Näin jälkiviisaana voidaan sanoa, että jos kesän 1941 hyökkäystä olisi siirretty kuukauttakin myöhäisemmäksi, niin tappiot olisivat olleet paljon pienemmät.
Saksalaisten hyökkäys olisi silloin jo vaikuttanut, jolloin venäläiset olisivat siirtäneet suomalaisten edestä enemmän joukkojaan saksalaisten suuntaan. Ehkä olisivat perääntyneen ainakin Kannaksella Leningradin uloimmalle puolustuslinjalle ilman taistelujakin?
Saksalaisten hyökkäys olisi silloin jo vaikuttanut, jolloin venäläiset olisivat siirtäneet suomalaisten edestä enemmän joukkojaan saksalaisten suuntaan. Ehkä olisivat perääntyneen ainakin Kannaksella Leningradin uloimmalle puolustuslinjalle ilman taistelujakin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näin jälkikäteen voi todeta, että N-liitto oli jo aloittanut Suomen alueiden pommittamisen, eli mikäli Suomi ei olisi hyökännyt, niin se olisi torjunut hyökkäystä ennenpitkää ...
johtuivat muista syistä, kuin vihollisesta. Armeijamme hyökkäsi kolminkertaisella yliviomalla, mutta 88000 miestä menetettiin. Uskoisin, että kovemmalla painopisteiden sijoittelulla armeijamme olisi kärsinyt pienemmät tappiot. Tappioita tuli koska saarrostus ja mottitaktiikka laittoi kaikki yksikkömme hyökkäystehtäviin. Jos hyökkäys olisi keskitetty painopisteeseen panssaridivisioonan tai vastaavan hyökkäyskykyisen muodostelman kohdalla, olisi tulokset olleet paremmat.
Talvela olisi halunnut ulottaa ensi hyökkäystavoitteen ääniselle, mutta mannerheim halusi odottaa tuulosjoella sodan kulkua.
Minkä takia Salamasotaa ei voitu käydä metsämaastossa. Syy oli harjoittelun puutteessa. Mikäli oltaisiin hyökkäyskykyisimmät joukot koulutettu hyökkäämään ja harjoiteltu, niin äkkiä armeija olisi voinut edetä 70 km päivässä.
Olisko suomalaisien taistelu kärjessä yksiköitä joihin kuului autoja, panssareita, tulenjohtajia, ilmatuki, it-joukkoja, raskaita kk joukkoja ja tulivoimaisia kp varustettuja joukkoja sekä pioneeriosastoja. Oliko heille annettu koulutus rintamasuuntaisia hyökkäyksiä varten.
Ei ollut. Aina lähettiin koukkaamaan vaikka rintamahyökkäys monesti olisi johtanut suuremmin tappioin nopeampaan menestykseen. Armeija ei ollut perillä uudenaikaisesta salamasodasta. Syy oli Mannerheimin. Häntä on liikaa kehuttu.
Kyllä maasto hankaloittaa salamasotaa, muttei tee siitä mahdotonta. Erich von Manstein kävi täsmälleen samanlaisessa maastossa Novgorodista hiukan pohjoiseen menestyksestä salamasotaa.
Mielestäni Suomen armeija ei johdettu taitavasti. Myös Saksalasiten arvio Suomalaisista 43 oli samanlainen. Heidän mielestään Suomalaiset liikuttelivat pataljoonan kokoisia ja pienempiä yhtymiä taitavasti, mutta sitä suurempia kömpelösti.
Harjoituksen puutetta ja taktista osaamattomuutta.
Siinä mielessä historian opetuksemme ja tulkintamme on virheellinen, että pidämme armeijaamme 2MS:n aikana jotenkin erityisen hyvänä. Analyyttinen tarkastelu kun osoittaa tuon asian täysin vääräksi.
Torjuntavoitot esim. talvisodassa eivät johtuneet pelkästään oman armeijamme etevyydestä, vaan puna-armeijan huonoudesta. Toki myönnän, että Summan tulihelvetit ratkaisi lopulta peräänantamaton asenne sotilaiden tavassa tehdä tappotyötään, mutta sekään ei ole niin yksikäsitteinen. Lopulta yksilöt ratkaisivat ne taistelut, eikä Suomen armeija.
Toki Suomen armeijalla oli voimaakin. Mutta siitä on kiittäminen taas kerran kaikkia muita paitsi itseämme. Saksalaisten aseilla ja taktiikalla venäläiset lopulta pysäytettiin Tali-Ihantalaan. Kiitimme heitä siitä puukottamalla heitä selkään.
Jo pelkästään asemasodan aikainen armeijamme toiminta osoittaa "etevyytemme" todellakin myytiksi. Aikaa olisi ollut kolme vuotta rakentaa vaikka sata puolustus-linjaa pitkin Kannasta. Aikaa olisi myös ollut perehtyä nykyaikaiseen sodankäyntiin, kun Saksa soti idässä. He myös auliisti luovuttivat noita tietojaan. Mutta kun ei niin ei. Tämä armeija teki puhdetöitä ja koristeli polkuja kivillä sen kolme vuotta.
Mitä taas Marskiin tulee, niin toki hän oli todellinen valtiopäämies -sitä ei käy kiistäminen. Suomen armeijassa vaan olisin suonut vähän toisenlaisen marsalkan. Itse olen enemmän Airon linjoilla, eli silloin kun soditaan, niin soditaan sitten täysillä.
"Kiitimme heitä siitä puukottamalla heitä selkään."
Sotinut kuolemaan asti Aatun puolesta ja sitten katsoa kun venäläiset ryöstävät helsingin? politiikassa ei ole varaa olla hölmö... liittoja tulee ja menee.
Oma valtio pitää laittaa aina etusijalle.
Mannerheim oli vanhan liiton upseeri, joka pyrki johtamaan taistelua ohi esikuntien. Hänellä oli huono Suomen kielen taito, mikä vaikutti ylennyksiin. Jokaisella kenraalilla näyttää olleen ruotsi äidinkielenä. Ei se haittaa muuten, mutta esim. Aarne Sihvo ei päässyt johtamaan viimesodassa.
Uusin johtamistapa oli Wehrmacthin käyttämä tehtäväpohjainen päätösvallan delegointi. Wehrmachtin vastakohta oli Hitlerin despoottisuus.
Suomen armeijan päätösvalta lienee siis ollut siinä välissä. Tämä tarkoittaa siis, että annettu käsky ei saa sisältää muita tietoja, kuin minkä tehtävän suorittaminen edellyttää. Eli vallatkaa kylä jne. Ei esim. vallatkaa kylä esikuntapäällikön tekemän tarkan taistelusuunnitelman pohjalta. Siis komentajalle jäi suuri päätösvalta muuttuvia olosuhteita varten.
Oma arvioni Suomen armeijasta on seuraava.
- Tykistö oli paras koko maailmassa, vaikka kalusto oli huonoa
- Ilmavoimat oli suhteellisen hyvä, muttei tukenut hyökkäys vaiheessa tarpeeksi maavoimia. Kalustoa oli vähän tietysti.
- Jalkaväki oli vaikea voittaa yksilö tasolla, mutta taktiksesti johto oli heikko. Kuri ei ollut tarpeeksi hyvä, jotta puhdetöiden sijasta oltaisiin voitu keskittyä harjoitteluun. Tässäkin ylijohto on vastuussa. Lapissa Saksalaisten harjoittelu ja kuri näkyi heidän paremmassa hyökkäyskyvyssä Tornion taistelussa.
olisi kannattanut Suomen siirtää aloittamaansa talvisotaakin vaikkapa sadalla vuodella eteenpäin. Katos siihen mennessä kun NL olisi jo luhistunut, ja koko sodan tarkoitus (eli tuhota venäläiset viimeiseen mieheen) olisi vanhentunut.
Mitä jatkosotaan tulee, niin paha se siirrellä hyökkäys-ajankohtia eteenpäin, kun venäläiset puskivat päälle niin perkeleesti..
"Mitä jatkosotaan tulee, niin paha se siirrellä hyökkäys-ajankohtia eteenpäin, kun venäläiset puskivat päälle niin perkeleesti.. "
Missäs päin ne venäläiset puskivatkaan päälle "niin perkeleesti" ennen Suomen hyökkäyksen alkua? Moinen näyttää unohtuneen ainakin niistä histrian kirjoista mitä minulle on sattunut käteen ja niitä on ollut aika monta...
Aluksi olisi ollut paikallaan harjoittaa vain asemasotaa ja odotella saksalaisten etenemistä.
Liiallisesta innokkuudestahan maksettiin kova hinta. Kumurissa 200 kaatunutta, eikä metriäkään eteenpäin. Tyrjässä 250 kaatunutta, mutta vihollinen livahti alta mitättömin tappion. Älyttömiä miestappioita pelkän intoilun vuoksi!!