http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1445844
Euroopan viimeiset päivät
[Suvi-Anne Siimes 21.11.2008]
Kaipaan aina silloin tällöin työkiireitteni keskellä näkökulman vaihdosta. Silloin kävelen kirjakauppaan ja hankin kirjan, joka kertoo Euroopasta.
Siksi vietin menneellä viikolla aikaani vanhan, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä jo vuosikymmeniä vaeltaneen historioitsijan Walter Laqueurin hieman erikoisen teoksen The Last Days of Europe parissa.
Se sai minut toivomaan perussuomalaisten kunnallisvaalivoiton hetkeksi esiin kirvoittaman poliittisen debatin jatkoa.
Laqueurin kirja oli lyhyt kertomus maanosamme demografisesta ja kulttuurisesta tilasta.
Sen mukaan Euroopan alhainen syntyvyys ja kauan jatkunut maahanmuutto ovat tehneet etnisesti eurooppalaisista lapsista ja nuorista vähemmistön monissa Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian lähiöissä.
Meillä on vielä aikaa oppia muiden virheistä.
Lisäksi merkittävä osa Euroopan muslimiväestöstä on Laqueurin mukaan haluton luopumaan omista arvoistaan eurooppalaisempien ihanteiden hyväksi. Siksi kirjoittajan aiemmin tunteman Euroopan päivät ovat hänen mukaansa vähissä.
Päivien määrää vähentää entisestään se, että työttömyys on Euroopan nuorten muslimimiesten parissa huikean yleistä.
Laqueur ei kuitenkaan ennusta Euroopan äkillistä romahdusta. Hän vain argumentoi lyttyyn kaltaisteni Eurooppa-optimistien uskoa siihen, että Eurooppa voisi säilyttää "pehmeään valtaan" perustuvan arvopohjaisen vetovoimansa maailmassa tai että tästä alkaneesta uudesta vuosisadasta voitaisiin edes yrittää puhua Euroopan vuosisatana.
Kirjan voi halutessaan tulkita yhden konservatiivin kärjekkääksi mielipiteeksi. Teos kommentoi kuitenkin Euroopan yhdentymisideologian 2000-luvun alkuvuosina kokemia poliittisia haaksirikkoja ja mannereurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakenteellisia ongelmia tavalla, joka panee miettimään monia asioita - myös perussuomalaisten vaalivoittoon suhtautumista Suomessa.
Eurooppa on toden totta muuttumassa, sillä siirtolaisten integraatio ei ole sujunut juuri missään kivutta. Myös yhden yhtenäisen Euroopan ajatuksessa on ollut liian usein kyse vain koulutetun eliitin unelmasta. Lähiöiden todellisuudet on tehty kovin toisenlaisista aineksista. Siksi eurooppalaiset arvot eivät ole aina olleet muodissa edes kaikkien kantaväestöön kuuluvien parissa.
Niinpä kovin konsensushenkisessä Ruotsissakin on debatoitu viime aikoina siitä, onko miehen ja naisen välisestä kättelystä kieltäytymisessä kyse musliminaisen perusoikeudesta ja tällaiseen kättelyyn pakottamisessa puolestaan hänen ihmisoikeuksiensa loukkaamista.
Siihen verrattuna yhden perussuomalaisen valtuutetun blogikirjoituksista poikineet kiistat edustavat vasta myrskyä vesilasissa.
Keskustelu kantaväestön ulkomaalaisvastaisista asenteista on kuitenkin vain toinen puoli asiasta. Pitää perätä myös sitä, miksi maahanmuuttajien poliittinen aktiivisuus on Suomessakin vähäistä tai miksi he puuttuvat edelleen tekijöiden joukosta suomalaisessa mediassa.
Todelliset mittelöt käydään vasta sitten, kun maahanmuuttajataustaiset suomalaiset ovat keskustelussa itse täysivaltaisesti mukana.
Eurooppalaisia perusarvoja kannattaa mielestäni silti peräänkuuluttaa muuallakin kuin EU:n jäsenyyskriteereissä. Ihmisarvoa ja syrjintäkieltoa kunnioittaville perusasenteille pitää olla tilaa myös unionin sisällä. Siksi syrjintään pitää puuttua myös maahanmuuttajien omissa yhteisöissä. Eikä rasistisia mielipiteitä pidä suvaita silloinkaan, kun niitä esittää maahanmuuttaja.
Maahanmuuttajia on Suomessa edelleen huomattavasti vähemmän kuin muualla. Siksi meillä on vielä aikaa oppia muiden virheistä.
Laqueurin mukaan niistä suurin on ollut laistaminen siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä kielenopetuksesta ja muusta koulutuksesta.
Jos perussuomalaisten vaalimenestys havahduttaa meidät esimerkiksi lähiöiden kouluolojen ja kaikenikäisten maahanmuuttajien kielenopetuksen parantamiseen, vaalituloksella on pysyvää yhteiskunnallista merkitystä.
Havahtumista harkittaessa kannattaa muistaa, että vuonna 2025 jo joka neljäs helsinkiläinen voi olla taustaltaan maahanmuuttaja. Muutosten tekeminen vasta siinä vaiheessa on ehdottomasti liian myöhäistä.
Suvi-Anne Siimes on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Euroopan viimeiset päivät
[Suvi-Anne Siimes 21.11.2008]
Kaipaan aina silloin tällöin työkiireitteni keskellä näkökulman vaihdosta. Silloin kävelen kirjakauppaan ja hankin kirjan, joka kertoo Euroopasta.
Siksi vietin menneellä viikolla aikaani vanhan, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä jo vuosikymmeniä vaeltaneen historioitsijan Walter Laqueurin hieman erikoisen teoksen The Last Days of Europe parissa.
Se sai minut toivomaan perussuomalaisten kunnallisvaalivoiton hetkeksi esiin kirvoittaman poliittisen debatin jatkoa.
Laqueurin kirja oli lyhyt kertomus maanosamme demografisesta ja kulttuurisesta tilasta.
Sen mukaan Euroopan alhainen syntyvyys ja kauan jatkunut maahanmuutto ovat tehneet etnisesti eurooppalaisista lapsista ja nuorista vähemmistön monissa Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian lähiöissä.
Meillä on vielä aikaa oppia muiden virheistä.
Lisäksi merkittävä osa Euroopan muslimiväestöstä on Laqueurin mukaan haluton luopumaan omista arvoistaan eurooppalaisempien ihanteiden hyväksi. Siksi kirjoittajan aiemmin tunteman Euroopan päivät ovat hänen mukaansa vähissä.
Päivien määrää vähentää entisestään se, että työttömyys on Euroopan nuorten muslimimiesten parissa huikean yleistä.
Laqueur ei kuitenkaan ennusta Euroopan äkillistä romahdusta. Hän vain argumentoi lyttyyn kaltaisteni Eurooppa-optimistien uskoa siihen, että Eurooppa voisi säilyttää "pehmeään valtaan" perustuvan arvopohjaisen vetovoimansa maailmassa tai että tästä alkaneesta uudesta vuosisadasta voitaisiin edes yrittää puhua Euroopan vuosisatana.
Kirjan voi halutessaan tulkita yhden konservatiivin kärjekkääksi mielipiteeksi. Teos kommentoi kuitenkin Euroopan yhdentymisideologian 2000-luvun alkuvuosina kokemia poliittisia haaksirikkoja ja mannereurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakenteellisia ongelmia tavalla, joka panee miettimään monia asioita - myös perussuomalaisten vaalivoittoon suhtautumista Suomessa.
Eurooppa on toden totta muuttumassa, sillä siirtolaisten integraatio ei ole sujunut juuri missään kivutta. Myös yhden yhtenäisen Euroopan ajatuksessa on ollut liian usein kyse vain koulutetun eliitin unelmasta. Lähiöiden todellisuudet on tehty kovin toisenlaisista aineksista. Siksi eurooppalaiset arvot eivät ole aina olleet muodissa edes kaikkien kantaväestöön kuuluvien parissa.
Niinpä kovin konsensushenkisessä Ruotsissakin on debatoitu viime aikoina siitä, onko miehen ja naisen välisestä kättelystä kieltäytymisessä kyse musliminaisen perusoikeudesta ja tällaiseen kättelyyn pakottamisessa puolestaan hänen ihmisoikeuksiensa loukkaamista.
Siihen verrattuna yhden perussuomalaisen valtuutetun blogikirjoituksista poikineet kiistat edustavat vasta myrskyä vesilasissa.
Keskustelu kantaväestön ulkomaalaisvastaisista asenteista on kuitenkin vain toinen puoli asiasta. Pitää perätä myös sitä, miksi maahanmuuttajien poliittinen aktiivisuus on Suomessakin vähäistä tai miksi he puuttuvat edelleen tekijöiden joukosta suomalaisessa mediassa.
Todelliset mittelöt käydään vasta sitten, kun maahanmuuttajataustaiset suomalaiset ovat keskustelussa itse täysivaltaisesti mukana.
Eurooppalaisia perusarvoja kannattaa mielestäni silti peräänkuuluttaa muuallakin kuin EU:n jäsenyyskriteereissä. Ihmisarvoa ja syrjintäkieltoa kunnioittaville perusasenteille pitää olla tilaa myös unionin sisällä. Siksi syrjintään pitää puuttua myös maahanmuuttajien omissa yhteisöissä. Eikä rasistisia mielipiteitä pidä suvaita silloinkaan, kun niitä esittää maahanmuuttaja.
Maahanmuuttajia on Suomessa edelleen huomattavasti vähemmän kuin muualla. Siksi meillä on vielä aikaa oppia muiden virheistä.
Laqueurin mukaan niistä suurin on ollut laistaminen siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä kielenopetuksesta ja muusta koulutuksesta.
Jos perussuomalaisten vaalimenestys havahduttaa meidät esimerkiksi lähiöiden kouluolojen ja kaikenikäisten maahanmuuttajien kielenopetuksen parantamiseen, vaalituloksella on pysyvää yhteiskunnallista merkitystä.
Havahtumista harkittaessa kannattaa muistaa, että vuonna 2025 jo joka neljäs helsinkiläinen voi olla taustaltaan maahanmuuttaja. Muutosten tekeminen vasta siinä vaiheessa on ehdottomasti liian myöhäistä.
Suvi-Anne Siimes on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
äärioikeiston kelkkaan jo aikoja sitten. Täysin odetttua peesausta häneltä.
Niin kuin meillä nämä Suomen Sisun myyrät persuissa.
Tosiasia on, että jos Suomessa olisi yksikin muu jo olemassaoleva vanhempi puolue, joka puhuisi maahanmuutosta edes neutraalisti saati kriittisesti, persut eivät olisi saaneet niin suurta vaalivoittoa.
Ainoa keino jolla vihreät voi voittaa persut, on ottaa Halla-Ahon teesit, niellä ne, käsitellä ne, ja hyväksyä normaali järjellinen argumentointi, ja sitten aloittaa asiallinen keskustelu.
Niin kauan kuin nykyinen "haista-sinä-saastainen-rastisti-paska-iik!"-linja jatkuu, persut kulkevat voitosta voittoon.
kiistelevät siitä, kumman rotuoppi oli parempi?
http://www.captain-america.us/images/wallpaper/warposters/captain-america-vs-hitler.jpg
Maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta olisi helpompi keskustella, jos aihe ei niin vahvasti henkilöityisi Halla-ahoon ja hänen raiskausspekulaatioihinsa ja asefantasioihinsa. Jos Halla-aholla olisi sanottavaa ja ajatuksia, hänen kirjoittaisi kirjoja eikä pitäisi blogia joka koostuu enimmäkseen olkiukkojen rakentelusta ja vittuilusta poliittisille vastustajille ja kriitikoille.
bunkkerissa, eikä uskalla sieltä edes tv-lamppujen loisteeseen esittämään näkemyksiään. Mikäli vasemmisto lähtee Halla-ahoa peesaamaan, Suomessa poltetaan pian ihmisiä. Nyt on viimeinen hetki pysäyttää Hitleriläiset, hyväuskoiset vasemmistonaiset tekevät itsensä vain naurettavia, yrittämällä julkisuudessa "ymmärtää" äärirasisteja.
Niin kauan kun maahanmuuttokeskustelu henkilöityy Eiran punastelevaan sivaritohtoriin ja hänen erilaisiin asiattomiin möläytyksiinsä ja rotuoppeihinsa, meillä ei ole toivoa siitä että aiheesta saataisiin mitään järkevää debattia aikaiseksi. "Hesan Koplan" aikoina pääkaupunkiseudun persuilla oli mielenkiintoistakin poliittista annettavaa, harmi että Soini on antanut kaiken sen romahtaa ja halla-aholaisten marssia estradille.
-laisuuden ja valitsi räyhärasismin tilalle. Vaikuttaa järjettömältä valinnalta. Toi pikavoiton, mutta tuhoaa koko puolueen. Oliko se sen arvoista?
Sulla on aika pahaksi päässyt tuo Hitlerin ihailu, kun hänen kuviaan haluat jokapäivä levittää.
Vaikka hoito onkin kehittynyt niin sua ei auta kuin lobotomia.
Sisun saate peittää alleen kaiken järjellisen keskustelun maahanmuuton haittapuolista.
Esimerkiksi väliaikaisista oleskeluluvista täytyisi keskustella paljon nykyistä enemmän; ne eivät vaikuta onnistuneelta ratkaisulta. Kun maassa väliaikaisesti asuva tietää jotuvansa palaamaan kotimaahansa, niin ei ihme ettei esimerkiksi suomen kielen ja tapojen opiskelu kiinnosta.
sitä mieltä että kun tämä halla-aho nyt pääsee 'vaikuttamaan', niin nautitaan me äänestäjät nyt koko rahan edestä. itse hän on showhun mukaan lähtenyt.
löytäneet taas toisensa? Taustalla rotutohtori?
http://simj00.altervista.org/mimicry.jpg