mukaan.
Kitkarenkaat ovat talvirenkaat, jotka eivät sovi kesäkäyttöön. Kitkarenkaissa on pehmeä kumiseos ja kulutuspinnan runsas lamellointi. Kesäkuumalla kitkat kuluvat nopeasti.
Auton hallittavuus äkkitilanteessa kesäkelillä on kitkarenkailla huomattavasti heikompi kuin oikeilla kesärenkailla.
Eri kitkarengastyyppien pito-ominaisuuksissa on suuria eroja. Renkaita hankittaessa kannattaa varmistaa, että kyseessä on Pohjolan oloihin suunnitellut kitkarenkaat. Keski-Eurooppaan tarkoitetut nopean ajon kitkarenkaat eivät anna parasta mahdollista pitoa Suomen vaikeissa olosuhteissa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tai ajat.
Lisäksi nastarengas antaa käyttäjälleen ylivoimaisen röntgen-katseen, joka mahdollistaa kesänopeuksien kaltaisen ajamisen lumisateessa.
Suomen eteläosa on ainut paikka maailmassa, jossa vain nastoilla pärjää.
"Yhteiskunnan kannalta nastojen antama turvallisuuslisä kattaa teiden lisääntyneestä kulumisesta aiheutuneet lisäkustannukset."
No totta helevetissä kattaa kustannukset, kun vaurioita ei korjata kunnolla! Tuloksena on yhä kiihtyvällä vauhdilla rapistuva tiestö. Mikäli nastarenkaiden käyttäjiltä perittäisiin heidän aiheuttamansa kulut TÄYSIMÄÄRÄISINÄ, ei juuri kellään olisi varaa ajaa nastoilla. En edes haaveile nastakuskien täysvastuuseen saattamisesta, mutta kyllä jonkinsortin ohjaavaa veropolitiikkaa pitäisi saada aikaiseksi. Tähän täytyy heti perään sanoa, ettei edellinen tarkoita VÄLTTÄMÄTTÄ lisämaksua nastalla ajaville, vaan vaihtoehtoisesti huojennettua käyttömaksua fiksummille.
Yhteiskunnalle lienee kaikkein kalleinta liikenteessä kuolleet ja vammautuneet ihmiset. Joten sinun logiikallasi kitkarengaiden käyttäjät myös verolle. Kitkarenkaita myytyjen tilastoiden valossa käyttää 20% ihmisistä mutta ovat osallisina 37% liukkaalla kelillä tapahtuvista onnettomuuksista eli ovat todella vaaralliset renkaat. Myös kitkarenkaat kuluttavat asfaltia kun katuja joudutaan hiekoittamaan. Kannataa esim. lukea ytv:n katupöly raportti .
http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/1244E6AB-4E33-4AAF-946E-2C0D86F21407/0/B2005_12_Katup%C3%B6lyraportti_net.pdf
onnettomuuslasku siirretään kitkailijalle ...
kitkarenkaiden osuushan on prosentuallisesti todistettu olevan suhteutettuna myyntilukuihin n. kolminkertainen vakavissa onnettomuuksissa nastarenkaisiin verrattuna
ja ymmärretään se lause ihan kirjaimellisesti oikein
Oli nastavalmistaja Tikka.
Varmasti puolueeton ja uskottava...
Tilaston lukeminen ei vielä ole tutkimista:
http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=1500000000000121&posting=22000000039545883
Tutkijalautakunnan raporteista oli tuossa nastanvalmistajan "tutkimuksessa" tehty oma tilastonsa, eli valmista muiden (neutraalien oapuolten) tekemää tilastoa ei ollut käytetty.
Esimerkiksi "tutkimuksen" aineistossa oli mukana kuolonkolari, jossa tutkijalautakunnan mukaan autossa oli alla erittäin kuluneet kitkarenkaat, joista lisäksi kahden renkaan pyörimissuunta oli väärä.
Tämä oli tuossa "tutkimuksessa" tilastoitu kitkarengas-onnettomuudeksi.
Jos autossa olisi olleet alla nastarenkaat, se oli "tutkimuksen" mukaan ollut KULUNEIDEN nastarenkaiden tms. vika.
Eli tilasto saadaan väännettyä sellaiseksi kuin halutaan.
"Tämä oli tuossa "tutkimuksessa" tilastoitu kitkarengas-onnettomuudeksi."
Eipä sitä millään saa nastarengasonnettomuudeksikaan. Väärä pyörimissuunta ei sinällään aiheuta onnettomuutta tai osallisuutta siihen. Toki väärä pyörimissuunta voi aiheuttaa turhan nopean kulumisen ja sitä kautta pidon heikkenemisen. Kuljettaja on silti aina vastuussa renkaidensa kunnosta. Toki voit tehdä oman paremman tilastosi ilman tuota mainitsemaasi onnettomuutta, jos haluat vääntää tilaston sinun kannalta paremmaksi.
"Jos autossa olisi olleet alla nastarenkaat,..."
Ehkä silloin ei olisi tutkijalautakuntaa edes tarvittu? Niistä toteutumattomista tapahtumista on mahdoton sanoa, miten jokin tapaus olisi päättynyt, jos jokin asia olisi ollut toisin. Siksi tutkijalautakunnat kirjaavat vain niitä seikkoja, jotka ovat heidän mielestään olleet vaikuttamassa toteutuneeseen lopputulokseen. Suosituksessaan he sitten voivat esittää keinoja, joilla vastaava tilanne voisi päättyä paremmin tulevaisuudessa.
Tuo mainitsemani esimerkki oli vain räikein esimerkki siitä, miten tuossa "tutkimuksessa" oli totuutta täysin tarkoitushakuisesti venytetty tilaajalle edulliseen suuntaan valitsemalla tilastointikriteerit ja tutkimushypoteesit sopivasti.
Tilasto, jossa ei olisi mukana MITÄÄN tekijän tulkintaa - tietoista tai ei - olisi todella helppo tehdä, mutta jostain syystä sellaista en ole sitkeistä etsiskelyistä huolimatta nähnyt.
Esimerkiksi voitaisiin vain käydä läpi tilastoidut kolarit (kuolon, henkilövahinko tms) ja listattaisiin mitkä renkaat aiheuttajalla tai osallisilla oli alla.
Onnettomuustutkijalautakuntien tilastot ovat lakisääteisiä, eli tilaaja on valtio. Onnettomuustutkijalautakunnat tutkivat vain kuolonkolarit. Muita onnettomuuksia tutkii mm. poliisi ja vakuutusyhtiöt, mutta vain lähinnä syyllisyyden kannalta.
Tuollainen kaipaamasi tilastohan juuri liittyi siihen tutkimukseen, josta nyt puhumme. Siinähän nastarenkaat ja kitkarenkaat olivat onnettomuuksissa mukana likipitäen samassa suhteessa kuin niitä on liikenteessäkin.
Se on sitä ns nollatutkimusta, jossa siis lopputulos on kaikkien tiedossa jo etukäteen. Siis ihan samoin voitaisiin onnettomuuksista kirjata autojen värit ja huomattaisiin, että värejä esiintyy onnettomuuksissa lähes samassa suhteessa kuin niitä esiintyy liikenteessä muutenkin. Mielenkiintoiseksi renkaat ja rengastyypit onnettomuuksissa tulevat vasta, kun otetaan tarkasteluun onnettomuudet, joissa lopputulokseen renkailla on ollut merkittävä osuus.
"Kitkarenkailla pärjää mainiosti, kun kuljettaja tiedostaa kitkarenkaiden heikot ominaisuudet jäätävällä kelillä ja sopeuttaa ajotavan ja ajonopeuden kelin ja rengastyypin mukaan."
Ajotavan ja ajonopeuden lisäksi joutuu joskus sopeuttamaan myös ajoreittiä. Liukkaimmilla keleillä ei yksinkertaisesti voi ajaa ennen hiekka-autoa alamäessä olevaan risteykseen, jossa on kärkikolmio ja näkyvyyttä vasta ihan risteyksessä. Tämä on sitä ennakointia, jota jotkut sanovat meidän kitkakuljettajien tarvitsevan.
Muutoin siinä olikin kaikki oleellisimmat faktat yksittäisen käyttäjän kannalta melko hyvin esitettynä. ESC siellä oli mainittu, siitä vielä sen verran, että liiallinen luistoneston/ESC:n varassa ajaminen saattaa joissain autoissa rikkoa kaasuläppäjärjestelmän. Järjestelmää ei ole kaikissa autoissa suunniteltu kestämään jatkuvaa säätelyä.
Mä ajelen työkseni hinuria ja olen talviaikaan todennu että melkein kaikissa peräänajoissa tai ulosajossa on autoissa alla nastarenkaat! Kitkarengas-onnettomuuksia oli viime talvena 3 kpl. niistä mitä minä kävin auttelemassa, yhteensä satoja autoja tuli kuitenkin kärrättyä tai tielle autettua. Siihen nähden ihmettelen tätä keskustelua...Ulosmittaavatko nastarenkailla ajavat mittauksissa saadun "paremmuuden" suuremmalla riskillä?
Minä laskeskelin kerran isolla parkkipaikalla kitkojen ja nastojen määriä. Yllättäen kaikissa henkilöautoissa oli nastarenkaat. Kai niissä sitten on paikallisia eroja. Vai onkohan ne myyntitilastot ihan puuta heinää?
Eikös joku tilasto ollu että 20% olisi kitkarenkaita, siihen nähden näitä "kitka-autettavia" olisi pitänyt olla noin 50-60 kpl.
JA myös siellä parkkipaikalla niitä kitkoja olisi pitänytolla 100-120 kpl.
Paikkakunta ja autojen ikä mm. vaikuttaa. Hassuja jakaumia saa noita nasta- ja kitkarenkaita laskiessaan. Minä esim. pk-seudun kauppakeskuksen parkkihallissa laskin liki puolet kitkoja. Yhtälailla arvaan, että jos menisin läheisen vanhemman kerrostalon pihaan laskemaan, niin nastaenemmistö olisi suuri.
Käväisin tuossa sapuskalla niin tuli mieleen tehdä laskelma. Parkkiksella oli 36 autoa ja 14.sta oli kitkat...joten ihmettelen edelleen tuota kitka-vahinkojen pienuutta.
Nyt puhut asiaa!Kyllä se tilannenopeus ratkaisee ja turvavälit.Roikutaan puskurissa kiinni ja eikun ohi, minulla kun on uusi auto kaikilla mausteilla.Vähän lisää aikaa matkaan , niin pääsee turvallisesti perille.Suomen rajojen sisällä varmasti kerkiää samaan yöpaikkaan olipa alla kitkat tai nastat.Se on kuljettajasta kiinni mitatanko ns.nykynastan turvallisuuden tunne nostamalla nopeutta.Jos vähänkin huonompi ajokeli, voidaan lukeaa satojen autojen kolareita.Puhumattakaan muutama vuosi sitten kolmesataa autoa läjään.Ajetaan toisen perseessä kiini, näkemättä mitään eteensä.Tiellä näkee riskillä pyryssä ohittajia pilvin pimein.Kun ajellessani useita kertoja vuodessa lappiin, sama auto ohittaa3-5 kertaan, kuitenkin olemme perillä yhtä aikaa.Luulisi tuollaisen ajon aiheuttavan tressiä!
Se on syy kun persuus ei jaksa istua kahta tuntia pitempään ilman kahvia ja tupakkaa-kiire tulee kun ei varata riittävästi aikaa.Nykyisin nastat ovat oravan kynsiä verrattuna 60/70 luvun nastoihin.Silloin auton ollessa täynnä nuoria, ei meinannut saada 1.2 moottoria sutimaan.Jäästä lenteli paloja kun piikkirenkailla.
suomen maantielle tai lisälasku joka käyttää vois käyttömaksua nostaa 1000e vuodessa nastarenkailla ajajille saadaan tiet pysymään kunnossa kun ajamme hellillä kitkarenkailla josta kuuluu vain kuiskaus sisälle
Aihe on edelleen ajankohtanen. Eikä todellakaan käsitelty!