Meidän äiti opiskeli Tampereen yliopistossa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Yliopisto tunnettiin silloin tunkkaisen punaisena. Siellä oli eri sortin änkyröitä ja kiilusilmiä jokaiseen poliittiseen lahkoon.
Erittäin suurta ihmetystä äidin ja muiden niin kutsuttujen tasapainoisten naisten keskuudessa heräättivät naiset, jotka hurahtivat Iki-Ihanan Innovaattorin, Uusien Ajatusten Auringonnousun, Journalismin Johtotähden ja Kirkkokunnan Ylipapin eli Leonid Brezhnevin lotiksi.
Osa oli hurahtanut Leonid-setän lotaksi jo ennen yliopistoon tuloa, osa hurahti vasta opiskeluaikana. Olipa joukossa sellaisiakin superänkyröitä, jotka olivat opiskelleet ruplarahotteisessa koraanikoulussa breezhneviläisyyttä kokopäivätoimisesti! Samalla opiskeltiin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vastaista toimintaa.
Tämän lotta-armeijan amatsoonit ylistivät vallankumouksen sankareita ja eräitä väkivaltaliikkeitä silmät kiiluen ja ilman kritiikkiä.
Kun yliopiston henkisesti tasapainoiset naiset kysyivät ihmetellen Leonid-setän lotilta, kuinka on mahdollista että he ylistävät ja iloitsevat tuhansien orotodoksisten nunnien murhaamista ja kiduttamista, he vastasivat samoin kuin muihinkin uteluihin: olivat porvareiden kätyreitä ja kansan vihollisia. Saivat ansionsa mukaan.
Vanhan yhteiskunnan pyhät arvot piti häpäistä. Niinpä kirjoitukset siitä, kuinka sankarilliset vallankumoukselliset olivat käyneet ulostamassa ja virtsaamassa ortodoksikirkkojen pyhimmissä paikoissa saivat ihailua: ai että osasivat häpäistä hyvin! ! !
Edistyksellisessä Leonid-setän lottajoukossa oli myös naisia, jotka ihailivat Punaisen Armeijakuntaa eli Bader-Meinhof-terroristijärjestöä ja erityisesti sen tekoja.
Kyseinen terroristijärjestö keskittyi tappamaan ja teurastamaan Länsi-Saksan poliittista ja taloudellista johtoa. Ja veristä jälkeä tulikin.
Saman aikaisesti järjestöä rahoittanen DDR:n punanatsit eli Stasin agentit ja sotilaat toimivat tehokkaasti. Vankiloiden kellareissa virui tuhansia ihmisiä kidutettavana ja osa tapettiin. Myös Berliinin muurilla ja maiden rajalla sähköpiikkilangan ja veristen Schäfer-koirien ja Kalahnikov-kivääreiden ansiosta tuhannet mwenehtyivät.
Terroristijärjestöä kannattaneet Leonid-lotat iloitsivat tästä: Länsi-Saksassa teurastettiin vapauden vastustajia eli vaaleilla valittuja. DDR:n kannatettiin yhden totuuden diktatuurin etujoukkoa, joka teurasti tuhansia. Joka kolmas kansasta oli jonkun sortin urkkija.!!! Tasapainoisten naisten oli vaikea ymmärtää moista logiikkaa.
Oli vielä 1990-luvulla, kun otta lähti silmät kiiluen opiskelemaan DDR:ään vain pari-kolme vuotta ennen muurin murtumista. Työpaikalla puhuttiinkin yleisesti, että kyseisellä lotalla taitaa olla ns. hitaat geenit.
Missäs nämä Leonid-lotat ovat tänä päivänä?
Monessakin paikassa. Yksi yhteinen piirre heissä on: kukaan ei ole lyönyt päätään lasikattoon. Ei vaikka osa on yrittänyt trampoliinia apuna käyttäen.
Mielenkiintoisimpia ovat eri järjestöihin soluttautuneet ja sulavasti peitetarinoita suoltavat Tamarat.
Äärimmäistä hilpeyttä ovat herättäneet noordenstreng-tasoiseen lotta-journalismin koulukuntaan kuuluvat julistajat.
Kerrotaanpa kaupungilla, kerroksissa ja osastoilla sellaistakin juttua, että osa innokkaimmista ja kiilusilmäisimmistä enemmistö-änkyröistä olisi siirtynyt ortodoksisen kirkon etistykselliseen soluun harrastamaan ikonimaalausta.
Ortodoksisuushan on nyt muotia myös Viipurin läänissä ja sen itäpuolella.
Niinpä suorastaan naurunpurskahduksia ovat herättäneet jutut siitä, että Laatokan Valamossa on järjestetty uusortodokseille rajan molemmin puolin ns. ikoni-seminaareja. Seminaarit ovat keskeittyneet puhtaasti maalaustaiteeseen. (Eipäs turskahdella siellä takarivissä).
Tämä kirjoitus on osa suomalaista sananvapausprojektia. Se tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan "Pelastakaa Poliittiset Reppanat"- teoksessa.
Siinä kuvataan Suomen historian säälittävimmän poliittisen reppanan elämäntarina. Lyhykäisyydessään se on: miespoloinen, joka kärsi Karkkilan (nimi muutettu) appiukkosyndroomasta. Oli työuransa Leonid-setän lotan alistama. Yritti kerran esittää oman mielipiteen, mutta Tamara-tason muljautus tukki suun.
Erittäin suurta ihmetystä äidin ja muiden niin kutsuttujen tasapainoisten naisten keskuudessa heräättivät naiset, jotka hurahtivat Iki-Ihanan Innovaattorin, Uusien Ajatusten Auringonnousun, Journalismin Johtotähden ja Kirkkokunnan Ylipapin eli Leonid Brezhnevin lotiksi.
Osa oli hurahtanut Leonid-setän lotaksi jo ennen yliopistoon tuloa, osa hurahti vasta opiskeluaikana. Olipa joukossa sellaisiakin superänkyröitä, jotka olivat opiskelleet ruplarahotteisessa koraanikoulussa breezhneviläisyyttä kokopäivätoimisesti! Samalla opiskeltiin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vastaista toimintaa.
Tämän lotta-armeijan amatsoonit ylistivät vallankumouksen sankareita ja eräitä väkivaltaliikkeitä silmät kiiluen ja ilman kritiikkiä.
Kun yliopiston henkisesti tasapainoiset naiset kysyivät ihmetellen Leonid-setän lotilta, kuinka on mahdollista että he ylistävät ja iloitsevat tuhansien orotodoksisten nunnien murhaamista ja kiduttamista, he vastasivat samoin kuin muihinkin uteluihin: olivat porvareiden kätyreitä ja kansan vihollisia. Saivat ansionsa mukaan.
Vanhan yhteiskunnan pyhät arvot piti häpäistä. Niinpä kirjoitukset siitä, kuinka sankarilliset vallankumoukselliset olivat käyneet ulostamassa ja virtsaamassa ortodoksikirkkojen pyhimmissä paikoissa saivat ihailua: ai että osasivat häpäistä hyvin! ! !
Edistyksellisessä Leonid-setän lottajoukossa oli myös naisia, jotka ihailivat Punaisen Armeijakuntaa eli Bader-Meinhof-terroristijärjestöä ja erityisesti sen tekoja.
Kyseinen terroristijärjestö keskittyi tappamaan ja teurastamaan Länsi-Saksan poliittista ja taloudellista johtoa. Ja veristä jälkeä tulikin.
Saman aikaisesti järjestöä rahoittanen DDR:n punanatsit eli Stasin agentit ja sotilaat toimivat tehokkaasti. Vankiloiden kellareissa virui tuhansia ihmisiä kidutettavana ja osa tapettiin. Myös Berliinin muurilla ja maiden rajalla sähköpiikkilangan ja veristen Schäfer-koirien ja Kalahnikov-kivääreiden ansiosta tuhannet mwenehtyivät.
Terroristijärjestöä kannattaneet Leonid-lotat iloitsivat tästä: Länsi-Saksassa teurastettiin vapauden vastustajia eli vaaleilla valittuja. DDR:n kannatettiin yhden totuuden diktatuurin etujoukkoa, joka teurasti tuhansia. Joka kolmas kansasta oli jonkun sortin urkkija.!!! Tasapainoisten naisten oli vaikea ymmärtää moista logiikkaa.
Oli vielä 1990-luvulla, kun otta lähti silmät kiiluen opiskelemaan DDR:ään vain pari-kolme vuotta ennen muurin murtumista. Työpaikalla puhuttiinkin yleisesti, että kyseisellä lotalla taitaa olla ns. hitaat geenit.
Missäs nämä Leonid-lotat ovat tänä päivänä?
Monessakin paikassa. Yksi yhteinen piirre heissä on: kukaan ei ole lyönyt päätään lasikattoon. Ei vaikka osa on yrittänyt trampoliinia apuna käyttäen.
Mielenkiintoisimpia ovat eri järjestöihin soluttautuneet ja sulavasti peitetarinoita suoltavat Tamarat.
Äärimmäistä hilpeyttä ovat herättäneet noordenstreng-tasoiseen lotta-journalismin koulukuntaan kuuluvat julistajat.
Kerrotaanpa kaupungilla, kerroksissa ja osastoilla sellaistakin juttua, että osa innokkaimmista ja kiilusilmäisimmistä enemmistö-änkyröistä olisi siirtynyt ortodoksisen kirkon etistykselliseen soluun harrastamaan ikonimaalausta.
Ortodoksisuushan on nyt muotia myös Viipurin läänissä ja sen itäpuolella.
Niinpä suorastaan naurunpurskahduksia ovat herättäneet jutut siitä, että Laatokan Valamossa on järjestetty uusortodokseille rajan molemmin puolin ns. ikoni-seminaareja. Seminaarit ovat keskeittyneet puhtaasti maalaustaiteeseen. (Eipäs turskahdella siellä takarivissä).
Tämä kirjoitus on osa suomalaista sananvapausprojektia. Se tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan "Pelastakaa Poliittiset Reppanat"- teoksessa.
Siinä kuvataan Suomen historian säälittävimmän poliittisen reppanan elämäntarina. Lyhykäisyydessään se on: miespoloinen, joka kärsi Karkkilan (nimi muutettu) appiukkosyndroomasta. Oli työuransa Leonid-setän lotan alistama. Yritti kerran esittää oman mielipiteen, mutta Tamara-tason muljautus tukki suun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös bolseviikien ikiaikainen sanonta ole ollut: uskonto on pahinta huumetta kansalle?
kuinkas ne nyt sitten rynnivät joukolla ortodokseihin. Peitetarinaako tämäkin?