Moldova kuokkii
mustaa multaa
… mutta miljoonien asukkaiden on tultava toimeen runsaalla kympillä päivässä
Monille Moldovasta ei tule mieleen mitään. Tämä Romanian ja Ukrainan väliin jäävä maa on Euroopan tuntemattomimpia valtioita ja Albaniaakin köyhempi.
Yli neljästä miljoonasta moldovalaisesta yhdeksän kymmenestä yrittää tulla toimeen alle kahdella dollarilla, 12—14 markalla, päivässä.
Suorannaista nälänhätää ei mustan mullan maassa ole mutta aliravitsemusta ja puutetta riittää — ja ahneita uusrikkaita.
Naisista on työttöminä tai alityöllistettyinä yli 60 pros., miehistä 30.
– Ainakin viidennes väestöstä elää ehdottomassa köyhyydessä, kertoo YK:n kehitysohjelmaa maassa johtava tanskalainen Sören Tenjo.
Maasta ja kotieläimistä yrittää repiä toimeentulonsa peräti kuusi kymmenestä työikäisestä moldovalaisesta, enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
– Kasvukausina pelloille mennään aamukuudelta ja tullaan iltakuudelta perhekunnittain. Nuorimmat paimentavat hanhia, lampaita, vuohia ja lehmiä. Pahin uhka on kuivuus. Tänä vuonna sadetta on riittänyt ja sadosta tulee hyvä, kuvaa 20-vuotias maalaisnainen Aneta Puscata.
Isännät polkevat pyörillä
Peltonäkymät tuovat mieleen sotaa edeltäneen Suomen tai Maon Kiinan. Yhtään traktoria ei näy, kun katselee maisemaa sadan kilometrin junamatkalla tai automatkalla pääkaupunki Chisinausta omaksi alueekseen julistautuneen Transnistrian pääkaupunkiin Tiraspoliin.
Moldovalainen kylätie on lähes autoton. Käveleviä ryhmiä palaa lauantaiehtoona pelloilta kuokat kuin kiväärit olkapäillään. Muutama isäntä polkee pyörällä vihannesnyyttejä pakettitelineellä.
Pääteiden varsilla maalaiset yrittävät leventää kapeaa leipäänsä myymällä kirsikoita, persikoita, perunoita, mansikoita ja auringonkukansiemeniä.
Mutta kun mansikka- tai kirsikkasato osuu kaikille samaan aikaan, hinnat romahtavat eikä lisätuloa juuri kerry, Aneta Puscata valittaa ja myy suuren kirsikkatertun seitsemällä Moldovan leulla, kolmella markalla.
Maasta löytyy yhä miltei sähköttämiä kyliä kuten pohjoisen 700 asukkaan Mihailovca-kylä. Harvoilla kyläläisillä on varaa ostaa sähköä, jota korruptoitunut sähkömies myy maksukykyisille täyttäen näin omiakin taskujaan.
Tuontienergia syö budjettia. Valtion tämän vuoden rahakirstusta ulkomaanvelka nielee 40 pros., ensi vuonna ehkä jo 60, elleivät IMF ja Maailmanpankki tule apuun.
Korruptio maan tapa
Korruptio, lahjonta ja viranomaisten voitelu ovat maan tapoja. Kuukausia palkkaansa odottanut poliisi tai rajamies on helppo lahjoa. Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla tarkastetaan lahjusten toivossa vain autoilevat, maastossa kävelijät voivat ylittää rajan vapaasti.
Kun palaa aamujunalla Bukarestiin, Romaniaan, voi nähdä, kuinka matelevasta junasta viskataan kiskoille kymmeniä täysiä savukekartonkikasseja. Kassit viskotaan kiirusti radan varrella odottaviin autoihin, ja vaunuemäntä kohauttelee olkapäitään.
Aseita, huumeita ja naisia
Virallisesti Moldovan päävientituotteita ovat tekstiilit, viinit ja elintarvikkeet. Epävirallisen tilaston mukaan maasta viedään tai sen läpi kulkee eniten aseita, huumeita ja naisia.
Neuvostoaikana Moldova tunnettiin parhaiten viineistään. joita myös Kreml suosi. Moldova liitettiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksella osaksi Neuvostoliittoa 40-luvulla.
Nyt elokuussa 1991 itsenäistynyt maa tunnetaan valitettavan usein lännen seksimarkkinoille salakuljetetuista naisistaan.
– Joka päivä maan jättää 50—60 naista, suurin osa laittomasti, kertoo ihmiskauppaa Chisinaun YK-toimistossa seuraava ruotsalainen Malin Lundén. Hänen mukaansa moldovalaisten ja ukrainalaisten naisten vienti yltää jo pohjoismaihinkin.
– Naisia ja tyttöjä ei viedä vain seksimarkkinoille vaan myös kotiapulaisiksi, ompelimoihin ja ravintoloihin. Ihmiskauppiaat voivat ostaa täältä myös ihmisten elimiä tarvitseville ja vuokrata kohtuja lapsettomille pariskunnille.
Ulkomailla arvioidaan olevan laittomasti 600 000 moldovalaista ja kokonaisuudessaan jopa miljoona. Luku on valtava reilun neljän miljoonan asukkaan maalle.
Kommunistit valtaan
Maastamuutto oli eräs syy siihen, että kommunistit saivat helmikuun vaaleissa yli puolet äänistä. Eläkeläiset, virkailijat ja myös maaseutuväki äänestivät entisen leipurin Vladimir Voronin maan presidentiksi. Hän on juuriltaan Moldovan venäläisestä vähemmistöstä ja myös ensimmäinen kommunisti, joka on voittanut vaalit Neuvostoliitosta erkaantuneessa tasavallassa.
Neuvostoaikana maata venäläistettiin kieltä myöten. Itsenäisyys palautti moldovan kielen, joka on lähes yhtä kuin romania, viralliseksi kieleksi. Käytännössä venäjä on toinen pääkieli, ja kielikiista arka aihe.
Tunnistamaton Transnistria
Venäjä on ykköskielenä kyrillisiä kirjaimia myöten Transnistrian alueella. Transnistria julistautui omaksi alueekseen Moldovasta syyskuussa 1990 ja sai tukea venäläiskenraali Aleksandr Lebedin johtamalta 14. armeijakunnalta. Kiista puhkesi 1992 moldovalaisten ja venäläissotilaiden tukeminen separatistien väliseksi lyhyeksi sodaksi, jossa menehtyi ainakin 1 500 ihmistä.
Sota päättyi pattitilanteeseen, jota valvoo 1 500 venäläistä, moldovalaista ja transnistrialaista rauhanturvaajaa.
Igor Smirnovin johtamalla Uudenmaan kokoisella Transnistrian alueella asuu 800 000 ihmistä. Siellä on yhä myös noin 2 500 venäläissotilasta ja melkoinen määrä aseita ja räjähteitä.
– Venäläissotilaiden pitäisi vetäytyä Istanbulin 1999 sopimuksen mukaan 2002 loppuun mennessä. Edellytämme myös vanhojen aseiden ja räjähteiden valvottua hävittämistä, kertoo suomalainen Matti Sidoroff Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Moldovan toimistosta.
Kesäkuisen mielipidekyselyn mukaan yli 70 pros. alueen moldovalaisista, venäläisistä ja ukrainalaisista kannatti jonkinasteista itsenäisyyttä suhteessa Moldovaan, vain kolmannes autonomiaa Moldovassa.
Sheriff kerää rahat
Moskovan tukemasta Smirnovin "valtakunnasta" on tullut vapaa toiminta- ja kauttakulkualue hämärille puuhille. Transnistrian kautta kulkee aseita ja huumeita ja monenlaista varastettua tavaraa.
Aseita on viety mm. Tshetsheniaan ja niitä valmistetaan alueella, johon neuvostoaikana keskittyi raskastakin teollisuutta.
Kaikkialla Tiraspolin kaupungissa näkyy myös nimi Sheriff. Kyse on Smirnovin perhedynastian johtamasta yritysryppäästä, johon kuuluu valintamyymälöitä, bensa-asemia, kuljetusliikkeitä, urheiluseuroja… Kesäkuussa oli rakenteilla myös Sheriffin jalkapallostadion.
Irvileuat kutsuvatkin Nistru-joen itäpuolen aluetta Transnistrian sijasta Sherifflandiaksi.
Esa Aallas
Moldova
mustaa multaa
… mutta miljoonien asukkaiden on tultava toimeen runsaalla kympillä päivässä
Monille Moldovasta ei tule mieleen mitään. Tämä Romanian ja Ukrainan väliin jäävä maa on Euroopan tuntemattomimpia valtioita ja Albaniaakin köyhempi.
Yli neljästä miljoonasta moldovalaisesta yhdeksän kymmenestä yrittää tulla toimeen alle kahdella dollarilla, 12—14 markalla, päivässä.
Suorannaista nälänhätää ei mustan mullan maassa ole mutta aliravitsemusta ja puutetta riittää — ja ahneita uusrikkaita.
Naisista on työttöminä tai alityöllistettyinä yli 60 pros., miehistä 30.
– Ainakin viidennes väestöstä elää ehdottomassa köyhyydessä, kertoo YK:n kehitysohjelmaa maassa johtava tanskalainen Sören Tenjo.
Maasta ja kotieläimistä yrittää repiä toimeentulonsa peräti kuusi kymmenestä työikäisestä moldovalaisesta, enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
– Kasvukausina pelloille mennään aamukuudelta ja tullaan iltakuudelta perhekunnittain. Nuorimmat paimentavat hanhia, lampaita, vuohia ja lehmiä. Pahin uhka on kuivuus. Tänä vuonna sadetta on riittänyt ja sadosta tulee hyvä, kuvaa 20-vuotias maalaisnainen Aneta Puscata.
Isännät polkevat pyörillä
Peltonäkymät tuovat mieleen sotaa edeltäneen Suomen tai Maon Kiinan. Yhtään traktoria ei näy, kun katselee maisemaa sadan kilometrin junamatkalla tai automatkalla pääkaupunki Chisinausta omaksi alueekseen julistautuneen Transnistrian pääkaupunkiin Tiraspoliin.
Moldovalainen kylätie on lähes autoton. Käveleviä ryhmiä palaa lauantaiehtoona pelloilta kuokat kuin kiväärit olkapäillään. Muutama isäntä polkee pyörällä vihannesnyyttejä pakettitelineellä.
Pääteiden varsilla maalaiset yrittävät leventää kapeaa leipäänsä myymällä kirsikoita, persikoita, perunoita, mansikoita ja auringonkukansiemeniä.
Mutta kun mansikka- tai kirsikkasato osuu kaikille samaan aikaan, hinnat romahtavat eikä lisätuloa juuri kerry, Aneta Puscata valittaa ja myy suuren kirsikkatertun seitsemällä Moldovan leulla, kolmella markalla.
Maasta löytyy yhä miltei sähköttämiä kyliä kuten pohjoisen 700 asukkaan Mihailovca-kylä. Harvoilla kyläläisillä on varaa ostaa sähköä, jota korruptoitunut sähkömies myy maksukykyisille täyttäen näin omiakin taskujaan.
Tuontienergia syö budjettia. Valtion tämän vuoden rahakirstusta ulkomaanvelka nielee 40 pros., ensi vuonna ehkä jo 60, elleivät IMF ja Maailmanpankki tule apuun.
Korruptio maan tapa
Korruptio, lahjonta ja viranomaisten voitelu ovat maan tapoja. Kuukausia palkkaansa odottanut poliisi tai rajamies on helppo lahjoa. Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla tarkastetaan lahjusten toivossa vain autoilevat, maastossa kävelijät voivat ylittää rajan vapaasti.
Kun palaa aamujunalla Bukarestiin, Romaniaan, voi nähdä, kuinka matelevasta junasta viskataan kiskoille kymmeniä täysiä savukekartonkikasseja. Kassit viskotaan kiirusti radan varrella odottaviin autoihin, ja vaunuemäntä kohauttelee olkapäitään.
Aseita, huumeita ja naisia
Virallisesti Moldovan päävientituotteita ovat tekstiilit, viinit ja elintarvikkeet. Epävirallisen tilaston mukaan maasta viedään tai sen läpi kulkee eniten aseita, huumeita ja naisia.
Neuvostoaikana Moldova tunnettiin parhaiten viineistään. joita myös Kreml suosi. Moldova liitettiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksella osaksi Neuvostoliittoa 40-luvulla.
Nyt elokuussa 1991 itsenäistynyt maa tunnetaan valitettavan usein lännen seksimarkkinoille salakuljetetuista naisistaan.
– Joka päivä maan jättää 50—60 naista, suurin osa laittomasti, kertoo ihmiskauppaa Chisinaun YK-toimistossa seuraava ruotsalainen Malin Lundén. Hänen mukaansa moldovalaisten ja ukrainalaisten naisten vienti yltää jo pohjoismaihinkin.
– Naisia ja tyttöjä ei viedä vain seksimarkkinoille vaan myös kotiapulaisiksi, ompelimoihin ja ravintoloihin. Ihmiskauppiaat voivat ostaa täältä myös ihmisten elimiä tarvitseville ja vuokrata kohtuja lapsettomille pariskunnille.
Ulkomailla arvioidaan olevan laittomasti 600 000 moldovalaista ja kokonaisuudessaan jopa miljoona. Luku on valtava reilun neljän miljoonan asukkaan maalle.
Kommunistit valtaan
Maastamuutto oli eräs syy siihen, että kommunistit saivat helmikuun vaaleissa yli puolet äänistä. Eläkeläiset, virkailijat ja myös maaseutuväki äänestivät entisen leipurin Vladimir Voronin maan presidentiksi. Hän on juuriltaan Moldovan venäläisestä vähemmistöstä ja myös ensimmäinen kommunisti, joka on voittanut vaalit Neuvostoliitosta erkaantuneessa tasavallassa.
Neuvostoaikana maata venäläistettiin kieltä myöten. Itsenäisyys palautti moldovan kielen, joka on lähes yhtä kuin romania, viralliseksi kieleksi. Käytännössä venäjä on toinen pääkieli, ja kielikiista arka aihe.
Tunnistamaton Transnistria
Venäjä on ykköskielenä kyrillisiä kirjaimia myöten Transnistrian alueella. Transnistria julistautui omaksi alueekseen Moldovasta syyskuussa 1990 ja sai tukea venäläiskenraali Aleksandr Lebedin johtamalta 14. armeijakunnalta. Kiista puhkesi 1992 moldovalaisten ja venäläissotilaiden tukeminen separatistien väliseksi lyhyeksi sodaksi, jossa menehtyi ainakin 1 500 ihmistä.
Sota päättyi pattitilanteeseen, jota valvoo 1 500 venäläistä, moldovalaista ja transnistrialaista rauhanturvaajaa.
Igor Smirnovin johtamalla Uudenmaan kokoisella Transnistrian alueella asuu 800 000 ihmistä. Siellä on yhä myös noin 2 500 venäläissotilasta ja melkoinen määrä aseita ja räjähteitä.
– Venäläissotilaiden pitäisi vetäytyä Istanbulin 1999 sopimuksen mukaan 2002 loppuun mennessä. Edellytämme myös vanhojen aseiden ja räjähteiden valvottua hävittämistä, kertoo suomalainen Matti Sidoroff Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Moldovan toimistosta.
Kesäkuisen mielipidekyselyn mukaan yli 70 pros. alueen moldovalaisista, venäläisistä ja ukrainalaisista kannatti jonkinasteista itsenäisyyttä suhteessa Moldovaan, vain kolmannes autonomiaa Moldovassa.
Sheriff kerää rahat
Moskovan tukemasta Smirnovin "valtakunnasta" on tullut vapaa toiminta- ja kauttakulkualue hämärille puuhille. Transnistrian kautta kulkee aseita ja huumeita ja monenlaista varastettua tavaraa.
Aseita on viety mm. Tshetsheniaan ja niitä valmistetaan alueella, johon neuvostoaikana keskittyi raskastakin teollisuutta.
Kaikkialla Tiraspolin kaupungissa näkyy myös nimi Sheriff. Kyse on Smirnovin perhedynastian johtamasta yritysryppäästä, johon kuuluu valintamyymälöitä, bensa-asemia, kuljetusliikkeitä, urheiluseuroja… Kesäkuussa oli rakenteilla myös Sheriffin jalkapallostadion.
Irvileuat kutsuvatkin Nistru-joen itäpuolen aluetta Transnistrian sijasta Sherifflandiaksi.
Esa Aallas
Moldova
Vastaukset 3
Vanhimmat
venäläiset ovat jo valloitaneet puoli maailmaa. Eivätkö he kaipaa toistensa seuraa, kun pitää tunkea muihin maihin?
enemmänkin kapitalismilta tuo kaupankäynti ja moraalittomuus köyhät kuin kommunismilta, samaahan suomeenkin ollaan järkkäämässä, eikä siihen enään kauaa mene, kunhan saadaan viimeisetkin firmat maasta myytyä...
On kyllä varmaan takapajuisuus venäjänliiton peruja.
Moldova itsenäistyi kuitenkin -91? Ja on siitä lähtien kaiketi lähinnä köyhtynyt? Ei kai ne helmikuussa vaalit voittaneet kommunistit ole sitä niin ehtineet loppuun polttaa.
Smirnovilla tuskin on mitään tekemistä kommunismin kanssa, kuulostaa lähinnä "liikemieheltä". Jonkinlainen mafioso?