Säännöllisen työajan palkkaero samasta työstä on käsittääkseni niin, että miehen ns. munalisä on alasta riippuen eräillä aloilla 6-20% (joillakin harvoilla aloilla tasan, tai jopa nainen tienaa enemmän, mutta keskimäärin siis miehen euro voi olla jopa naisen kasikytsenttii, jos säännöllisen työajan palkkaa katsotaan).
Esitin alempana teorian, jossa lyhytaikaiset sairauspoissaolot voisivat olla eräs tekijä - nehän eivät vaikuta vakisuhteissa palkan määrään.
Tekniikka & Talous kertoo, että kunta-alalla naiset pitävät 50% enemmän lyhytaikaisia sairaslomia, kuin miehet. Perhesyyt (esim. sairaiden lasten hoito) EI ole selittävä tekijä, vaan he ovat enemmän sairaita, kokien työn fyysisesti ja henkisesti rasittavammaksi kuin miehet.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article58443.ece?v=n
Myös yksityispuolelta kerrotaan, etta naisten sairaspoissaolot ovat miehiä yleisempiä:
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article115427.ece?s=l&wtm=-07072008
Jos keskimääräinen sairauspoissaolo perhevapaat (ks alempi linkki) on noin 20 päivää vuodessa (siis kesäloman lisäksi), ja naiset ovat 50% enemmän sairaita ja poissa kuin miehet, voimme laskea, että naiset olisivat lyhytaikaisesti poissa lomien lisäksi työstä tuolloin about 26 päivää siinä missä miehet 13 päivää (jolloin keskiarvo menisi tuonne 20 päivän tienoille) - tämä siis sairaus- ja perhevapaiden yhtälönä.
Se tekisi siis noin 13 työpäivää enemmän miehelle kuin naiselle per vuosi - sillä vakipalkalla - keskimäärin. (jos arvioidaan varovasti, niin sitten kymmenen).Töissä oltiin keskimäärin 206 työpäivää. Tällöin ihan työpäivien määrässä mies olisi keskimäärin töissä 5% enemmän kuin nainen.
Työnantaja saattaa joskus katsoa myös välillisesti sitä, jos työntekijän työssäolo on katkonaisempaa -> se voi vaikuttaa työn tuottavuuteen... Yllättäen ollaankin siellä munalisän prosenttihaarukassa ainakin joillakin aloilla...
Millä saataisiin naiset voimaan paremmin,keskimäärin? Se ei liene ratkaisu, jos miehet alkavat tekemään naistenkin työt - silloinhan voisi olettaa, että miehet vastaavasti sairastuvat ja rasittuvat entistä enemmän?
(Tosinhan miehet muutoinkin kuolevat nuorempina jne., keskimäärin, joten ei kai niiden työtaakkaa enää kannata kokonaisuudessaan lisätä?)
Mikä neuvoksi?
Esitin alempana teorian, jossa lyhytaikaiset sairauspoissaolot voisivat olla eräs tekijä - nehän eivät vaikuta vakisuhteissa palkan määrään.
Tekniikka & Talous kertoo, että kunta-alalla naiset pitävät 50% enemmän lyhytaikaisia sairaslomia, kuin miehet. Perhesyyt (esim. sairaiden lasten hoito) EI ole selittävä tekijä, vaan he ovat enemmän sairaita, kokien työn fyysisesti ja henkisesti rasittavammaksi kuin miehet.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article58443.ece?v=n
Myös yksityispuolelta kerrotaan, etta naisten sairaspoissaolot ovat miehiä yleisempiä:
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article115427.ece?s=l&wtm=-07072008
Jos keskimääräinen sairauspoissaolo perhevapaat (ks alempi linkki) on noin 20 päivää vuodessa (siis kesäloman lisäksi), ja naiset ovat 50% enemmän sairaita ja poissa kuin miehet, voimme laskea, että naiset olisivat lyhytaikaisesti poissa lomien lisäksi työstä tuolloin about 26 päivää siinä missä miehet 13 päivää (jolloin keskiarvo menisi tuonne 20 päivän tienoille) - tämä siis sairaus- ja perhevapaiden yhtälönä.
Se tekisi siis noin 13 työpäivää enemmän miehelle kuin naiselle per vuosi - sillä vakipalkalla - keskimäärin. (jos arvioidaan varovasti, niin sitten kymmenen).Töissä oltiin keskimäärin 206 työpäivää. Tällöin ihan työpäivien määrässä mies olisi keskimäärin töissä 5% enemmän kuin nainen.
Työnantaja saattaa joskus katsoa myös välillisesti sitä, jos työntekijän työssäolo on katkonaisempaa -> se voi vaikuttaa työn tuottavuuteen... Yllättäen ollaankin siellä munalisän prosenttihaarukassa ainakin joillakin aloilla...
Millä saataisiin naiset voimaan paremmin,keskimäärin? Se ei liene ratkaisu, jos miehet alkavat tekemään naistenkin työt - silloinhan voisi olettaa, että miehet vastaavasti sairastuvat ja rasittuvat entistä enemmän?
(Tosinhan miehet muutoinkin kuolevat nuorempina jne., keskimäärin, joten ei kai niiden työtaakkaa enää kannata kokonaisuudessaan lisätä?)
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Oma siskoni työskentelee sairaanhoitajana. Hän joskus valittaa työn raskautta. On kuulemma kiirettä ja hoitajia ei ole tarpeeksi. Lisäksi ainakin Tyksissä menevät vuorotyössä vuorot sangen omituisesti. Samalla viikolla voi olla yövuoroa, aamuvuoroa ja iltavuoroa. Aamuvuoron jälkeen voi hyvinkin olla seuraavana päivänä yövuoro, jota seuraa seuraavana päivänä iltavuoro.
Mietein mitä seuraisi miesvaltaisilla aloilla yksityispuolella jos työnantaja alkaisi yhtä mielivaltaisesti heitelle vuoroja pitkin viikkoa miten sattuu. Siinä saattaisi metalliliitto ja erityisesti paperiliitto istahtaa hyvinkin nopeasti lakkojakkaralle. Jos vuorotyö on tuollaista useampiakin kuukausia perään niin ei ihme jos alkaa hieman väsyttää ja jopa vituttaa. Säännöllisestä vuorokausirytmistä ei ole tietoakaan. Siskoni jutteli, että ainoa tapa säännöllistää omat vuoronsa oli ilmoittautua vapaaehtoiseksi tekemään jatkuvaa yövuoroa.
Lisäksi jos noin 50kiloinen nainen kääntelee, vääntelee ja siirtelee jotain 100kiloista äijän rotkaletta vähän väliä niin luultavasti käy voimille. Meillä äijät joutuvat nostamaan säännöllisesti joka toinen viikko erästä muotin palasta joka painaa noin 40kg. Sitä varten ostettiin sipsakan hintainen nostinlaite.
Meidän rouva oli aikoinaan hoitsu. Hän kyllästyi kitiseviin mummoihin, kusen, paskan ja veren siivoamiseen, naispuolisten pomojen vittumaisuuteen jne.
Sano siskollesi että jos hänellä vain resursseja on niin hankkii oikean ammatin ja jättää julkisen puolen sikseen.
Ja jos nyt välttämättä hoitajana haluaa olla niin hakeutuu yksityiselle sektorille.
yksityiselle puolellehan hän on hakeutumassa.
..mitkään mystiset markkinat sinällään eivät sanele, mikä työ on arvokasta ja mikä ei, aivan yhtä hyvin voisi olla niinkin, että kasvatustyöstä, hoito- ja kulttuurin siirtotyöstä maksettaisiin enemmän kuin peltitötteröiden, kottaraispönttöjen yms. suunnittelusta ja pajamaisesta valmistamisesta ja erilaisten objektien siirtelystä paikasta toiseen..
..valitettavasti kasvatus ja kulttuurityön tuotteistaminen hinnoiteltaviksi paketeiksi ei ole onnistunut ja tuskin onnistuukaan, kun jo ajatuksellisesti lähdetään siitä, ettei esimerkiksi paitojen peseminen lyö leiville, vaan että nimenomaan pitää olla joku peltitötterö, jonka myyntituloilla ylläpidetään kasvatusta, kulttuuria ja sairaanhoitoa..
..mikä estäisi asian olemasta päin vastoin, siis että hoitotyön tuloilla katettaisiin peltitötteröiden valmistus yms..??
..tämähän jos mikä loisi feministivaltaisille aloille varsinaisen voimaantumisen tunteen, luulen ma..
Sen peltitötterön kysyntähän se. Paitojen peseminen ei lyö leiville, vaikka miten haluaisit. Ne kun voi pestä itse sillä peltitötteröllä.
Hoityö, etenkin vanhusten hoito, on jo suurelta osin yksityistetty. Mikään ei estä yksityistä firmaa tehokkuuden ja hinnoittelun kehittämisessä, paitsi tietenkin kilpailu.
enemmän lasten, sairaiden ja muiden ihmisten kanssa, niin mikä ihme se on että tauditkin helpommin tarttuvat? Lisäksi tutkimusten mukaan naiset tekevät kaikista raskaimmat työt, joka on vanhutsen ja vammaisten hoito. Naisia myös pätkätyöllistetään miehiä enemmän.
Onhan tästä ollut täällä juttua silloin kyseiset uutiset olivat ajankohtaisia.
selvästi enemmän työpaikkaväkivaltaa.
sitähän se naisvoittoinen työpaikka on tulvillaan !
90 prosenttia tekijöistä on miehiä. (Tekijät eivät ole työkavereita, luulitko?)
Kun tilastot eivät kerro koko totuutta. Tällaista se väkivalta on tukimuksen mukaan (tehän rakastatte tutkimuksia):
"Esimerkkejä lasten päivähoitotyöhön liittyvistä väkivaltatyötapaturmista:
- lapsi riehui puettaessa ja huitoi poskeen
- riehuva lapsi hyppäsi päälle
- rauhoitteli raivostunutta lasta sylissä, lapsi raapi kasvoja
- pukiessa lasta, lapsi heittäytyi lattialle ja löi pään hampaaseen"
Hoitaja sai mustan silmän rauhoittaessaan kehitysvammaista potilasta, humalaista riehuvaa potilasta, aggressiivista dementikkoa jne.
Ammattitaidon puutteesta seuraa usein työtapaturma.
Hae kuitenkin todellisia esimerkkejä, joista oikeasti selviää, että 90%:ssa syyllinen on mies.
haluat siten nähdä, että nuo esimerkit ovat miehiä, niin omapa on asiasi.
niin miehet kokevat enemmän työtapaturmia, naiset siis työpaikkaväkivaltaa. Mutta en kiistä etteikö tapaturmien osalta kyse olisi tosiaan ammattitaidon puute.
mutta eiköhän tutkimuksissa kuitenkin tarkoitettu ihan jo aikuisia miehiä.
Naiset kokevat lähes kaksi kertaa enemmän työpaikkaväkivaltaa kuin miehet. Miesten kokemuksissa uhkailuja on selvästi enemmän kuin naisilla. Naiset taas kokevat moninkertaisesti enemmän vammoja tuottavaa väkivaltaa (vuonna 2003).
Sen verran korjaan, että naisten osuus väkivallan tekijöinä on noussut ja oli naisiin kohdistuvissa tapauksissa 23 prosenttia ja miehiin kohdistuvissa 8 prosenttia.
http://www.optula.om.fi/uploads/3k9wsj0skw4_1.pdf
Luuletko miesten ilmoittavan jokaisen pikkuhaavan ja mustuneen kynnen? Entä luuletko, että naiset herkästi sekä ilmoittavat että jäävät sairauslomalle mistä tahansa syystä?
Vastaus kumpaankin kohtaan.
"Jos keskimääräinen sairauspoissaolo + perhevapaat (ks alempi linkki) on noin 20 päivää vuodessa (siis kesäloman lisäksi), ja naiset ovat 50% enemmän sairaita ja poissa kuin miehet, voimme laskea, että naiset olisivat lyhytaikaisesti poissa lomien lisäksi työstä tuolloin about 26 päivää siinä missä miehet 13 päivää (jolloin keskiarvo menisi tuonne 20 päivän tienoille) - tämä siis sairaus- ja perhevapaiden yhtälönä.
Se tekisi siis noin 13 työpäivää enemmän miehelle kuin naiselle per vuosi - sillä vakipalkalla - keskimäärin. (jos arvioidaan varovasti, niin sitten kymmenen).Töissä oltiin keskimäärin 206 työpäivää. Tällöin ihan työpäivien määrässä mies olisi keskimäärin töissä 5% enemmän kuin nainen."
Tässäpä mullistava laskutoimitus, joka selittää sen miksi naiset saavat miehiä huonompaa palkkaa samasta työstä. Eikä kukaan muu ole tullut asiaa ajatelleeksi! Oletko tarjonnut jo tätä tutkimuspaperiksi tai ajatellut kirjoittaa asiasta HS-lehteen mielipidekirjoituksen?
...saa tarkentaa, ken noin toivoo.
Ilman muutahan sairastaminen näkyy lopulta tilastollisesti palkoissakin - työnantaja tulee varmaan sen ottaneeksi jotenkin huomioon - etenkin jos se vaikuttaa tulokseen.
Se on muuten jännä, että tuloksiin perustuva sukupuolten vertailu työelämässä on aika vähäistä. Ainoa tietämäni tutkimus on se, jonka mukaan naisjohtajat näyttäisivät olevan töissä keskimäärin kannattavammissa yrityksissä kuin miesjohtajat.
Muutoin olisi jännä katsoa, onko sukupuolella vaikutusta tilastollisesti suorituskykyyn?
Etenkin seurattuani vaimoni organisointikykyjä, uskon, että monilla aloilla voitaisiin tieteellisesti todistaa naisten saavan enemmän aikaan - jopa vähemmässä ajassa (olen aiheessa ihan tosissani) - samaten toki uskon, että joillain muilla aloilla voi olla, että keskimäärin miehet menestyvät paremmin.
Esim. tulospalkkaukseen pohjautuvissa organisaatioissa lienee jo valmiiksi tietoa aiheesta, mutta sitä ei ole saatu julkaistuksi asti.
Et vastannut kysymykseeni:
"Oletko tarjonnut jo tätä tutkimuspaperiksi tai ajatellut kirjoittaa asiasta HS-lehteen mielipidekirjoituksen?"
Ei pidä unohtaa, että naiset työskentelevät enemmän kunta-alalla, jossa lomaetuudet ovat huomattavasti yksityistä puolta paremmat.
Johon voi vedota aina tarvittaessa..
En tiedä yhtään miestä joka kärsisi moisesta "sairaudesta"! Samaan syyssyn kaikki kuukautis- sun muut kivut, lisää tekosyitä maata sohvalla saippuaoopperan parissa ja levittää persettä entisestään ahmimalla jäätelöä ja karkkeja!