ja kieltänyt mestarinsa. Mestari on vapaa markkinatalous, jonka puolestapuhuja on Suomessa Kansallinen Kokoomus. Tästä turkistaan Jyrki Katainen ei eroon pääse huutelemalla tyhmyyksiä.
Ainoa mahdollisuus on erota Kokoomuksesta ja liittyä sosialistiseen liikkeeseen.
Joitakin ehtoita sitten Arto Nyberg ohjelmassa sanoi ettei ole koskaan kannattanut säätelemätöntä vapaata markkinataloutta. Miten niin ei ole. Kaikki käytännön teot kertovat, että hän on vannoutunut kapitalistisen talousjärjestelmän vankka tuki. Pyhä Bush II on hänen vankkumaton esikuvansa.
Mitä hänen pitäisi siis tehdä osoittaakseen sanansa todeksi. Tehdä lakiehdotus siitä, että kaikissa yhtiöissä pitää olla semmoinen valtion edustus päätöksenteossa, että valtio sanelee ehdot. Non niin. Sehän on melkein kommunismia.
Ainoa mahdollisuus on erota Kokoomuksesta ja liittyä sosialistiseen liikkeeseen.
Joitakin ehtoita sitten Arto Nyberg ohjelmassa sanoi ettei ole koskaan kannattanut säätelemätöntä vapaata markkinataloutta. Miten niin ei ole. Kaikki käytännön teot kertovat, että hän on vannoutunut kapitalistisen talousjärjestelmän vankka tuki. Pyhä Bush II on hänen vankkumaton esikuvansa.
Mitä hänen pitäisi siis tehdä osoittaakseen sanansa todeksi. Tehdä lakiehdotus siitä, että kaikissa yhtiöissä pitää olla semmoinen valtion edustus päätöksenteossa, että valtio sanelee ehdot. Non niin. Sehän on melkein kommunismia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
jo pitkään. Eikä auta vaikka sen demarit aloittivat.
Kokoomus huutaa ja mölyää demarien sekoiluista mutta ei sillä ole aikomustakaan korjata niitä vaan enintään pahentaa demulakien vaikutuksia!
ja menee demareiden ohi vasemmalta. Kohta Kokoomus ottaa apupuolueekseen entiset kommunistit. Kansallistaminen on siis erinomaista.
Katainen on Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n "juoksupoika". EK sanelee tällä hetkellä suomalaisen talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan säännöt.
Kertokaa yksikin ministeri Kaitaisen kannanotto tai mielipide, joka poikkeaa EK:n kannasta.
Tässä EK:n kanta työelämän muutoksiin = Kataisen kanta.
EK:n kanta
EK:n tavoitteena on kehittää työlainsäädäntöä siten, että se edistää tuottavuuden kasvua ja yritysten kilpailukykyä entistä paremmin.
Yrityskohtaista päätösvaltaa ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi lisätä ja tukea yritysten mahdollisuuksia sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön.
---
Irtisanomissuoja?
Tupot?
Pieni- ja keskituloisten palkankorotukset?
Tilastokeskuksen mukaan tuloköyhyys perheissä, joissa on yksi palkansaaja, on yleistynyt. Pienillä palkoilla ei suurien hintojen yhteiskunnassa elä - on haettava yhteiskunnan toimeentuloturvasta tai leipäjonoista lisätuloa.
Mikä on työntekijän kanta. Se poikkeaa suuresti EK:n ja sinivihreän hallituksen kannasta.
Työnlainsäädäntöä pitäisi kehittää "yhteiseen hiileen puhaltamisen suuntaan" lisäten ammattitaitoisten työntekijöiden työn itsemääräämisoikeutta.
Suomalainen yritysdemokratian kehitys on jämähtänyt kymmenien vuosin taakse. Vaatimattoman YT-lain voimaantultua kehitystä ei ole tapahtunut.
NYT EK prää YT-asiamiestä. Mitäköhän YT-asiamies tekisi, kun laki tunnetaan työntekijöiden keskuudessa lomauttamista ja irtisanomista helpottavaksi laiksi - eikä päinvastoin.
Irtisanomissuoja on Suomessa olematon. Samat yritykset maksavat irtisanotuille korvauksia muissa EU-maissa (kuten Nokia Saksassa). Suomessa irtisanotaan ja lomautetaan ilman minkäänlaisia korvauksia.
Yritysten voittorahoista, tuloksesta, pitää myös työntekijöiden saada osuutensa. Nyt voitot on jaettu, kasinotaloutta tukien, sijoittajille ja yritysjohdolle työntekijöiden jäädessä nuolemaan näppejään. Minne jäivät "palkansaajarahastot"??? Eivätkö ne voisi olla laman aikana jonkinlainen turva? Eivät voi. Palkansaajarahastojen sijaan yritysten tuotot on jaettu sijoittajille ja yritysjohdon miljoonaoptioihin.
Yrityksen tulos olisi pitänyt käyttää lamaa lieventäen:
- tuotekehitykeen
- investointeihin
- palkansaajien ostovoiman lisäykseen (suomalaisten palkansaajien ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia)
- palkansaajarahastoihin
EK vaatii samoin kuin Kokoomus (Kokoomuksen vaaliohjelmassa ollut tavoite), 5000 euron sijoitustuotoille täydellistä verovapautta. Rikkaiden varallisuusveron poiston jälkeen vaaditaan myös yritysten omistajien perillisille verotonta perintöoikeutta. Kun EK tätä vaatii, eiköhön hallitus sen toteutakin - vai mitä ministeri Katainen.
Rikkaat eivät tingi veronkevennysvaatimuksistaan, rikkaiden 0-verolinjasta.
Maataloustuottajat eivät tingi maataloustukiaisistaan, jotka ovat Suomessa 1.9 miljardia euroa (Ruotsissa vastaavasti 1.2 miljardia euroa) vuosittain.
Pieni- ja keskituloiset tinkivät elintasostaan. He joutuvat enenevässä määrin leipäjonoissa kerjäämään ruokaansa - kun asuntomenot ovat pilvissä, verot korkeat ja elintarvikkeiden hinta huipussaan.
Suomessa oli ennen lamaa 600.000 köyhää ja köyhyysrajalla elävää. Laman jälkeen luku tulee olemaan yli miljoonan.
1990-luvun alussa sinivihreä hallitus sai aikaan puolen miljoonan työttömien joukon. Nähtäväksi jää pystyykö nykyinen hallitus samaan "saavutukseen".