Neuvostosotilaita ilmestyi Salmin pitäjään Suomen puolelle 30.11.1939.
Oliko heillä jotakin tärkeää asiaa vai miksi he ampuivat suomalaisia siviilejä?
Oliko heillä jotakin tärkeää asiaa vai miksi he ampuivat suomalaisia siviilejä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Neuvostosotilaat antoivat tervetuliaislaukauksia myös suomalaisille sotilaille ja ryöstivät Suomen puolen kylien kaupat ja talot tyhjiksi.
Olisiko neuvostosotilailla ollut puute tavaroista kun olivat niin ahneita suomalaisten omaisuuksien perään?
Kun oma maa Neuvostoliitto oli ryöstetty niin sitten piti tulla naapuriin.
Stalin lähetti myös 91 000 inkeriläistä ja saksalaista Siperiaan syyskuussa vuonna 1941. Stalin lähetti 9000 inkeriläistä Siperiaan vuonna 1942. Jospa ne siis halus muutki suomalaiset siirtää Siperiaan?
Ainahan se Neuvostoliitto halusi Karjalan, mutta ei se pelkästään Karjalaan olis jäänny. Otahan selville kukka Boris Rybkin aka Boris Jartsev on ja mitä herra Boris Jartsev kävi puhumassa ulkoministeri Rudolf Holstille 14. elokuuta 1938. Kaiken lisäksi vielä Venäjä lavasti Mainilan laukaukset. Stalin lähetti muuten 30,000 inkeriläistä Siperiaan helmikuussa-toukokuussa vuonna 1935. Ja sitten ei pidä unohtaa Molotov–Ribbentrop-sopimusta. Aina niillä oli mielessä Suomen ja Karjalan valtaaminen.
http://www.youtube.com/watch?v=OdhHs63T3DU
On se hyvä että "Salmin rajavartija" jaksaa vielä pitää bolshuja silmällä! Tiedä milloin sieltä taas yrittävät rajan yli....
http://bp0.blogger.com/_GZjIopLCp_Y/R9jhUbIl6NI/AAAAAAAAAJ4/NZAXI2G1ggE/s1600-h/salminrv4.jpg
Kiitoksia vaivannäöstä. Huumoria pitää olla, ei asiat ole kuolemanvakavia!
Tosson vielä se sieltä sun saunaillastas: http://bp1.blogger.com/_3_KmuJRC0qE/SDqNEW80GHI/AAAAAAAAAAQ/u14psvAhP5I/s1600-h/klataks2.jpg
"30.6.1917 Ilkka-lehdessä julkaistiin uutinen, jonka mukaan Salmin kunnan elintarvikelautakunta oli joutunut tiedustelemaan senaatin elintarvikeosastolta, ovatko ammatikseen korttia pelaavat henkisen työn tekijöitä. Kesäaikaan pelurit työskentelivät pääasiassa ulkosalla, ja jos heitä ei olisi tulkittu henkisen työn tekijöiksi, heihin olisi ollut sovellettava ulkona työskenteleviä koskevaa lisäleipämääräystä. Salmissa työskenteli ammattipelureita n. 400, joten ongelma ei ollut vähäpätöinen."