Arkhimedeen laki

Jos kirves on tarpeeksi ontto, niin ei uppoa.

on yli kuutiometrin niin painoa saa olla tonni ja esine kelluu.
Litran tilavuus kelluttaa suunnilleen kilogramman massan, vähän vedestä riippuen. Suolainen merivesi kelluttaa vähän paremmin ja myös lämpötilalla on pieni vaikutus veden tiheyteen.

Kappale siis menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa.

on niin kevyt. Melkeen pelkkää ilmaa sisällä. Ei siinä ohuet teräskuoret - ja mitä siellä on muuta vettä raskaampaa - jaksa viedä sellaista ilmamäärää pinnan alle.

Paine-erot aiheuttaa nosteen, joka on täsmälleen yhtä suuri kuin syrjäyttämän tilavuuden vesimäärän paino.
Kirveen alapinnan ja yläpinnan paineerot ovat niin pienet ettei kirveen noste riitä kelluttamaan sitä. Veden sisällä kirveen asento ei vaikuta, paine-erot ovat koko ajan samansuuruiset riippumatta kirveen asennosta.

Joku kertoi joskus arkimedeen lain kuuluvan että vaikka kuinka lerputat niin ainä silti on viimenen tippa housussa.
Vai olikohan kyseessä lenssinlaki...

Laita tyhjä saavi veteen (oikein päin). Se kelluu. Rupea sen jälkeen täyttämään saavia letkulla. Se uppoaa hiljaa syvemmälle, kunnes lopulta painuu pohjaan, kun se on kokonaan täynnä vettä. ELI: saavi kantaa yhtä paljon vettä kuin siihen sitä menee (taikka juuri hitusen verran vähemmän)... järkevää.

Ota seuraavaksi kaksi isompaa tyhjää saavia ja laita ne vaakaan. Toiseen kaadat juuri sen vesimäärän, jonka se alkuperäinen saavi vielä kantoi ja toiseen saaviin laita yhtä paljon rautaa, siis yhtä paljon painossa rautaa. Lopuksi voit vielä laittaa sen rautakimpaleen siihen ensimmäiseen saaviin ja se vielä nippanappa kelluu. Tuo saavin tilavuuden verran vettä on siis se painoraja, jonka se vielä kantaa.

Saavi siis kantaa tilavuutensa verran vedessä painona mitattuna mitä tahansa muuta tavaraa. Ja saman tekee myös laiva taikka mikä tahansa muu ontto kappale.

laivahan ei ole totaalisesti tyhjä.on vliseinät ja moottori ym.ja silti se kelluu.miksi.no siksi kun se on niin suuri.

Nesteen pinnan taso olkoon vektorien i ja j virittämä taso Nesteessä on kappale T jonka pinta on S.Pinta-alkio da on etäisyydellä z nesteen pinnasta jolloin siihen vaikuttaa paine p = dgz (d=nesteen tiheys), joka saa aikaan pintaa S vastaan voiman jonka k-komponentti dgz (k,dA) (vektoreiden k ja dA sisätulo).

Koko yöspäin suuntautuva voima = Int(S:n yi) (dgzk,dA) = Int(T:n yli) dg(grad,zk)dv=

Int(T:n yli) (dg) dv = dg V(T) = Mg missä M = d* V(T) = kappaeen S kokoisen nestemäärän massa kun nesteen tiheys on d T:n tiavuus on siis V(T)

Ohman

Laivat tehdään laivaraudasta, joka kelluu toisinkuin patarauta.

Kyllä patarautakin kelluu. kokeilin kerran isolla padalla ja kellui komeasti.

Laivankokoinen vesimäärä painaa enemmän kuin laiva. Laiva on siis kevyempää materiaalia.
Sähkölaitteetkin toimii savulla. Jos käyttösavu tulee laitteesta ulos lakkaa se toimimasta.

Jos noste on painovoiman suuruinen, kappale kelluu.
Noste syntyy siitä, että hydrostaattinen paine kasvaa vesikerroksen paksuuden kasvaessa. Näin ollen syvemmällä olevaan kappaleen osaan aiheutuu suurempi voima kuin lähempänä veden pintaa olevaan osaan. Hydrostaattisesta paineesta aiheutuvaa kokonaisvoimaa sanotaan nosteeksi. Se osoittaa aina ylöspäin.

Se riippuu yksinkertaisesti esineen ja ympäröivän aineen tiheydestä, jos esine kelluu vai tippuu. Laivan sisällä on niin paljon ilmaa että se pysyy veden pinnalla, koska vesi on paljon tiheämpää kun ilma.

Jos aikoo viedä tyhjän tynnyrin järvenpohjaan, pitää olla aika kova tyyppi.

Vesi kannattaa kutakin kappaletta yhtä suurella voimalla mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
Näin meille joskus, kauan sitten kansakoulussa opetettiin.

Noste, joka pitää esineen (laivan) pinnalla, on esineen syrjäyttämän vesimäärän painon verran. Jotta laiva ei uppoaisi, niin laivan paino pitää olla pienempi, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
Ja 1 kuutiometri vettä painaa 1000 kg. Selvisikö? Yllä on siis Arkimeedeen laki, joka pitää laivojakin pinnalla.