Kirkossahan tehdään toimituksia joihin on jäsenyysvaatimuksia, esimerkiksi kummius. Sitten on asioita joihin ei ole muodollisia vaatimuksia, esimerkiksi arkunkantaja.
Mitkä asiat tarkalleen ottaen ovat ensinmainittua lajia? (Unohtaen papin siunaus virkaansa ym. selvästi kirkon sisäiset jutut.)
Kummius nyt ainakin, ja kaste edellyttää jommankumman vanhemman kuuluvan kirkkoon tai liittyvän samalla. Vihittävällä parilla on myös muodollisia vaatimuksia. Mutta onko noita muita?
Mitkä asiat tarkalleen ottaen ovat ensinmainittua lajia? (Unohtaen papin siunaus virkaansa ym. selvästi kirkon sisäiset jutut.)
Kummius nyt ainakin, ja kaste edellyttää jommankumman vanhemman kuuluvan kirkkoon tai liittyvän samalla. Vihittävällä parilla on myös muodollisia vaatimuksia. Mutta onko noita muita?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Esimerkiksi ehtoolliselle, joka on toinen kirkon sakramenteista, voi osallistua vaikka ei kirkon jäsen olisikaan.
Tuntuisi muuten oudolta, jos ei poika voisi kantaa isänsä arkkua, jos ei kuulu kirkkoon.
"Esimerkiksi ehtoolliselle, joka on toinen kirkon sakramenteista, voi osallistua vaikka ei kirkon jäsen olisikaan."
Ehtoollinen on tarkoitettu vain kirkkoon kuuluville, joten esimerkiksi ortodoksi ei osallistu luterilaisten ehtoolliselle tai päinvastoin. Ehtoollisyhteys on mahdollinen vain jos opillisista kysymyksistä ollaan samaa mieltä – tai kun ateisti ei osaa käyttäytyä.
Luterilaisilla on ehtoollisyhteys anglikaanien kanssa. Vapaissa suunnissa lienee yleisesti ehtoollisvieraanvaraisuus.
Tämä on varsin voimakkaasti tunteisiin vetoava asia, kuten Tampereella nähtiin. http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=3549&Itemid=38
Juu, tämän vallan unohdinkin. Määräyshän on suoraan kirkkojärjestyksessä: "Ehtoolliseen saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. - -" (plus pari poikkeusta).
tai ei, niin ehtoolliselle menevältä ei kukaan kysy kirkon jäsenyyttä.
"ehtoolliselle menevältä ei kukaan kysy kirkon jäsenyyttä."
Ei kysy, mutta osallistuessaan jonkun uskonnollisen yhteisön tilaisuuteen kuuluu hyviin tapoihin noudattaa niissä vakiintuneita tapoja. Minkä takia muuten ateisti haluaisi osallistua ehtoolliselle?
Käsittääkseni tässä uskonnossa pyhä hahmo, jeesus, asetti ehtoollisen ja kehotti seuraajiaan jatkamaan perinnettä. Kenties muistan väärin, mutta mielestäni tähän ei liittynyt ehtoja 'kirkon' jäsenyydestä.
Tässäkö siis jälleen yksi kohta, jonka kristillinen kirkko tulkitsee ihan toisin... No, eipä se sinällään yllätä, olen vain ymmärtänyt ehtoollisen olevan aika merkitsevä uskonnossa, joten tuntuu hassulta että siihen omia ehtoja sitten laitetaan.
osallistuvan pitää olla kirkon jäsen, koska se ei pidä paikkaansa.
"Älä sitten väitä että ehtoolliselle osallistuvan pitää olla kirkon jäsen, koska se ei pidä paikkaansa."
Ehtoollista viettävät yhdessä samalla tavalla uskovat. Tietenkään ei tarvitse olla kirkonjäsen vaan mihin tahansa kirkkoon kuuluva ortodoksi voi osallistua ehtoolliselle kaikissa ortodoksisissa kirkoissa (ainakin Kreikan ja Venäjän ulkopuolella :-) Luterilaisten ehtoollisilliselle voi pyydettäessä uskovainen osallistua ellei oma kirkko kiellä sitä.
Kuolemanvaarassa piispalla on lupa antaa ehtoollista myös kirkosta eronneelle (Emsinnäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 13. sääntö).
Ehtoolliskielto ei ole laissa määrätty, joten kyse ei ole rikoksesta. Kristillisen perinteen mukaan luvaton ehtoollisen nauttiminen vahingoittaa sielua, joten mitää vahinkoa ei tapahtdu sivistymärrömälle ateistille.
Miksi vapaamatkustajille pitäisi tarjota ehtoollinen? Toki olet tervetullut luterilaiseen kirkkoon ja pienen perusasioiden opiskelun jälkeen myös ortodoksiseen kirkkoon.
Muuten on toinenkin palvelu, jonka kirkko suo kaikille kuoleville: ripittäytyminen.
kaukaa noita johtopäätöksiäsi. Ei ole tullut mieleeni haluta ehtoolliselle, enkä niin väittänyt jos tarkkaan luet.
Kirkostahan eroaa, hyvä ihminen, myös uskovaisia. Ehtoollisenhan piti olla jeesuksenne asettama, ei kirkon. Tätä jäin ihmettelemään, että katsooko kirkko voivansa astua 'edustamansa' jeesuksen ohi...
puhuit 'vapaamatkustajista'...
Nyt täytyy tämän ateistin kysyä, eikö teillä uskotakaan jeesuksen oppeihin enää? Eikö sanota 'tulkaa minun tyköni KAIKKI työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon'? Nytkö se kuuluu siten, että 'te kirkolliseveronne maksaneet tai muutoin yhteisölle kelpaavat'?
Ymmärrän kyllä nyt paremmin, miksi kirkosta eroaa myös uskovaisia ateistien lisäksi... En arvosta kristinuskoa, mutta näemmä sillä ratsastava kirkko on vielä oma lukunsa erikseen...
"Ehtoollisenhan piti olla jeesuksenne asettama, ei kirkon. Tätä jäin ihmettelemään, että katsooko kirkko voivansa astua 'edustamansa' jeesuksen ohi... "
Kannattaa huomioida että ev-lut on lahko ja eräässä mytologian kirjassa todetaan heille oma kohtalonsa.
No, taikausko on taikauskoa eikä siitä sen enempää.
"Muuten on toinenkin palvelu, jonka kirkko suo kaikille kuoleville: ripittäytyminen." Ripittäytymiselle ei luterilaisessa kirkossa ole mitään rajoitusta, siinä ei kirkon jäsenyyttä kysellä. Eikä tarvitse olla kuolemassa. Ripittäytyminen on hitaasti yleistynyt viime vuosina, kun mahdollisuutta siihen on säännöllisesti tarjottu mm. Tuomasmessuissa.
mennyt enemmänkin, vai miksi moinen sekasotku?
"Kristillisen perinteen mukaan luvaton ehtoollisen nauttiminen vahingoittaa sielua, joten mitää vahinkoa ei tapahtdu sivistymärrömälle ateistille."
ja Kummisetä III tarjoavat tietysti oivia näkökulmia siihen miksi katolinen tapa; rippi, kyykkää lokaalit rituaalit.
Ei hän kauan pysy uskonnottomien kirjoissa. Turhaan olet huolissasi. Hoida omat asiasi !
En ole juristi, joten en osaa vastata kysymykseen, mutta ainakin kaikkiin kirkon luottamustoimiin edellytetään kirkon jäsenyyttä. Mielenkiintoinen kysymys on hätäkaste, jonka voi suorittaa kuka tahansa kristitty. Minusta ainakin kirkkoon kuulumattoman uskovaisen hätäkaste on pätevä.
Tämä hätäkaste on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Onko kristinuskon jumala todellakin niin mukava kaveri, että paiskaa helvettiin kaikki pikkulapset, jotka kuolevat niin aikaisin ettei niitä syystä tai toisesta ehditä kastamaan.
Jos ei, niin miksi tällainen hätäkaste on edes olemassa?
kirkollisista toimituksista? Luottamustoimet eivät liity siihen.
Mihin se hätäkaste on pätevä? Siihenkö, että vastasyntynyt ei joudu helvettiin?
"Mielenkiintoinen kysymys on hätäkaste, jonka voi suorittaa kuka tahansa kristitty. Minusta ainakin kirkkoon kuulumattoman uskovaisen hätäkaste on pätevä. "
Loistujen lukeminen ja taikauskoisten riittien tekeminen on tasan yhtä "pätevää" tekipä sen kuka tahansa. HEH HEH
"Loistujen lukeminen ja taikauskoisten riittien tekeminen on tasan yhtä "pätevää" tekipä sen kuka tahansa. HEH HEH"
Monet asiat eivät fyysisesti vaikuta mitään, mutta ne auttavat siitä huolimatta. Sinulle ei tietenkään tulisi mieleenkään puhaltaa lapsen sormeen, jos hän satuttaisi sen, ottaa itkevää alsta syliin tai silittää lapsen päätä kaatuneen lapsen päätä nostettuasi hänet (itseasiassa tuskin edes nostaisit lasta pystyyn).
Hätälaste voi olla äidille hyvinkin merkittävä asia.
"Loistujen lukeminen ja taikauskoisten riittien tekeminen on tasan yhtä "pätevää" tekipä sen kuka tahansa. HEH HEH"
Äskeisestä kirjoituksesta oli vaikea löytää järkeä kirjoitusvirheiden seasta. Yritän uudelleen.
Monet asiat eivät fyysisesti vaikuta mitään, mutta ne auttavat siitä huolimatta. Sinulle ei tietenkään tulisi mieleenkään puhaltaa lapsen sormeen, jos hän satuttaisi sen, ottaa itkevää lasta syliisi tai silittää kaatuneen lapsen päätä nostettuasi hänet (tuskin edes nostaisit lasta pystyyn).
Hätäkaste voi olla äidille hyvinkin merkittävä asia.
Hätäkaste perustuu ymmärtääkseni Markuksen evankeliumin kohtaan (luku 16, jae 16): "Joka sen [evankeliumin] uskoo ja saa kasteen, on pelastuva." Tästä monet kirkot ja kristityt ovat vetäneet sen johtopäätöksen, että kaste olisi välttämätön pelastukseen. Kyseinen kohta kuitenkin jatkuu: "Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." Tässä jatkossa ei siis enää puhuta kasteesta mitään.
Onko kaste välttämätön pelastukseen, siitä ei ole kristittyjen parissa täyttä yksimielisyyttä. Esim. monissa maissa kirkoksi järjestäytynyt Pelastusarmeija ei kasta ketään, ei aikuisia eikä lapsia. Suomen luterilaisen kirkon piirissä yleisin näkemys lienee, että Jumala on armollinen pelastamaan kenet vaan, riippumatta siitä, onko hänet ehditty kastaa vai ei.
Se on selvää etten ole taikauskoinen hihu, joten en rupea loitsujakaan lukemaan.
Melkoista hihulogiikkaa vaatii siitä tuollaisen johtopäätösen tekeminen: "Sinulle ei tietenkään tulisi mieleenkään puhaltaa lapsen sormeen, jos hän satuttaisi sen, ottaa itkevää alsta syliin tai silittää lapsen päätä kaatuneen lapsen päätä nostettuasi hänet (itseasiassa tuskin edes nostaisit lasta pystyyn). "
Itseasiassa tuostahan voisi pikemminkin olettaa että koska en pyri tekemään lapsista uskontojen uhreja, todennälöisesti suojelisin heitä muultakin pahalta ja pikemminkin avustaisin kykyjeni mukaan.
On masentavaa miten taikausko aiheuttaa moisia nimimerkkiin käyviä hyökkäyksiä.
"On masentavaa miten taikausko aiheuttaa moisia nimimerkkiin käyviä hyökkäyksiä."
Onko peilissä vika, jos sieltä kurkistaa apina? Metsässäkö on syy, että se vastaa niin kuin sille huudetaan? Minusta sinun on turha itkeä tylyjä vastauksia, jos yrität loukata toisten tunteita hihuilla yms. Voit pitää itseäsi ystävällisenä keskustelijana, mutta mielisairaalassa opin, ettei potilaiden harhoihin saa mennä mukaan.
Jos koet vastaukseni masentavaksi, miksi keskustelet kanssani? Oletko masokisti vai sadisti, joka haluaa loukata minua? Jos loukkaantuisin, en vastaisi sinulle sillä – kuten vanha kansa sanoo – "sitä enemmän paska haisee, mitä enemmän sitä tonkii."
"voisi … olettaa että koska en pyri tekemään lapsista uskontojen uhreja, todennälöisesti suojelisin heitä muultakin pahalta ja pikemminkin avustaisin kykyjeni mukaan."
Jos tietäisit hivenenkään psykologiasta, tietäisit että Plasebo on erittäin paljon käytetty lääke joka vaikuttaa moneen tautiin. Rukous ja kipeään sormeen puhaltaminen toimii samalla tavalla: ihmisestä on kiva, että joku yrittää auttaa häntä. Uskonto antaa voimaa kun omat voimat loppuu ja lohtua lohduttomille.
"Melkoista hihulogiikkaa vaatii siitä tuollaisen johtopäätösen tekeminen: "Sinulle ei tietenkään tulisi mieleenkään puhaltaa lapsen sormeen, jos hän satuttaisi sen, ottaa itkevää alsta syliin tai silittää lapsen päätä kaatuneen lapsen päätä nostettuasi hänet (itseasiassa tuskin edes nostaisit lasta pystyyn). "
Rukous ja sormeen puhaltaminen eivät vaikuta mitattavasti, mutta kumpikin helpottaa toisen oloa. Tunsin 70-luvulla taistolaistytön, jonka isä oli lestadiolaispappi. Hän puhui usein siitä, kuinka turvalliselta lapsena tuntui, kun Isä Jumala suojeli joka paikassa. (Hän ei luonnollisestikaan opettanut lapsilleen mitään Jumalasta, Jeesuksesta tai enkeleistä, sillä lapsilleen pitää olla rehellinen.)
"Se on selvää etten ole taikauskoinen hihu, joten en rupea loitsujakaan lukemaan."
En minäkään ole uskovainen, mutta rukoilisin jonkun puolesta hän sitä haluaisi vakavassa tilanteessa (kuten äkillisessä sairauskohtauksessa tai kuolemanvaarassa). Toisen auttaminen hädässä ei ole koskaan paha asia.
En usko, että hätäkaste auttaa mitenkään lasta, mutta se voi vähentää äidin ahdistusta, jos hän pelkää lapsensa puolesta. Uskon, että jo se, että lapsella on edes nimi hautakiveen, tuo hivenen lohtua lapsen läheisille.
Luulisi Kimmo Koon (Faktion?) tietävän edes sen, ettei nimenannolla ja kasteella ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
... (Nas.se ?) tiesi, että nimenannolla ei ole mitään tekemistä kasteen kanssa. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan nimi 8 päivää syntymän jälkeen (Luuk.2:21-23). http://www.ortodoksi.net/liturgiset_tekstit/euhologion_kasikirja/02_lapselle_8_paivana_nimea_annettaessa.htm Nykyään se jätetään usein väliin. Tällöin nimi annetaan kasteen yhteydessä.
En ole teologi, mutta minusta hätäkasteessa annetaan nimi, sillä kasteessa sanotaan "Kastetaan Jumalan palvelija (nimi) Isän, amen, ja Pojan, amen, ja Pyhän Hengen nimeen, amen." Nimenä varmaan käytetään äidin kertomaa nimeä enkä tiedä mitään syytä miksi sitä nimeä ei voisi laittaa hautakiveen. http://www.ortodoksi.net/liturgiset_tekstit/euhologion_kasikirja/09_pyhan_kasteen_toimitus_kuolemanvaarassa_olevalle_lapsellehtm.htm
lapsen kastamattomuus, jollei hänelle ole uskoteltu, että kastamattomuudesta voi olla lapselle haittaa.
Et "usko", että hätäkaste auttaa lasta. Kummallinen hihhuli sinäkin.
hyvin koulutettu ihminen. Miksi et kuitenkaan osaa kirjoittaa oikein?
Olen sanasokea.
"Kummallinen hihhuli sinäkin."
Onneksi kuitenkin osaan käyttäytyä enkä sano ketään hihhuliksi tai ateistisiaksi.
"En ole teologi, mutta minusta hätäkasteessa annetaan nimi..." En tunne tarkemmin ortodoksikirkon traditiota, johon viittaat, mutta luulen, että nimen antamisen suhteen ortodoksien ja luterilaisen periaate on samanlainen. Kasteessa ei anneta nimeä vaan lapsi (tai aikuinen) kastetaan käyttäen hänen nimeään.
Nykyisin luterilaisen kastetoimituksen alussa pappi kysyy vanhemmilta lapsen nimeä tai sanoo (suunnilleen): "Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimen..." Sillä halutaan korostaa, että nimeä ei anneta kastejuhlassa vaan vanhemmat ovat sen jo aikaisemmin lapselleen antaneet.
vaan todella ilkeästi heittelet ihmisille kommentteja.
Puhallan sormeen jos pieni satuttaa sen, otan kaverin myös syliin jos siltä tuntuu. Näin teen siitäö huolimatta vakka en ole minkään lajin uskovainen enkä minkään uskonnollisen lahkon jäsen.
Ei, meillä ei ollut varattuna hätäkastetta varten nimeä eikä muutakaan kun varustauduimme laitokselle lähtöön.
on edelleenkin suurta kehitysmaissa, ja monet ovat kastamattomia. Mikäli kaste on välttämätön "pelastukseen" niin melkoinen joukko vauvoja päätyy Perkeleen huomaan. Sitten on tietysti keskenmenneet sikiöt & alkiot, joita harvemmin kait kastetaan kristityissäkään maissa.
No, vaikka kadotus olisikin tulijärvi aivan kirjaimellisesti, niin aivan raskauden alussa kuollut ihmisenalku ei vielä tunne kipua, ellei hän sitten oudosti vartu lisää kuolemansa jälkeen.
Jos taas kaikki pikkulapset pääsevät ilman kastettakin taivaaseen, niin se herättää tietysti mielenkiintoisen kysymyksen, missä vaiheessa lapsesta tulee kadotuskelpoinen. Siitä taas voi tehdä johtopäätöksiä, miten lapselle saa varman pelastuksen.
Hajasijoitustakin voi toki harkita. Toiset ovat jo vastasyntyneinä vuohia ja toiset lampaita, kasteella tai ilman.
henkilö joka ei usko tai kuulu kirkkoon ei kykene auttamaan pientä lasta tai lohduttamaan häntä?
mielenkiintoinen näkemys....
Kummeista vähintään kahden täytyy olla ev.lut. kirkon jäseniä. Näiden kahden lisäksi voi olla muita kummeja, jotka kuuluvat sellaiseen kristilliseen kirkkoon/yhteisöön, joka hyväksyy lapsikasteen.
Ehtoollisella edellytetään periaatteessa kirkon jäsenyyttä ja konfirmaatiota, paitsi lapsilta, jotka osallistuvat ehtoolliselle vanhempiensa tms. kanssa. Anglikaanikirkon jäsenet voivat osallistua ehtoolliselle lut.kirkossa, muitten kirkkojen jäsenet (kuten ortodoksit) periaatteessa eivät. Hyvin harvassa ev.lut. seurakunnassa ehtoolliselle osallistujien taustaa mitenkään kontrolloidaan.
Avioliittoon vihkimisestä ja avioliiton siunaamisesta ovat omat säännöksensä, ainakin jomman kumman on oltava kirkon jäsen.
Arkkua saa kantaa kuka vaan, siinä ei kirkon jäsenyyttä kysellä.
Luottamushenkilöiltä edellytetään kirkon jäsenyyttä ja konfirmaatiota.
Seurakunnan työntekijän (esim. siivoojan) tulee tietääkseni olla kirkon jäsen.
Unohtuipa yksi tärkeä juttu: lasta ei voi kastaa, jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon. Tämä perustuu uskonnonvapauslainsäädäntöön: lapsi merkitään samaan rekisteriin ja mahdollisesti uskontokuntaan kuin jompi kumpi vanhemmista.
Joskus vuosia sitten Karpon telkkaohjelmassa moitittiin kirkkoa siitä, kun joku pariskunta olisi halunnut lapselleen kastetta ja luterilainen pappi ei voinut sitä tehdä. Lapsen suomalainen isä oli joskus eronnut kirkosta ja äiti puolestaan oli thailainen tai jostain sieltä päin. Lain mukaan lasta ei voinut kastaa, kun kumpikaan vanhemmista ei kuulunut kirkkoon.
"Joskus vuosia sitten Karpon telkkaohjelmassa moitittiin kirkkoa siitä, kun joku pariskunta olisi halunnut lapselleen kastetta ja luterilainen pappi ei voinut sitä tehdä. Lapsen suomalainen isä oli joskus eronnut kirkosta ja äiti puolestaan oli thailainen tai jostain sieltä päin. Lain mukaan lasta ei voinut kastaa, kun kumpikaan vanhemmista ei kuulunut kirkkoon."
Miksi kirkon pitäisi kastaa lapsi, jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon (ts. eivät ilmeisesti ole luterilaisia?) Miksi uskonnottomien vanhempien pitäisi ihan välttämättä saada liittää lapsensa uskonnolliseen yhteisöön? Se järjetöntä sekä kirkon että lapsen kannalta. Kirkon siksi, että ei-luterilaisten jäsenien määrä kasvaa ja koko uskonnonharjoitus menee luultavasti leikiksi. Uskonnollisiin yhteisöihin kuulutaan uskonnollisen vakaumuksen vuoksi! Lapsen kannalta se on järjetöntä siksi, että hänen uskontonsa päätetään hänen puolestaan.
Nimenhän toki saa ilmankin kastetta.
miten jossakin uskonnollisessa yhteisössä toimitaan, kun ette ole niiden jäseniä. Keksiskääs jo muita puheenaiheita.