Haluaisin kääntyä juutalaiseksi, mutta valitettavasti prosessi on hyvinkin pitkä Suomessa eikä vielä ole ollut mahdollisuutta aloittaa prosessia (olen tiedustellut asiaa seurakunnasta ensimmäisen kerran jo noin pari vuotta sitten). Itseäni harmittaa ja mietityttää se, miten tämä odottelu vaikuttaa, sillä olisi erittäin antoisaa päästä kehittymään ja oppimaan asioita tavallaan "oikeaoppisesti", sillä nyt olen ollut vain itseopiskelun varassa.
Vakaumukseni ja kutsumukseni on toki vain vahvistunut tässä ajan mittaan ja olen toki opiskellut jonkin verran hepreaa ja lukenut Tanakhia ja Talmudia sekä juutalaisuutta käsittelevää kirjallisuutta muutenkin. Jotenkin on vain hieman orpo olo tässä odotellessa. Olen myös sinkku (olen nainen), mutta mietityttää myös se, miten käy kun/jos löydän jossain vaiheessa puolison itselleni, sillä hänen olisi tietenkin hyväksyttävä juutalaisuus jne. Juutalaisen puolison löytäminen ei ole helppoa varsinkaan henkilölle, joka ei vielä ole kääntynyt; toki toisuskoinenkin käy (rakkaushan on tärkeintä), mutta se ei välttämättä tue uskonnollisessa/kulttuurillisessa mielessä elämäntapaa, vaan voi käydä rasitteeksi myös sille toiselle osapuolelle.
Olisiko joitain hyviä vinkkejä, joilla voisin edetä dilemmassani - haluaisin niin pian päästä oppimaan asioita ihan oikeasti sekä aloittamaan kääntymisprosessin, enkä jaksaisi enää millään odottaa...tuntuu että näivetyn tässä ns. "tyhjiövaiheessa" aiemmasta irtaantuneena ja uutta odotellessa. Esim. sapattiahan ei voi täysin pitää, jos ei ole juutalainen; myös synagogassa käydessä harmittaa se, ettei ole oikeasti ja virallisesti kääntynyt vielä. :( Sorry; ajatukseni voivat vaikuttaa jotenkin hassuilta, mutta olen silti tosissani. :)
Vakaumukseni ja kutsumukseni on toki vain vahvistunut tässä ajan mittaan ja olen toki opiskellut jonkin verran hepreaa ja lukenut Tanakhia ja Talmudia sekä juutalaisuutta käsittelevää kirjallisuutta muutenkin. Jotenkin on vain hieman orpo olo tässä odotellessa. Olen myös sinkku (olen nainen), mutta mietityttää myös se, miten käy kun/jos löydän jossain vaiheessa puolison itselleni, sillä hänen olisi tietenkin hyväksyttävä juutalaisuus jne. Juutalaisen puolison löytäminen ei ole helppoa varsinkaan henkilölle, joka ei vielä ole kääntynyt; toki toisuskoinenkin käy (rakkaushan on tärkeintä), mutta se ei välttämättä tue uskonnollisessa/kulttuurillisessa mielessä elämäntapaa, vaan voi käydä rasitteeksi myös sille toiselle osapuolelle.
Olisiko joitain hyviä vinkkejä, joilla voisin edetä dilemmassani - haluaisin niin pian päästä oppimaan asioita ihan oikeasti sekä aloittamaan kääntymisprosessin, enkä jaksaisi enää millään odottaa...tuntuu että näivetyn tässä ns. "tyhjiövaiheessa" aiemmasta irtaantuneena ja uutta odotellessa. Esim. sapattiahan ei voi täysin pitää, jos ei ole juutalainen; myös synagogassa käydessä harmittaa se, ettei ole oikeasti ja virallisesti kääntynyt vielä. :( Sorry; ajatukseni voivat vaikuttaa jotenkin hassuilta, mutta olen silti tosissani. :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.