Adventtitotuuden vastustajat ovat väärässä

Adventisteista oikeassa ovat ne jotka eivät usko Ellenin juttuihin eivätkä sapattioppiin.

Lakiliitto ja palkkalainen.
"Millä tavalla nyt adv.jotka voimakkaasti korostavat sapatti käskyä,täyttävät ensiksikin käskyjen sosiaalisen puolen? On luonnollista,että heidän omissa yhteisöissään,ja laitoksissaan ei ole suurempaa haittaa siitä,että he pitävät lauantaita lepopäivänään,mutta niin pian kun tullaan näiden ulkopuolelle,alkaa sosiaalinen puoli säröillä. Koska yhteiskunnan lait,ja asetukset eivät mukaudu näihin Juutalaisiin muotoihin, joutuvat sapatin pitäjät useinkin vaikeuksiin. Monta kertaa hankaluudet ovat niin suuret,että adv.joutuvat rikkomaan käskyn toista puolta,"kuusi päivää työtä tee".ja vielä on huomattavaa,että he eivät saa vaikeuksiin vain itseään ja mahdollisesti perhettään,vaan muitakin lähimmäisiään. Omia siunauksia etsiessään he joutuvat lastaamaan lauantain työnsä toisille ja mikä huomattavaa,he saattavat talvikautena lähteä työstä perjantaina jo puolen päivän aikaan, koska heidän sapattinsa alkaa auringon laskusta.

Voimmekin kysyä onko oikein toisten kustannuksella etsiä omia siunauksiaan, joiden aitouskin on monta kertaa hyvin kyseen alainen,kuten tulemme huomaamaan.
Hirvittävän sisäisen sapatti jännityksen johdosta ei myöskään ihmisen fyysinen ja psyykkinen puoli saa lepoa.

Ajatelkaamme sitten adv.lapsia,jotka pakotetaan jäämään lauantaina pois koulusta(kirja painettu 1960 luvulla) Mitä sielullisia vaikeuksia he useinkin saavat sen johdosta,että joutuvat koulutovereiden ivan pilkan,ja huomion kohteeksi!
Uskonnosta voi jäädä lapselle myös hyvin ikävät muistot,kun heidät pakotetaan istumaan pitkästyttävissä kokouksissa.

Tässä muutamia seikkoja,jotka adv.tulisi huomioida. Uskonto ei saisi olla askartelua oman itsensä ja ahtaiden ja yhteiskuntaa tuhoavien näkemysten parissa,vaan elämää ja toimintaa koko yhteiskunnan kohottamiseksi.

Entä mikä on sapatin HENGELLINEN puoli? jo sapatti nimessä tulee esille sen hengellinen sisältö---sanahan merkitsee lepoa. SOSIAALISESSA puolessa tuli esille ULKONAINEN lepo,mutta HENGELLISESSÄ tulee esille...SISÄINEN lepo ja rauha Kristuksessa ja Hänen teoissaan .
"Sillä joka on päässyt Hänen lepoonsa,on saanut levon teoistaan"(Hebr.4:10)

Sapatin oikea Hengellinen sisältö onkin TÄSSÄ: Olemme päässeet täydelliseen lepoon omista yrityksistämme,pitämisistämme ja teoistamme,niin ettemme yritä niillä ansaita itsellemme erikoista Jumalan siunausta ja hyväksymistä. On hyvin suuri vaara,että juuri tässä mielessä sapatista tulee sen pitäjille mitä ankarin taakka,ja rasitus,"omien askareitten",omatekoisen vanhurskauden päivä. Yrittäessä täyttää lain kirjainta mahdollisimman tarkasti sapatti,ei suinkaan tule heille aina levoksi vaan päinvastoin siitä voi muodostua raskas ja iloton omien tekojen tarkkailun päivä.
Näin rikkoutuu sekä SOSIAALINEN ETTÄ HENGELLINEN LAKI.

Adv.korostavat mielellään,että sapatin pyhittämisellään he tuovat esille Jumalan kunniaa Luojana, mutta asia syvällisemmin ajateltuna onkin juuri päin vastoin.
Omilla yrityksillään,ponnistuksillaan ja teoillaan he himmentävätkin Jumalan ja Kristuksen valmiita luomistekoja,koska he aivan kuin paikkailevat sapatin pyhyyttä kaikella omillaan,"vaikka Hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti"(Hebr.4:3).
On aivan luonnoton yritys KELLO KÄDESSÄ määrätä jokin ajankohta jolloin erityisesti kunnioitetaan Jumalaa,sillä se vie aivan pakostakin siihen,että lähinnä ulkonaisia säädöksiä yritetään täyttää.
SISÄISTÄ elämäämme eivät voi mitkään ulkoa päin tulevat määräykset rajoittaa,sillä se on KRISTUKSEN MAAPERÄÄ.

Kun hän on sisäisesti meissä,niin jokainen hetkemme on pyhitetty hänelle. Kun me näemme,että saamme sapatin levonkin lahjana Jumalalta Jeesuksen Kristuksen täytetyssä työssä,niin pääsemme tässäkin kohdassa eroon itsestämme ja omista teoistamme. Jumalan lapsen elämä on jatkuvaa sapattia,lepoa Kristuksessa ja Hänen täytetyssä työssään.