Yritysten liikevoitto kasvoi 12 %

Olet todennäköisesti oikeassa pienyrittäjien suhteen, joilla ei ole omaa edunvalvontajärjestöä tässä yhteiskunnassa kuten esim. maatalousyrittäjillä on MTK ja suuryrittäjillä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK.

***

Konkurssit tammi-lokakuussa 2008 (Tilastokeskus)

Tammi-lokakuussa pantiin vireille 2 180 konkurssia, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 411, mikä on lähes 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 49 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 48 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 37 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

***

Pidän Tilastokeskuksen tilastoja mielestäni ehdottoman luotettavina. Valitettavasti Tilastokeskus lopettaa erittäin tärkeän tilaston eli TULONJAKOTILASTON. Eikö yhteiskunnassamme ole enää tarvtta keskustella tulonjaosta, sen kehityksestä eri hallituskausilla, eri vuosikymmenillä....?

Kopion tähän tekstiä Tulonjakotilastosta. Tilastossa ovat tekstit helposti katseltavina graaffeina.

Tottakai tilastot ovat keskimääräisä ja jonkun yrittäjän tai yrittäjäryhmän kohdalla jäävät ylle tai alle keskiarvon. Samoin kuin palkkakehitys ym. tulokehitys.

Suuntaa antavia tilastot kuitenkin ovat - kansantalouden kannalta, eri tulonsaajaryhmien kannalta. Itse kukin voi verrata keskiarvoja omaan tulokehitykseensä.

Pienyrittäjien tulokehitys on verrattavissa palkansaajien tulokehitykseen. Tulokehitys on saattanut olla palkansaajienkin tulokehitystä heikompi jos pienyrittäjä on yrittänyt velkapääoman turvin. Yrittäjällä pitää olla omia pääomia, pääomatuloja, sijoitustuottoja --- jotta se voi tehdä tulosta... maksaa palkkoja itselle ja muille.

Mutta tässä Tilastokeskuksen faktatietoja:

***

Vuonna 2006 osinkotulot kattoivat 14 prosenttia yrittäjien bruttotuloista. Kun yrittäjät vielä vuonna 1980-luvun lopussa saivat keskimäärin 350 euroa osinkotuloja, oli osinkotulojen määrä vuonna 2006 yli 10 000 euroa.

Tulot ja tulojen kehitys kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan

Vuonna 2006 tulot kasvoivat eniten maatalousyrittäjien ja alempien toimihenkilöiden kotitalouksissa. Sekä maatalousyrittäjien että alempien toimihenkilöiden tulot ovat kasvaneet muita ryhmiä nopeammin myös koko 2000-luvun.

Kotitalouksien mediaanitulot pienenivät vuonna 2006 työttömillä ja työntekijöillä.

Työntekijöiden osalta vuosi oli poikkeuksellisen heikko, sillä 2000-luvulla heidän tulokehityksensä on ollut varsin lähellä kaikkien kotitalouksien keskimääräistä tulokehitystä.
Sen sijaan työttömien tulot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet selkeästi keskimääräistä heikommin, samoin kuin opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien.

Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tulot pysyivät vuonna 2006 lähes ennallaan, mutta koko tarkasteluajanjaksona yrittäjien tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin yhdenkään muun sosioekonomisen ryhmän maatalousyrittäjiä lukuun ottamatta.

Myös ylempien toimihenkilöiden ja eläkeläisten tulot ovat kasvaneet keskimääräistä nopeammin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden tulojen kehitys on ollut koko tarkasteluajankohtana samankaltaista kaikkien kotitalouksien tulojen kehitykseen verrattuna.

Mediaanituloilla mitattuna ylemmät toimihenkilöt saivat eniten tuloja vuonna 2006. Keskiarvolla mitattuna taas yrittäjät (pl. maatalousyrittäjät) saivat eniten tuloja.

Keskiarvo- ja mediaanitulojen suuri ero kuvastaa sitä, että yrittäjät ovat varsin heterogeeninen ryhmä tulojen suhteen. Mediaanilla mitattuna maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tulot olivat suunnilleen samansuuruisia, mutta selvästi pienempiä kuin ylempien toimihenkilöiden.

Tulot olivat pienimmät niissä sosioekonomisissa luokissa, joissa myös viimeaikainen tulokehitys on ollut epäsuotuisinta, eli opiskelijoilla, työttömillä ja muilla ammatissa toimimattomilla.

Vuonna 2006 työttömien mediaanitulot olivat 53 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista.

Vuonna 2000 vastaava suhde oli 58 prosenttia ja vuonna 1995 jopa 69 prosenttia.

Opiskelijoiden mediaanitulot olivat vuonna 2006 47 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista.

Lamavuosien jälkeen opiskelijoiden tulot ovat olleet noin puolet kaikkien kotitalouksien mediaanituloista, mutta kolmen viime vuoden aikana vastaava tulosuhde on pysynyt jonkin verran alle 50 prosentissa.

Tarkasteltaessa tulojen muutoksia pidemmällä aikavälillä kannattaa huomioida, että kotitalouksien sosioekonomisissa rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Työttömien kotitalouksien määrä kasvoi erittäin nopeasti lamavuosina, mutta on sen jälkeen pienentynyt tasaisesti. Työntekijöiden määrä putosi lamavuosina nopeasti, eikä ole sen jälkeen palautunut lamaa edeltävälle tasolle.

Myös alempien toimihenkilöiden määrä on pienentynyt, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja muiden yrittäjien määrä on kasvanut.

Maatalousyrittäjäkotitalouksien joukossa rakennemuutokset ovat olleet erityisen suuria. Kasvaneiden tilakokojen myötä maatalousyrittäjäkotitalouksien määrä on laskenut huomattavasti.

Kun maatalousyrittäjätalouksia oli vuonna 1987 noin 120 000, oli niitä parikymmentä vuotta myöhemmin enää noin kolmasosa tästä, eli alle 45 000 kotitaloutta.


Kotitalouksien tulojen rakenteen muutos

Bruttotulot on jaettu palkkatuloihin, saatuihin tulonsiirtoihin sekä yrittäjä- ja omaisuustuloihin.

Yrittäjätulot on vielä jaettu maa- ja metsätalouden sekä muihin yrittäjätuloihin. Omaisuustulot on jaettu osinkotuloihin ja muihin omaisuustuloihin.

Palkkatulojen määrä ja osuus bruttotuloista aleni lamavuosina. Palkkatulojen määrä vuonna 1987 oli keskimäärin noin 13 000 euroa ja niiden osuus lähes kaksi kolmasosaa bruttotuloista.

Alimmillaan palkkatulojen määrä oli keskimäärin alle 11 000 euroa vuonna 1994, jolloin bruttotuloista enää noin puolet koostui palkkatuloista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkatulojen määrä ja osuus bruttotuloista ovat kasvaneet.

Kotitalouksien saamien palkkatulojen keskiarvo palasi reaalisesti lamaa edeltävälle vuoden 1990 tasolle vasta vuonna 2001.

Saatujen tulonsiirtojen osuus kasvoi nopeasti lamavuosina, mutta on sen jälkeen pienentynyt lamaa edeltävälle tasolle. Tulonsiirtojen määrä pieneni vuosien 1995 ja 2000 välillä 7 500 eurosta kotitaloutta kohti alle 7 000 euroon, mutta on 2000-luvulla kasvanut yli 1990-luvun puolivälin tason.

Omaisuustulojen määrä ja osuus bruttotuloista ovat kasvaneet tasaisesti. Kun kotitaloudet vuonna 1987 saivat keskimäärin noin tuhat euroa omaisuustuloja, on omaisuustulojen määrä kotitaloutta kohti ollut yli 4 000 euroa vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2006 omaisuustulojen osuus bruttotuloista oli 14 prosenttia, eli yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1987. Muutokset muiden tuloerien tulo-osuuksissa ovat olleet melko pieniä.

Kotitalouksien tulojen kehitys tulolajeittain sosioekonomisen aseman mukaan

Asetelmasta 1 havaittiin, että yrittäjien - sekä maatalous- että muiden yrittäjien - tulot ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet nopeammin kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä.

Yrittäjäkotitalouksien tulojen rakenne on tarkasteluajankohtana muuttunut poikkeuksellisen nopeasti. Yrittäjien tulojen kasvu onkin syntynyt ennen kaikkea tiettyjen tuloerien - lähinnä omaisuustulojen - voimakkaasta kasvusta.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) keskimääräinen tulojen kehitys tulolajeittain vuosina 1987-2006. Kuvioista voidaan havaita, että kaikilla yrittäjäkotitalouksilla sekä palkkatulojen määrä että niiden tulo-osuus pieneni voimakkaasti 1990-luvun alussa. Maatalousyrittäjillä palkkatulojen määrä oli vuonna 1990 yli 8 000 euroa, mutta vuonna 1994 alle 6 000 euroa.

Palkkatulojen osuus putosi samanaikaisesti noin kahdestakymmenestä prosentista noin viiteentoista prosenttiin. Muiden kuin maatalousyrittäjien palkkatulojen määrä putosi 1980-luvun lopun yli 22 000 eurosta lamavuosina alle 15 000 euroon. Palkkatulojen osuus pieneni lähes puolesta noin kolmannekseen. Molemmissa ryhmissä palkkatulojen osuus bruttotuloista on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Maatalousyrittäjillä palkkatulojen osuus on koko tarkasteluajankohtana ollut selkeästi kaikkien kotitalouksien vastaavaa pienempi. Maatalousyrittäjien suurin tuloerä on maa- ja metsätalouden yrittäjätulot, jotka vuonna 2006 kattoivat 42 prosenttia heidän tuloistaan. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulojen osuus on 1990-luvun lopun jälkeen hieman pienentynyt, mutta niiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5 000 eurolla kotitaloutta kohti.

Saatujen tulonsiirtojen määrä on maatalousyrittäjillä lamavuosien jälkeen pudonnut hieman. Niiden osuus bruttotuloista on pienentynyt vuoden 1994 kahdeksastatoista prosentista kymmeneen prosenttiin vuonna 2006.

Maatalousyrittäjien tulojen voimakas kasvu on kohdistunut erityisesti muihin (kuin maa- ja metsätalouden) yrittäjätuloihin sekä omaisuustuloihin.

Muiden yrittäjätulojen osuus on maatalousyrittäjillä kasvanut 1980-luvun lopun neljästä prosentista nykyiseen reiluun kahdeksaan prosenttiin ja niiden määrä on yli kolminkertaistunut.

Vielä nopeampaa on ollut omaisuustulojen kasvu. Niiden määrä on viisinkertaistunut vuodesta 1987 ja niiden osuus bruttotuloista on noussut vajaasta kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Suhteellisesti osinkotulot ovat kasvaneet muita omaisuustuloja enemmän, mutta niiden osuus bruttotuloista vuonna 2006 oli edelleen vain neljä prosenttia. Tämä on kuitenkin enemmän kuin kaikilla kotitalouksilla yhteensä, joilla osinkotulojen osuus bruttotuloista oli reilut kaksi prosenttia vuonna 2006.

Muutokset yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) tulojen rakenteessa ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olleet myös merkittäviä. Palkkatulojen osuuden voimakkaan pienenemisen lisäksi (muiden) yrittäjätulojen tulo-osuus on pienentynyt reilusta 30 prosentista noin neljännekseen. Myös tulonsiirtojen osuus on hieman pienentynyt. Muiden yrittäjätulojen määrä on vuodesta 1987 kuitenkin kasvanut noin 5 000 eurolla ja tulonsiirtojen määrä noin 1 500 eurolla kotitaloutta kohti.

Omaisuustulojen ja erityisesti osinkotulojen määrän ja tulo-osuuden kasvu on muilla yrittäjätalouksilla ollut vielä nopeampaa kuin maatalousyrittäjillä.

Omaisuustulojen määrä on lähes kymmenkertaistunut vuodesta 1987 vuoteen 2006. Niiden tulo-osuus on samaan aikaan kasvanut noin seitsemästä prosentista yli 30 prosenttiin. Omaisuustuloihin sisältyvien osinkotulojen osuus bruttotuloista oli 1980-luvun lopulla prosentin luokkaa, mutta on kasvanut nopeasti ja oli enimmillään yli kaksikymmentä prosenttia vuonna 2003.


Päivitetty 16.5.2008