Arkhimedeen laki

DUDUdiu

Miten Arkhimedeen lain voi selittää yksinkertaisesti? Miksi ruotsinlaiva kelluu, mutta kirves uppoaa veteen?

28

8193

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hessu-Jebe

      Jos kirves on tarpeeksi ontto, niin ei uppoa.

      • DUDUdiu

        No jos oletetaan että se on ihan umpikirves, ilman puuvartta. Onks ilmassa sit niin paljon nostetta että laiva pysyy sen takia pinnalla? Vai se malli?
        Eiks kappale syrjäytä nestettä yhtä paljon kun sen kappaleen tilavuus on?

        Kyllä, olen tyhmä ja nainen :D


    • tilavuus.....

      on yli kuutiometrin niin painoa saa olla tonni ja esine kelluu.
      Litran tilavuus kelluttaa suunnilleen kilogramman massan, vähän vedestä riippuen. Suolainen merivesi kelluttaa vähän paremmin ja myös lämpötilalla on pieni vaikutus veden tiheyteen.

      Kappale siis menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa.

      • DUDUdiu

        Kiitos kiitos :)


    • ruotsinlaiva

      on niin kevyt. Melkeen pelkkää ilmaa sisällä. Ei siinä ohuet teräskuoret - ja mitä siellä on muuta vettä raskaampaa - jaksa viedä sellaista ilmamäärää pinnan alle.

      • Iippo Vinetto

        Viisivuotiaana ihmettelin vaarille saunassa, miksi löylykauha ei uppoa vesiämpäriin, kun suunnilleen samanpainoinen kivi uppoaa. Olin testannut!
        Vaari kertoi, että kauha on tehty laivaraudasta, joka kelluu.
        Estonian onnettomuuden jälkeen sain skömypelleherätyksen. Taisi vaari huijata?


    • Paine-erot aiheuttaa nosteen, joka on täsmälleen yhtä suuri kuin syrjäyttämän tilavuuden vesimäärän paino.
      Kirveen alapinnan ja yläpinnan paineerot ovat niin pienet ettei kirveen noste riitä kelluttamaan sitä. Veden sisällä kirveen asento ei vaikuta, paine-erot ovat koko ajan samansuuruiset riippumatta kirveen asennosta.

      • Umjakki

        - iso peltilevy kyllä sitten kelluu, vaikka se painaisi tuon kirveen verran vaan.


    • yhen kerran

      Joku kertoi joskus arkimedeen lain kuuluvan että vaikka kuinka lerputat niin ainä silti on viimenen tippa housussa.
      Vai olikohan kyseessä lenssinlaki...

      • se on Kirchoffin

        kolmas laki.

        "Hemputa, mitä hemputat, niin viimeinen tippa on housuissa."

        Piste ei pullistu on eka ja toka puhuu jotain sävömotorisesta voimasta ja jännitehäviöistä. Samaksi väittää suuruudeltaan.

        Eka laki ei pidä paikkaansa, meinaten että pisteeseen tulevian virtojen summa on sama kuin siitä lähtevien. Jos näin olisi, niin miten helskutissa Biltemasta ostamallani laturilla saa akkuun ihan kymmeniä Ampeeritunteja. Sinne jäävät ynnäjohtimesta tulevat Ampeerit akun pohjalle köllöttelemään D D D.


    • ja laita se veteen....

      Laita tyhjä saavi veteen (oikein päin). Se kelluu. Rupea sen jälkeen täyttämään saavia letkulla. Se uppoaa hiljaa syvemmälle, kunnes lopulta painuu pohjaan, kun se on kokonaan täynnä vettä. ELI: saavi kantaa yhtä paljon vettä kuin siihen sitä menee (taikka juuri hitusen verran vähemmän)... järkevää.

      Ota seuraavaksi kaksi isompaa tyhjää saavia ja laita ne vaakaan. Toiseen kaadat juuri sen vesimäärän, jonka se alkuperäinen saavi vielä kantoi ja toiseen saaviin laita yhtä paljon rautaa, siis yhtä paljon painossa rautaa. Lopuksi voit vielä laittaa sen rautakimpaleen siihen ensimmäiseen saaviin ja se vielä nippanappa kelluu. Tuo saavin tilavuuden verran vettä on siis se painoraja, jonka se vielä kantaa.

      Saavi siis kantaa tilavuutensa verran vedessä painona mitattuna mitä tahansa muuta tavaraa. Ja saman tekee myös laiva taikka mikä tahansa muu ontto kappale.

      • etvaantajuu

        Höpöhöpö. Saavi ei mihinkään uppoa vaikka kuinka paljon yrität laittaa siihen vettä.
        Saavi on puuta eikä puu uppoa.


    • laivahitsari

      laivahan ei ole totaalisesti tyhjä.on vliseinät ja moottori ym.ja silti se kelluu.miksi.no siksi kun se on niin suuri.

      • uyyetrty

        Hyvä tietää ettei pienet laivat kellu, kun ne on niin pieniä


    • Ohman

      Nesteen pinnan taso olkoon vektorien i ja j virittämä taso Nesteessä on kappale T jonka pinta on S.Pinta-alkio da on etäisyydellä z nesteen pinnasta jolloin siihen vaikuttaa paine p = dgz (d=nesteen tiheys), joka saa aikaan pintaa S vastaan voiman jonka k-komponentti dgz (k,dA) (vektoreiden k ja dA sisätulo).

      Koko yöspäin suuntautuva voima = Int(S:n yi) (dgzk,dA) = Int(T:n yli) dg(grad,zk)dv=

      Int(T:n yli) (dg) dv = dg V(T) = Mg missä M = d* V(T) = kappaeen S kokoisen nestemäärän massa kun nesteen tiheys on d T:n tiavuus on siis V(T)

      Ohman

      • vaikeeta.se.oikeasti.on

        Entäs jos nesteen tiheys ei ole vakio, vaan muuttuu syvyyden mukana?
        Ja harppauskerroksessa muuttuu vieläpä nopeammin kuin muualla.
        Entäs jos on aallokkoa, jolloin laivan pohjan jokaisen kohdan etäisyyden veden pinnasta pystysuora komponentti vaihtelee koko ajan?
        Ts samalla syvyydellä keskimääräisen veden pinnan alla on jokaisessa vaakasuoran tason paikassa eri suuruinen etäisyys todellisesta veden pinnasta aallokon takia.
        Vielä mutkikkaammaksi menee kun laiva kulkee, jolloin laivan pohjaan vaikuttaa muuttuvan staattisen paineen lisäksi myös dynaaminen paine.


      • Yksinkertaisesti
        vaikeeta.se.oikeasti.on kirjoitti:

        Entäs jos nesteen tiheys ei ole vakio, vaan muuttuu syvyyden mukana?
        Ja harppauskerroksessa muuttuu vieläpä nopeammin kuin muualla.
        Entäs jos on aallokkoa, jolloin laivan pohjan jokaisen kohdan etäisyyden veden pinnasta pystysuora komponentti vaihtelee koko ajan?
        Ts samalla syvyydellä keskimääräisen veden pinnan alla on jokaisessa vaakasuoran tason paikassa eri suuruinen etäisyys todellisesta veden pinnasta aallokon takia.
        Vielä mutkikkaammaksi menee kun laiva kulkee, jolloin laivan pohjaan vaikuttaa muuttuvan staattisen paineen lisäksi myös dynaaminen paine.

        Integroimalla paineen ja pintanormaalin tulo yli koko aluksen märän pinnan saadaan hetkellinen kokonaisnoste. Ei laskentatapa siitä kummene, vaikka otettaisiinkin useampiakin tekijöitä huomioon.

        Tietysti aluksen ja veden itsensä hitaus- ja vastusvoimat aiheuttavat kytkennän aluksen liikkeiden ja nosteen välille.


    • nimimerkki.toinen

      Laivat tehdään laivaraudasta, joka kelluu toisinkuin patarauta.

      • ueberwicht

        Aikarauta eli kello uppoaa heti, vaikka on titaania eli kevyempää


    • Juuso101

      Kyllä patarautakin kelluu. kokeilin kerran isolla padalla ja kellui komeasti.

      • zzz.ggg

        Olivat varmaan erehtyneet materiaalista valimossa.


    • jgfhasyf

      Laivankokoinen vesimäärä painaa enemmän kuin laiva. Laiva on siis kevyempää materiaalia.
      Sähkölaitteetkin toimii savulla. Jos käyttösavu tulee laitteesta ulos lakkaa se toimimasta.

      • tuhma.juttu

        Renki liotteli kaluaan piimäpytyssä, kun oli kuullut, että piimä auttaa parhaiten ampiaisenpistoon.

        Sattui piika kulkemaan ohi: "Sus siunatkoon, kyl mää oon monta kertaa nähny, kun se tyhjennetään, mutten vielä koskaan, kun sitä täytetään."


    • nostepaine

      Jos noste on painovoiman suuruinen, kappale kelluu.
      Noste syntyy siitä, että hydrostaattinen paine kasvaa vesikerroksen paksuuden kasvaessa. Näin ollen syvemmällä olevaan kappaleen osaan aiheutuu suurempi voima kuin lähempänä veden pintaa olevaan osaan. Hydrostaattisesta paineesta aiheutuvaa kokonaisvoimaa sanotaan nosteeksi. Se osoittaa aina ylöspäin.

    • Se riippuu yksinkertaisesti esineen ja ympäröivän aineen tiheydestä, jos esine kelluu vai tippuu. Laivan sisällä on niin paljon ilmaa että se pysyy veden pinnalla, koska vesi on paljon tiheämpää kun ilma.

    • 4koonhulkkkk

      Jos aikoo viedä tyhjän tynnyrin järvenpohjaan, pitää olla aika kova tyyppi.

    • kansakoulunkäynyt

      Vesi kannattaa kutakin kappaletta yhtä suurella voimalla mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
      Näin meille joskus, kauan sitten kansakoulussa opetettiin.

    • Noste_

      Noste, joka pitää esineen (laivan) pinnalla, on esineen syrjäyttämän vesimäärän painon verran. Jotta laiva ei uppoaisi, niin laivan paino pitää olla pienempi, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
      Ja 1 kuutiometri vettä painaa 1000 kg. Selvisikö? Yllä on siis Arkimeedeen laki, joka pitää laivojakin pinnalla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      11
      1785
    2. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      180
      1690
    3. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      126
      1531
    4. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      119
      1512
    5. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      116
      1214
    6. Sähköauto ei saastuta

      Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv
      Maailman menoa
      296
      1056
    7. Älä nainen leikistä suutu!

      Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä
      Ikävä
      102
      982
    8. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      224
      975
    9. Olisitko oikeasti

      valmis kohtaamaan kaivattusi?
      Ikävä
      93
      943
    10. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      153
      927
    Aihe