Kuten tälläkin palstalla on nähty, mikään todistelu ei käännä oikeistolaisen eikä vasemmistolaisen änkyrän päätä, ja tämä on tunnustettu kummallakin puolella. Niin miten tässä valossa on selitettävissä talvisodan yksimielisyys?
Äänestystuloksista tiedetään, että noin neljäsosa kansasta oli hyväksynyt sodan jälkeen NL:n näkökannat ja useissa tapauksissa piti NL:sta kerrottuja negatiivisia asioita läntisenä propagandana. Miksei sama asenne kaikesta lehtikirjoittelusta huolimatta vallinnut ennen v. 39? Etenkin kuin repivä oikeistolaisuuus oli vielä voimissaan ja vasemmistolaisten sortaminen hyvässä muistissa.
Mielestäni Suomen kansa tarvitsi pelkkää kirjoittelua vahvempaa todistusta. 1930-luvun lopulla Suomeen tuli paljon Inkerin pakolaisia. Itsekin tunsin kotikylässä kouluaikana perheen, jossa ei ollut muuta kummallista kuin nimi.
Riittikö näitä pakolaisia niin paljon ympäri Suomea, että jokaisen suomalaisen lähipiirin tuntumassa olisi ollut Inkerin pakolainen? Yleensä tämä inkerinpakolaisuus esitetään yhtenä syynä muiden joukossa negatiiviseen asenteeseen NL:a kohtaan, ja oikeistolaiset ovat kerkeitä sanomaan, että siinä ei ilmennyt mitään uutta.
Mielestäni tällaisten pakolaisten olemassaolo pani kuitenkin itse kunkin, kuinka vasemmistolaisen tahansa, miettimään, että kotona olisi kuitenkin parasta. Mitä mieltä olette?
Äänestystuloksista tiedetään, että noin neljäsosa kansasta oli hyväksynyt sodan jälkeen NL:n näkökannat ja useissa tapauksissa piti NL:sta kerrottuja negatiivisia asioita läntisenä propagandana. Miksei sama asenne kaikesta lehtikirjoittelusta huolimatta vallinnut ennen v. 39? Etenkin kuin repivä oikeistolaisuuus oli vielä voimissaan ja vasemmistolaisten sortaminen hyvässä muistissa.
Mielestäni Suomen kansa tarvitsi pelkkää kirjoittelua vahvempaa todistusta. 1930-luvun lopulla Suomeen tuli paljon Inkerin pakolaisia. Itsekin tunsin kotikylässä kouluaikana perheen, jossa ei ollut muuta kummallista kuin nimi.
Riittikö näitä pakolaisia niin paljon ympäri Suomea, että jokaisen suomalaisen lähipiirin tuntumassa olisi ollut Inkerin pakolainen? Yleensä tämä inkerinpakolaisuus esitetään yhtenä syynä muiden joukossa negatiiviseen asenteeseen NL:a kohtaan, ja oikeistolaiset ovat kerkeitä sanomaan, että siinä ei ilmennyt mitään uutta.
Mielestäni tällaisten pakolaisten olemassaolo pani kuitenkin itse kunkin, kuinka vasemmistolaisen tahansa, miettimään, että kotona olisi kuitenkin parasta. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yhtenäisyyteen vaikutti myös, että äärioikeisto ei päässyt Suomessa valtaan.Niinpä köyhemmätkin suomalaiset tunsivat maamme puolustamisen hyökkääjää vastaan oikeutetuksi.
Jatkosota olikin jo toisenlainen.
"Äänestystuloksista tiedetään, että noin neljäsosa kansasta oli hyväksynyt sodan jälkeen NL:n näkökannat ja useissa tapauksissa piti NL:sta kerrottuja negatiivisia asioita läntisenä propagandana."
Mihin perustat tämän väittämän? Missä näistä asioista on äänestetty?
Vasemmistopuolueilla oli eroa NL:ään suhtatumisessä. SKDL hyväksyi kaikki NL:n toimet, silloiset ja aikaisemmat. Tämä ero oli puolueiden merkittävin ero.
Mielenkiintoista onkin todeta se, että heti sodan päätyttyä pidetyissä vuoden 1945 eduskuntavaaleissa SKDL sai 23,5 %:n ääniosuuden ja 49 kansanedustajaa.
Ei sitä paljoa kyselty, että oliko halua sotia. Jos ei olisi lähtenyt niin kuulan olisi saannut kalloonsa Suomen lahtareilta.
Oli oman hengen kannalta turvallisempaa lähteä rintamalle kuin kieltäytyä.
Niin, venäläiset eivät olisi varmaankaan muuta kuin ruokkinet ja juottaneet suomalaisia vallatuaan Suomen. On sinulla luulosi.
Rahvaan elinolot eivät olisi juurikaan muuttuneet vanhasta, mikäli Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen vuonna 1940.
Suomen hyvinvoinnin syntyminen oli seurausta fasismin murskaamisesta ja demokratian tulosta Suomeen.
En voi nähdä tätä mainittua talvisodan henkeä pelkästään joukkopsykologisena ilmiönä. Kyllä sen syntymisen taustalla on paljon ihan rationaaleja juttuja, joista voi tuoda esille elintason nousun 1930-luvulla ja Lex Kallion tapaiset luokkaristiriitoja tasoittavat poliittiset ratkaisut. Harjoitetun reformistisen maapolitiikan ja hyvinvointivaltion ideaa tavoittelevan sosiaalipolitiikan, muun muassa kansaneläkejärjestelmän aloittamisen vaikutukset ovat merkitykselliset. Myös 1930-luvun lopun taloudellinen nousukausi oli nostanut elintason reippaasti edeltäneen maailmansodan jälkeisestä ajasta.
Olisiko talvisodan henki voinut syntyä 1920-luvulla tai vielä edes 1930-luvun alun lapualaisvuosina? Ilmiön syntyminen ei olisi mielestäni ollut niin ehdottoman varmaa kuin 1930-ja 1940-lukujen vaihteessa. Joka tapauksessa osaselityksenä toimii mainittu joukkokäyttäytymisen ilmiö - sinänsä varsin myönteinen toimintamalli.
Ilmiö hiipui jatkosota-aikana, jota kansa saattoi erotuksella talvisotaan kutsua "herrojen sodaksi". Talvisodan hengen myös teennäisestä luonteesta saa mainion kuvauksen Linnan Pohjantähti-trilogian 3. osan kuvauksesta Valtu Leppäsen sankarihautajaisista. Mutta sanoihan se Preetikin jotensakin siihen tapaan, että se on toi isänmaallisuus semmosta ettei sitä oikein meikäläiset noin rauhan aikana, mutta näin sota-aikana sitä voi tämmönen köyhäkin koettaa.
Joka tapauksessa sodat lievensivät suomalaisen yhteiskunnan luokkajakoa olennaisesti. Vasemmistolaisuus ei suinkaan hävinnyt maasta, mitä osoittaa SKDL:n suuri vaalimenestys vuoden 1945 vaaleissa, vaikkakin tuloksessa ilmeni myös poliittinen protesti edeltäneiden vuosien politiikkaa kohtaan. Joka tapauksessa oli niin, että kansan porvarillisen osan valtavirta ei myöskään liialti innostunut AKS- ja IKL-henkisestä ajatuskannasta ja työväenluokka oli asenteissaan maltillistunut. Lisäksi työväenluokan ajatuskantaa hämmensi se, että se koki maailman ensimmäiseksi työläisten valtioksi julistautuneen Neuvostoliiton hyökkäävään paitsi Suomen valtiota kohtaan myös Suomen kansaa ja sen työväenluokkaa vastaan.
Se suomalsinen perus sotilas joka talvisodassa soti. Ei varmaan ollut politiikasta kiinostunut kuin normaali 20v tänä päivänä.Varsinkin kun silloin suomi oli vielä agraari yhteiskunta talot
hajallaan pitkin korpia.Ei niissä savuissa lehtiä luettu tai radiota kuuneltu.
Kesät tehtiin töitä ,talvet hiihdettiin ja metsästettiin.Patruunat oli kalliita ,joka skode piti osua .Joten luontaista sissi koulutusta ja kovakuntoisia kavereita kaikki,kun sota syttyi.
NL:ssä pakkokollektivisointi tappoi kaiken tämän.
Sodan syttyessä Suomen ylin johto Marskia myöten olivat kädet munissa ja marski ei ollut kuulutkaan sissi sodasta.Eikä tiennyt mitä tehdä.
No tämä olikin suomen onni ,koska vastuu automaattisesti valui alaspäin rintamalle.Taas täysin päinvastoin kuin Nl:ssa.
Niin alkoi mailmalla liikkua raportteja.Suksilla liikkuvista aaveista josta jokainen oli tarkkaampuja.Tämän tyypinen sotilastaktiikka on sitten osoittanut voimansa niin afganistanissa kuin monessa muussa paikassa.Siinä Maskille pitää antaa tunnustus,kun piti niitä kuuluisia Marskin illallisia joissa piti tiukkaa etikettiä.
Eikä puuttunut sotaan.
Sama´tilanne nähtiin kun suurhyökkäys alkoi ja taas oli kädet munissa. Heti rupesi putoilemaan
torjunta voittoja.Kun vastuu valui alas.Monta kertaa Marskia on moitittu siitä että oli liian vanha.Niin jos olisi ollut 10v vanhempi oltais vinstattu koko paska.
Oikeassa olet siinä, että suomalainen sotilas keskimäärin oli varsin kenttäkelpoinen tuohon aikaan, tottunut ankariin olosuhteisiin kaikin puolin.
Mutta käsityksesi talvisodasta sotana perustuu suhteellisen väärään käsitykseen siitä sissisotana. Pääsotanäyttämöllä Kannaksella sota oli osittain samantyyppistä kuin 1. maailmasodassa eli kiinteisiin, osittain linnoitettuihin, asemiin perustuvaa puolustussotaa. Tästä nimitys Mannerheim-linja, vaikka mikään voimakkaasti kenttälinnoitettu puolustuslinja se ei suinkaan ollut. Joissain kohdin Keski-Kannasta sinänsä oli merkittäviäkin linnoituslaitteita.
Mutta kuvaamasi sodankäynti on Laatokan yläpuolisen sotanäyttämön, etenkin Tolvajärven ja Suomussalmen taisteluihin soveltuvaa. Laatokan yläpuolisilla alueilla syntyi käsite ns. korpisoturista.
" Suomen hyvinvoinnin syntyminen oli seurausta fasismin murskaamisesta ja demokratian tulosta Suomeen. "
Mistäs se temokraatiaa Suomeen saapui?
Onko sellainen vasisti joka ei ole kommari?
Voidaanhan ajatella että että vaikka raatteen tien taistelut olisi ollut asemasotaa.En kyllä tiedä mutta luulen että venäläiset olivat siellä
mannerheim linjalla samasta syystä estyneitä toimimaan kuin pohjoisempana.Kalustosta ei paljoakaan hyötyä ja vihollinen tuntee ja osaa liikkua maastossa.
Ja jos ajattelee metrin hanki aikainen talvi ja poikkeuksellisen kovat pakkaset.Sitä voi kokeilla
millasta on kävellä metrin hangessa kamat niskassa.Ja panssari ei varmaan oikein liiku.
Mutta jos Mannerheim soti siellä rintama sotaa 1 mailman sodan tyyiin pillin soitosta hyökkäykseen
tuo kukkula tai asema vallaten tai pitäen kiinni asemista väkisin.Voidaan sanoa,että talvisodan ihme tapahtui siitä huolimatta.Ja parempi olisi ollut jos ei olisi käynyt sen tyypistä sotaa vaan sitä pohjoisen rintaman tyyppistä.
Mutta kuten jo sanoi en ole paljoakaan tutkinut asiaa. Yhteneväisyydet suomen talvisodala ja Nl sota Afganistanissa on minun silmissä ainakin olemassa.
"Sodan syttyessä Suomen ylin johto Marskia myöten olivat kädet munissa ja marski ei ollut kuulutkaan sissi sodasta.Eikä tiennyt mitä tehdä. No tämä olikin suomen onni ,koska vastuu automaattisesti valui alaspäin rintamalle.Taas täysin päinvastoin kuin Nl:ssa."
"Siinä Maskille pitää antaa tunnustus,kun piti niitä kuuluisia Marskin illallisia joissa piti tiukkaa etikettiä. Eikä puuttunut sotaan."
Mistäköhän sinä olet tämänkin paskapuheen keksinyt? Pistäs vähän lähteitä kehiin.