Miten Arkhimedeen lain voi selittää yksinkertaisesti? Miksi ruotsinlaiva kelluu, mutta kirves uppoaa veteen?
Arkhimedeen laki
DUDUdiu
288801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos kirves on tarpeeksi ontto, niin ei uppoa.
No jos oletetaan että se on ihan umpikirves, ilman puuvartta. Onks ilmassa sit niin paljon nostetta että laiva pysyy sen takia pinnalla? Vai se malli?
Eiks kappale syrjäytä nestettä yhtä paljon kun sen kappaleen tilavuus on?
Kyllä, olen tyhmä ja nainen :D
on yli kuutiometrin niin painoa saa olla tonni ja esine kelluu.
Litran tilavuus kelluttaa suunnilleen kilogramman massan, vähän vedestä riippuen. Suolainen merivesi kelluttaa vähän paremmin ja myös lämpötilalla on pieni vaikutus veden tiheyteen.
Kappale siis menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa.
Kiitos kiitos :)
on niin kevyt. Melkeen pelkkää ilmaa sisällä. Ei siinä ohuet teräskuoret - ja mitä siellä on muuta vettä raskaampaa - jaksa viedä sellaista ilmamäärää pinnan alle.
Viisivuotiaana ihmettelin vaarille saunassa, miksi löylykauha ei uppoa vesiämpäriin, kun suunnilleen samanpainoinen kivi uppoaa. Olin testannut!
Vaari kertoi, että kauha on tehty laivaraudasta, joka kelluu.
Estonian onnettomuuden jälkeen sain skömypelleherätyksen. Taisi vaari huijata?
Paine-erot aiheuttaa nosteen, joka on täsmälleen yhtä suuri kuin syrjäyttämän tilavuuden vesimäärän paino.
Kirveen alapinnan ja yläpinnan paineerot ovat niin pienet ettei kirveen noste riitä kelluttamaan sitä. Veden sisällä kirveen asento ei vaikuta, paine-erot ovat koko ajan samansuuruiset riippumatta kirveen asennosta.
- iso peltilevy kyllä sitten kelluu, vaikka se painaisi tuon kirveen verran vaan.
Joku kertoi joskus arkimedeen lain kuuluvan että vaikka kuinka lerputat niin ainä silti on viimenen tippa housussa.
Vai olikohan kyseessä lenssinlaki...
kolmas laki.
"Hemputa, mitä hemputat, niin viimeinen tippa on housuissa."
Piste ei pullistu on eka ja toka puhuu jotain sävömotorisesta voimasta ja jännitehäviöistä. Samaksi väittää suuruudeltaan.
Eka laki ei pidä paikkaansa, meinaten että pisteeseen tulevian virtojen summa on sama kuin siitä lähtevien. Jos näin olisi, niin miten helskutissa Biltemasta ostamallani laturilla saa akkuun ihan kymmeniä Ampeeritunteja. Sinne jäävät ynnäjohtimesta tulevat Ampeerit akun pohjalle köllöttelemään D D D.
Laita tyhjä saavi veteen (oikein päin). Se kelluu. Rupea sen jälkeen täyttämään saavia letkulla. Se uppoaa hiljaa syvemmälle, kunnes lopulta painuu pohjaan, kun se on kokonaan täynnä vettä. ELI: saavi kantaa yhtä paljon vettä kuin siihen sitä menee (taikka juuri hitusen verran vähemmän)... järkevää.
Ota seuraavaksi kaksi isompaa tyhjää saavia ja laita ne vaakaan. Toiseen kaadat juuri sen vesimäärän, jonka se alkuperäinen saavi vielä kantoi ja toiseen saaviin laita yhtä paljon rautaa, siis yhtä paljon painossa rautaa. Lopuksi voit vielä laittaa sen rautakimpaleen siihen ensimmäiseen saaviin ja se vielä nippanappa kelluu. Tuo saavin tilavuuden verran vettä on siis se painoraja, jonka se vielä kantaa.
Saavi siis kantaa tilavuutensa verran vedessä painona mitattuna mitä tahansa muuta tavaraa. Ja saman tekee myös laiva taikka mikä tahansa muu ontto kappale.
Höpöhöpö. Saavi ei mihinkään uppoa vaikka kuinka paljon yrität laittaa siihen vettä.
Saavi on puuta eikä puu uppoa.
laivahan ei ole totaalisesti tyhjä.on vliseinät ja moottori ym.ja silti se kelluu.miksi.no siksi kun se on niin suuri.
Hyvä tietää ettei pienet laivat kellu, kun ne on niin pieniä
Nesteen pinnan taso olkoon vektorien i ja j virittämä taso Nesteessä on kappale T jonka pinta on S.Pinta-alkio da on etäisyydellä z nesteen pinnasta jolloin siihen vaikuttaa paine p = dgz (d=nesteen tiheys), joka saa aikaan pintaa S vastaan voiman jonka k-komponentti dgz (k,dA) (vektoreiden k ja dA sisätulo).
Koko yöspäin suuntautuva voima = Int(S:n yi) (dgzk,dA) = Int(T:n yli) dg(grad,zk)dv=
Int(T:n yli) (dg) dv = dg V(T) = Mg missä M = d* V(T) = kappaeen S kokoisen nestemäärän massa kun nesteen tiheys on d T:n tiavuus on siis V(T)
Ohman
Entäs jos nesteen tiheys ei ole vakio, vaan muuttuu syvyyden mukana?
Ja harppauskerroksessa muuttuu vieläpä nopeammin kuin muualla.
Entäs jos on aallokkoa, jolloin laivan pohjan jokaisen kohdan etäisyyden veden pinnasta pystysuora komponentti vaihtelee koko ajan?
Ts samalla syvyydellä keskimääräisen veden pinnan alla on jokaisessa vaakasuoran tason paikassa eri suuruinen etäisyys todellisesta veden pinnasta aallokon takia.
Vielä mutkikkaammaksi menee kun laiva kulkee, jolloin laivan pohjaan vaikuttaa muuttuvan staattisen paineen lisäksi myös dynaaminen paine.
Integroimalla paineen ja pintanormaalin tulo yli koko aluksen märän pinnan saadaan hetkellinen kokonaisnoste. Ei laskentatapa siitä kummene, vaikka otettaisiinkin useampiakin tekijöitä huomioon.
Tietysti aluksen ja veden itsensä hitaus- ja vastusvoimat aiheuttavat kytkennän aluksen liikkeiden ja nosteen välille.
Laivat tehdään laivaraudasta, joka kelluu toisinkuin patarauta.
Aikarauta eli kello uppoaa heti, vaikka on titaania eli kevyempää
Kyllä patarautakin kelluu. kokeilin kerran isolla padalla ja kellui komeasti.
Olivat varmaan erehtyneet materiaalista valimossa.
Laivankokoinen vesimäärä painaa enemmän kuin laiva. Laiva on siis kevyempää materiaalia.
Sähkölaitteetkin toimii savulla. Jos käyttösavu tulee laitteesta ulos lakkaa se toimimasta.
Renki liotteli kaluaan piimäpytyssä, kun oli kuullut, että piimä auttaa parhaiten ampiaisenpistoon.
Sattui piika kulkemaan ohi: "Sus siunatkoon, kyl mää oon monta kertaa nähny, kun se tyhjennetään, mutten vielä koskaan, kun sitä täytetään."
Jos noste on painovoiman suuruinen, kappale kelluu.
Noste syntyy siitä, että hydrostaattinen paine kasvaa vesikerroksen paksuuden kasvaessa. Näin ollen syvemmällä olevaan kappaleen osaan aiheutuu suurempi voima kuin lähempänä veden pintaa olevaan osaan. Hydrostaattisesta paineesta aiheutuvaa kokonaisvoimaa sanotaan nosteeksi. Se osoittaa aina ylöspäin.
Se riippuu yksinkertaisesti esineen ja ympäröivän aineen tiheydestä, jos esine kelluu vai tippuu. Laivan sisällä on niin paljon ilmaa että se pysyy veden pinnalla, koska vesi on paljon tiheämpää kun ilma.
Jos aikoo viedä tyhjän tynnyrin järvenpohjaan, pitää olla aika kova tyyppi.
Vesi kannattaa kutakin kappaletta yhtä suurella voimalla mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
Näin meille joskus, kauan sitten kansakoulussa opetettiin.
Noste, joka pitää esineen (laivan) pinnalla, on esineen syrjäyttämän vesimäärän painon verran. Jotta laiva ei uppoaisi, niin laivan paino pitää olla pienempi, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä painaa.
Ja 1 kuutiometri vettä painaa 1000 kg. Selvisikö? Yllä on siis Arkimeedeen laki, joka pitää laivojakin pinnalla.