Lokakuun kunnallisvaaleissa koki RKP veret seisauttavan vaalitappion Uudellamaalla. Puolueen kannatus tippui -1,7 %-yksikköä, ollen ainoastaan 10,5 %. Esimerkiksi Vihreän liiton kannatus Uudellamaalla ohitti RKP:n kannatuksen.
RKP:n (vaikutus)vallan kannalta oli erityisen murheellista kannatuksen romahtaminen lähellä Helsinkiä sijaitsevissa rannikkokunnissa:
Sipoossa RKP:n kannatus väheni -8,5 %-yksikköä ja menetys neljä valtuustopaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sipoon vihreiden avustuksella harjoitettu muutosvihamielinen RKP:läinen valtapolitiikka on tullut tiensä päähän. Tulevan valtuuston enemmistön muodostavat ryhmittymät (Kok, sitoutumattomat, SDP, Kepu, Perus), ja periaatteena on kunnan väkiluvun voimakas kasvattaminen ja yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Käytännön seurauksena on väestönlisäyksen myötä RKP:n suhteellisen aseman voimakas näivettyminen ja suurimman puolueen aseman menetys.
Kirkkonummen naapurina olevassa Siuntiossa oli RKP:n tappio -5,0 % ja valtuustopaikkoja hävisi yksi. Kunnan väkiluvun kasvu suosii muita kuin RKP:tä ja kunnan suurimman puolueen asema vaihtuu mahdollisesti jo seuraavien kuntavaalien jälkeen.
Siuntion vieressä sijaitsevassa Inkoossa tapahtui todellinen RKP-vastainen vallankumous. Kertaheitolla RKP menetti ehdottoman enemmistönsä valtuustossa ja kannatuksen vähennyksenä oli -12,7 % ja viisi valtuustopaikkaa. Syytekijät ovat samat kuin Sipoossa ja Siuntiossa.
Porvoossa puolueen tappio oli kaksi valtuustopaikkaa ja -4,2 % kannatusta. Porvoossa RKP:n kannatus laski ensimmäistä kertaa alle 30%-rajan.
Puolue menetti lisäksi kannatustaan ja valtuustopaikkoja mm. seuraavissa kaupungeissa / kunnissa:
Helsinki -1,3% ja -1 paikka
Espoo -1,5% ja -1 paikka
Hanko -5,3 % ja -1 paikka
Kirkkonummi -1,9 % ja -1 paikka
Loviisa -5,6% ja -2 paikkaa
Vantaa -0,3% ja -1 paikka
Puolueena RKP on kohdannut koko olemassa olonsa hankalimman haasteen. Miten toimia ja säilyttää valta / vaikutusvalta, kun kannatus on voimakkaassa laskussa kaikkein tärkeimmällä kannatusalueella? Puolueen kannatuksen marginalisoituminen etelän kasvukeskuksissa tulee toimimaan kuolinkellojen tavoin puolueen tulevaisuudelle. Vaikea hahmotella puolueen Vaasan seudun, Turun saariston ja Ahvenanmaan paikallisia vaikuttajia kansakunnan tulevina päättäjinä.
RKP:n (vaikutus)vallan kannalta oli erityisen murheellista kannatuksen romahtaminen lähellä Helsinkiä sijaitsevissa rannikkokunnissa:
Sipoossa RKP:n kannatus väheni -8,5 %-yksikköä ja menetys neljä valtuustopaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sipoon vihreiden avustuksella harjoitettu muutosvihamielinen RKP:läinen valtapolitiikka on tullut tiensä päähän. Tulevan valtuuston enemmistön muodostavat ryhmittymät (Kok, sitoutumattomat, SDP, Kepu, Perus), ja periaatteena on kunnan väkiluvun voimakas kasvattaminen ja yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Käytännön seurauksena on väestönlisäyksen myötä RKP:n suhteellisen aseman voimakas näivettyminen ja suurimman puolueen aseman menetys.
Kirkkonummen naapurina olevassa Siuntiossa oli RKP:n tappio -5,0 % ja valtuustopaikkoja hävisi yksi. Kunnan väkiluvun kasvu suosii muita kuin RKP:tä ja kunnan suurimman puolueen asema vaihtuu mahdollisesti jo seuraavien kuntavaalien jälkeen.
Siuntion vieressä sijaitsevassa Inkoossa tapahtui todellinen RKP-vastainen vallankumous. Kertaheitolla RKP menetti ehdottoman enemmistönsä valtuustossa ja kannatuksen vähennyksenä oli -12,7 % ja viisi valtuustopaikkaa. Syytekijät ovat samat kuin Sipoossa ja Siuntiossa.
Porvoossa puolueen tappio oli kaksi valtuustopaikkaa ja -4,2 % kannatusta. Porvoossa RKP:n kannatus laski ensimmäistä kertaa alle 30%-rajan.
Puolue menetti lisäksi kannatustaan ja valtuustopaikkoja mm. seuraavissa kaupungeissa / kunnissa:
Helsinki -1,3% ja -1 paikka
Espoo -1,5% ja -1 paikka
Hanko -5,3 % ja -1 paikka
Kirkkonummi -1,9 % ja -1 paikka
Loviisa -5,6% ja -2 paikkaa
Vantaa -0,3% ja -1 paikka
Puolueena RKP on kohdannut koko olemassa olonsa hankalimman haasteen. Miten toimia ja säilyttää valta / vaikutusvalta, kun kannatus on voimakkaassa laskussa kaikkein tärkeimmällä kannatusalueella? Puolueen kannatuksen marginalisoituminen etelän kasvukeskuksissa tulee toimimaan kuolinkellojen tavoin puolueen tulevaisuudelle. Vaikea hahmotella puolueen Vaasan seudun, Turun saariston ja Ahvenanmaan paikallisia vaikuttajia kansakunnan tulevina päättäjinä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Suomen hallituksessa ote on vain VAHVISTUNUT:
RKP sai määräenemmistön mm. uuteen Perustuslakikomiteaan sekä sen puheenjohtajan paikan!!
Suuri perustuslakiuudistus tehtiin jo joitakin vuosia sitten.
Perustuslakikomiteassa käsitellään tällä kierroksella ainoastaa Presidentin valtaoikeuksiin liittyviä asioita. Siksi kaikille kelpasi kompromissina RKP:n ehdokas puheenjohtajaksi.
"Perustuslakikomiteassa käsitellään tällä kierroksella
ainoastaa Presidentin valtaoikeuksiin liittyviä asioita."
Vedätkö paksun ja valaehtoisen sinikeltaisen viivan sanan "ainoastaan" alle?
Rkp:ssa ei siis mitenkään järkytytty esimerkiksi perussuomalaisten musertavasta vaalivoitosta sekä omasta yhtä musertavasta tappiosta ja katsottu välttämättömäksi puuttua asioiden kulkuun? Mielenkiintoista on keväällä nimetyn komitean ajoitus, puheenjohtajasta ruvettiin "kiistelemään" muutama päivä vaalien jälkeen, eivätkä kaksi suomen suurinta puoluetta löytäneet omista joukoistaan yhtään vaihtoehtoa. Piti huutaa apuun hallituksen pienimmän puolueen ja eduskunnan ulkopuolinen ruotsinkielisen pääoman ytimeen kuuluva ammattijunttaaja, suomenkielisten tahdon nujertaja.
Komitean toimeksiantona on presidentin valtaoikeudet, mutta ei toimeksiannon laajentamista muihin esille tuleviin asioihin, esimerkiksi ruotsin kielen asemaan Suomessa, missään kielletä. Tarvitaan vain komitean sisäinen päätös ja miksi sellaista ei saataisi aikaan, kun Rkp:n vallankaappauskin onnistui ilman vaikeuksia kokoomuksen ja rkp:n keskinäisellä sopimuksella. Vain Kääriäinen protestoi lähtemällä koko komiteasta.
Suomen hallituksessa ote on sen kun vain VAHVISTUNUT:
RKP sai määräenemmistön mm. uuteen Perustuslakikomiteaan sekä sen puheenjohtajan paikan!!
Milloinka on tapahtunut, että jokin maan pääpuolueista lahjoittaa erittäin tärkeän, tässä tapauksessa perustuslakikomitean puheenjohtajuuden suosiolla toiselle? Kyllä hallituspuolueetkin näistä taistelevat, ellei sitten väliin tule jokin riittävän mahtava taho asiasta päättämään. Nyt tuli! Ilman salaliittoteorioitakin on selvää, että sekä hallituksen ja komitean ulkopuolinen Taxel yksinkertaisesti istutettiin tehtävään, jonka Rkp kokee itselleen elintärkeäksi, varsinkin perussuomalaisten häkellyttävän vaalivoiton jälkeen. Jälleen kerran määritellään perustuslain tasolla ruotsinkielen ja -kielisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän työhön pantiin Taxell, takomaan se taattuun rkp-muottiin.
Tällä vaivihkaisella toimenpiteellä kaappasi Rkp kaiken lisäksi komiteasta vielä 100 prosenttia lisävaltaa. Eduskunnan toiseksi pienin ja kunnallisvaaleissa pahasti hävinnyt puolue sai Taxelin nimityksen kautta yhden lisäpaikan, pääsi kolmen suuren puolueen asemaan kahdella jäsenellä määräämään Suomen perustuslaista. Tosiasiassa Rkp sai kaappauksellaan eniten valtaa perustuslakikomiteassa, sillä puheenjohtaja Taxelin (r) ääni ratkaisee tiukoissa äänestyksissä.
Tämäkö mahdollista? Kyllä - Suomessa, mutta ei muissa demokratioissa.
Perustuslakikomitea
Puheenjohtaja: Christoffer Taxell (Rkp)
Muut jäsenet:
Kokoomus: Ilkka Suominen ja Teija Tiilikainen
Keskusta: Hannes Manninen ja Anneli Jäätteenmäki.
Sosiaalidemokraatit: Johannes Koskinen ja Heli Paasio
Vasemmisto: Annika Lapintie
Vihreät: Pekka Haavisto
Perussuomalaiset: Raimo Vistbacka
Rkp: Mikaela Nylander ( Christoffer Taxell, eduskunnan & hallituksen ulkopuolelta)
Kristillisdemokraatit: Toimi Kankaanniemi
Ylempänä esittämääni kysymykseen "Onko tässä jälleen yksi surullinen esimerkki siitä, että koko maan kannalta hyvinkin tärkeistä asioista - vaikkapa perustuslaista - päätetään todellisuudessa pitkälti muualla kuin hallituksessa? " on mainittu tapahtuma osoittanut vain yhden oikean vastauksen: On!
"Tosiasiassa Rkp sai kaappauksellaan eniten valtaa
perustuslakikomiteassa, sillä puheenjohtaja Taxelin (r)
ääni ratkaisee tiukoissa äänestyksissä."
Katsotaanpa tuo erikoistilanne komitean jäsenten tunnettujen sympatioiden mukaisesti. On äänestettävä Suomen perustuslain kohdasta, joka muuttaa ruotsin kielen aseman entistäkin vahvemmaksi. Äänestys päättyy tiukkaan tasapeliin 6-6!
KYLLÄ-ääniä 6 kappaletta
1) Christoffer Taxell (äänestyksen äänellään ratkaissut puheenjohtaja - r)
2) Ilkka Suominen (...hallitus päätti vapauttaa korvausvastuusta Ilkka Suomisen ja Bror Wahlroosin konkurssiin johtaneissa Wärtsilä Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyissä....)
3) Johannes Koskinen (oli yhtenä päätekijänä laatimassa uutta kielilakia)
4) Teija Tiilikainen (väitteli Åbo Akademissa 1997)
5) Annika Lapintie (aloitti Åbo Akademissa lukemalla ruotsia, venäjää ...)
6) Mikaela Nylander (r)
EI-ääniä 6 kappaletta
1) Hannes Manninen
2) Anneli Jäätteenmäki
3) Heli Paasio
4) Pekka Haavisto
5) Raimo Vistbacka
6) Toimi Kankaanniemi
Näin helppoa se on, kun vastakkain ovat ihastuttavan sinisilmäiset lampaat ja tuuheahäntäiset ketut.
Todettakoon vielä pari kiusallista seikkaa:
1) Jos kyse on pelkästään presidentin valtaoikeuksista, niin miksi rkp sai puheenjohtajuuden ja yhden lisäpaikan, jonka seurauksena hallituksen ja pian eduskunnankin pienimmälle puolueelle tuli eniten valtaa koko komiteassa? Eikö Mikaela Nylander olisi pitänyt irrottaa komiteasta, jolloin rkp:n jäsenmäärä olisi pysynyt yhtenä, kuten muillakin pikkupuolueilla?
2) Vaikka komitean toimeksiantona on "vain" presidentin valtaoikeudet, niin mikään ei estä komiteaa laajentamasta valtuuksiaan. Tähän tarvitaan vain komitean päätös ja jos siitä tarvitsee äänestää, niin lopputulos on esitetty yllä olevassa viestissä.
3) Kielilakikomitealla on sovittuna velvoitteena tutkia lain kustannusvaikutukset, kuten muidenkin lakien kohdalla aina tehdään. Mitään tutkimusta ei koskaan tehty tai siitä ei kansalaisille ainakaan tiedotettu. Tämä kertoo ennen kaikkea sen, kuinka tunnollisesti komiteat noudattavat Suomessa annettuja ohjeita, sovittuja sääntöjä tai määräyksiä.
"KYLLÄ-ääniä 6 kappaletta
1) Christoffer Taxell (äänestyksen äänellään ratkaissut puheenjohtaja - r)
2) Ilkka Suominen (...hallitus päätti vapauttaa korvausvastuusta Ilkka Suomisen ja Bror Wahlroosin konkurssiin johtaneissa Wärtsilä Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyissä....)
3) Johannes Koskinen (oli yhtenä päätekijänä laatimassa uutta kielilakia)
4) Teija Tiilikainen (väitteli Åbo Akademissa 1997)
5) Annika Lapintie (aloitti Åbo Akademissa lukemalla ruotsia, venäjää ...)
6) Mikaela Nylander (r)
EI-ääniä 6 kappaletta
1) Hannes Manninen
2) Anneli Jäätteenmäki
3) Heli Paasio
4) Pekka Haavisto
5) Raimo Vistbacka
6) Toimi Kankaanniemi"
Todellisuudessa tuo Taxellin poppoo on huomattavasti suurempi kuin yllä esitetty. Esimerkiksi Heli Paasio äänesti aikanaan uuden kielilain puolesta, Pekka Haavisto ei silloin ollut kansanedustaja, mutta jos olisi ollut, niin voidaan sanoa, että varmasti olisi painanut vihreää nappulaa. Ainoa silloisista kansanedustajista ja perustuslakikomitean nykyisistä jäsenistä, joka ei suostunut johdateltavaksi oli Raimo Vistbacka.
Outoa, että perustuslakikomitean epämääräisiin tapahtumiin eivät kommentoi sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisetkään.
Olen tässä asiassa ehdottomasti sitä mieltä, että Suomessa marssitaan demokratian yli säännöllisesti ja syyt tähän sietämättömään rappioon löytyvät ruotsinkielisen pääoman liepeiltä ja yhteiskuntamme kaikkia tasoja korruptoivista sikarikkaista ruotsinkielisistä säätiöistä.
kun antavat tämänkaltaisen poliittisen vallan käytön ja kaulusrikollisuuden kukoistaa?
Eikö kansalla ole stakea poistaa pakolla henkilöt joiden niskaan tämäkin huijaus voidaan laskea.
Voi hyvä paavo ei tämän kaltaista poliittista rikollisuutta esiinny edes kehitysmaissa afrikassa ja muuallakaan, vain suomessa?
Eikö kansa tajua ja äänestä, henkilöitä jotka pitävät sanansa myöskin eduskunnassa.
Kiitos Kääriäinen vain sinulla kaikista suomalaisista politiikoista oli kanttia olla eri mieltä, Mutta se pois jääntisi, saattoi olla myöskin eduksi näille ns, bruna riddare i finland !
Ainoa maa koko maailmassa mitä johdetaan toisesta valtiosta!!!!!!!!!!
Fy fan att ni ej skäms perkalan logos!!!!! ave!
sen takia tämä varmaankin maltaita rkp,lle maksanut operaatio oli pakko tehdä, koska muutoin tulevat pakkoruotsia ym, vastaavia kysymyksiä olisi mennyt huuto äänestyksellä lävitse ,but, nyt on ruotsilla ylivalta, suomen PERUSTUSLAKI VALIOKUNNASSA, tai kutsukaa sitä miksi haluatte niin siitä ette pääse mihinkään, että suomea johdetaan edelleenkin ruotsista kuten sitä on johdettu koko suomen historian ajan, minä häpeän , minä häpeän tänä päivänä suomalaisuutta, joka ei tunne minkäänlaista kunnioitusta käsitteelle" SUOMI " HÄVETKÄÄ POLITIIKOT !!!!!!!
Tulen kyllä kantamaan säkillä valoa holmölään kunhan vain maksatte tarpeeksi, suomalaiset politiikot?
"suomea johdetaan edelleenkin ruotsista kuten sitä on johdettu koko suomen historian ajan"
Kyllä tämän homman osaa hoitaa Ruotsin puolesta ihan oma ruotsinkielistä isänmaallisuutta harjoittava kielivähemmistömmekin.
Hyvä juttu jos menettävät pari paikkaa seuraavassa eduskunnassa.
Mitäpä siitä, että RKP häviää vaaleissa toisensa jälkeen, menettää asemiaan, vaikutusvaltaansa, uskottavuuttaan ja arvonantoa.
Rkp:n uskollisille kannattajille tuollainen on toisarvaoista. Heitä kiinnostaa vain luku 334. He riemuitsevat siitä, että SL:n puheenjohtaja ei päässyt eduskuntaan, ja se korvaa heille kaikki ruotsalaiseuuden kärsimät takaiskut. Säälittävää.