"Ruotsin taidolla on tarvetta ja kysyntää työelämässä
enemmän kuin muilla kielillä englantia lukuun ottamatta."
Tämä lause osoittaa, että Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennanen liikkuu asiassa sumein katsein. Suomen tärkein kauppakumppani on Venäjä, jonka kieltä vuonna 2007 opiskeli alle sata koululaista (0,2 %). Koko kansasta osaa venäjää puolisen prosenttia eli on järjenvastaista uskotella etteikö venäjän kielen osaajista olisi maassamme huutava pula. Sen sijaan ruotsia hallitsee 35 prosenttia eli noin puolitoista miljoona (1 500 000, mukana 300 000 suomenruotsalaista) kansalaistamme!
Henrik Lax: "Myyntityö on harvoin menestyksellistä muulla kuin ostajan kielellä."
Ottaen huomioon ruotsintaitoisten tarpeisiimme nähden suorastaan valtavan määrän, ovat myös saksa (toiseksi tärkein kauppakumppani) ja ranska ruotsia tarpeellisempia kieliä.
EU:n tutkimus kielivarannoista EU-maissa
Tuloksissa esitetään kolme kussakin maassa äidinkielen ohella eniten puhuttua kieltä sekä näitä kieliä puhuvien prosenttiosuus väestöstä.
*Tanska*
Englanti.......75 %
Saksa…........50 %
Ranska........10 %
*Ruotsi*
Englanti.......75 %
Saksa…........25 %
Tanska…......10 %
*Suomi*
Englanti.......50 %
Ruotsi….......35 %
Saksa…........15 %
Tuloksista ilmenee pakollisen ruotsin haitta Suomen kielipääomalle. Pohjoismaisilla kilpailijoillamme, Tanskalla ja Ruotsilla, on väkilukuun suhteutettuna englannin taitoisia 50 % ja saksan n. 90 – 330 % enemmän.
enemmän kuin muilla kielillä englantia lukuun ottamatta."
Tämä lause osoittaa, että Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennanen liikkuu asiassa sumein katsein. Suomen tärkein kauppakumppani on Venäjä, jonka kieltä vuonna 2007 opiskeli alle sata koululaista (0,2 %). Koko kansasta osaa venäjää puolisen prosenttia eli on järjenvastaista uskotella etteikö venäjän kielen osaajista olisi maassamme huutava pula. Sen sijaan ruotsia hallitsee 35 prosenttia eli noin puolitoista miljoona (1 500 000, mukana 300 000 suomenruotsalaista) kansalaistamme!
Henrik Lax: "Myyntityö on harvoin menestyksellistä muulla kuin ostajan kielellä."
Ottaen huomioon ruotsintaitoisten tarpeisiimme nähden suorastaan valtavan määrän, ovat myös saksa (toiseksi tärkein kauppakumppani) ja ranska ruotsia tarpeellisempia kieliä.
EU:n tutkimus kielivarannoista EU-maissa
Tuloksissa esitetään kolme kussakin maassa äidinkielen ohella eniten puhuttua kieltä sekä näitä kieliä puhuvien prosenttiosuus väestöstä.
*Tanska*
Englanti.......75 %
Saksa…........50 %
Ranska........10 %
*Ruotsi*
Englanti.......75 %
Saksa…........25 %
Tanska…......10 %
*Suomi*
Englanti.......50 %
Ruotsi….......35 %
Saksa…........15 %
Tuloksista ilmenee pakollisen ruotsin haitta Suomen kielipääomalle. Pohjoismaisilla kilpailijoillamme, Tanskalla ja Ruotsilla, on väkilukuun suhteutettuna englannin taitoisia 50 % ja saksan n. 90 – 330 % enemmän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Venäjä on Euroopan puhutuin ja maailman viidenneksi puhutuin kieli - 275 miljoonaa. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, voiko venäjän osaamisesta saatavaa hyötyä edes asiallisesti verrata ruotsin taitoon. Rehellisesti sanoen ainoat, jotka merkittävästi hyötyvät suomenkielisten suomalaisten ruotsin osaamisesta ovat suomenruotsalaiset, he jotka sen niin sanotusta tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä suurinta ääntä pitävät.
Henrik Lax: "Myyntityö on harvoin menestyksellistä muulla kuin ostajan kielellä."
On hämmentävää huomata, millaisessa sensuuriyhteiskunnassa me Suomessa elämme. Vielä pari kuukautta sitten oli internetissä nähtävissä Henrik Laxin lauseita, joilla hän tahtomattaan tuki suomalaisten venäjän osaamisen ehdotonta välttämättömyyttä. Nyt tuollaiset lipsahdukset on salaperäisesti ja ilmeisen salamannopeasti poistettu.
Mutta kuten monesti on todettu: sen minkä kerran olet internetiin pannut, on jäävä sinne ikuisesti. Suomi24:ssa keskustelu venäjän osaamisen tarpeellisuudesta ja ruotsin tarpeettomuudesta on luonnollisesti muiden sensuroitu, mutta se on yhä luettavissa Googlen ystävällisesti välimuistiin säilömänä. Haluan korostaa, että ketjun aloitus ei ole käsialaani. En tässäkään yhteydessä nimittäisi Henrik Laxia ihmisarvoa halventavasti.
http://74.125.77.132/search?q=cache:pktmdz4kp9cJ:keskustelu.suomi24.fi/
suomenruotsalaisia toimittajia jotka sensuroivat ohjelmia, ei kansa tule tietämään faktoja tästä nurinkurisesta kielipolitiikasta.
Onneksi on internetti mutta suuri osa kansasta ei eksy politiikka palstalle.
"Onneksi on internetti mutta suuri osa kansasta ei eksy politiikka palstalle."
Varmaankin suureksi osaksi totta, mutta vielä vähemmän kansalaiset RKP:n takapiloille eli tälle palstalle eksyvät. Siksi olisikin hyvä, että tännekin kirjoittavat kävisivät muillakin palstoilla. Täällähän samat henkilöt rupattelevat keskenään samoja stooreja, joita he ovat vähintäänkin viisi vuotta toisilleen nakelleet. Mielestäni olennaista on jakaa tietoa sinne, missä sitä ei ennen ole ollut.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000039191261
Voit käydä antamassa mielipiteesi pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennasen tekstistä
http://www.hs.fi/keskustelu/article.jspa?articleID=HS20081129SI1MA01812
Pennasen kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsi ja venäjä koulukielinä/HS20081129SI1MA01812