... tuolla alempana (siirtynyt toiselle sivulle) elämöi maataloustukiaisilla. Asia sinänsä on aivan oikea, niistä pitää päästä eroon. Mutta hän kiihottaa kansaa aiheella eikä suhdaudu siihen rakentavasti. Kirjoitin sinne vastineen hänen mielipiteeseensä, jonka nostosta tässä on kysymys. Teen tekstiin vain sellaiset korjaukset, jota uusi aloitus vaatii:
Hän väittää tukiaisten olevan tappioiden sosialisointia. Vastaan, etten lainkaan ymmärrä, mitä moinen ilmaus tässä yhteydessä tarkoittaa.
Jos viljelijöiden tukiaiset, jotka näyttelevät lähes puolta yrityksen tulosta, otettaisiin pois, ei olisi kysymys tappioiden sosialisoimisesta, vaan kertakaikkiaan viljely pitäisi heti lopettaa.
Tuissa on ollut protektionismia monesta syystä: Valtiot ovat halunneet tietyn omavaraisuuden, ovat halunneet edistää työllisyyttä, maakuntien elinkeinoelämän edistäminen, jopa maisemanhoito ovat olleet myös tavoitteena. Mutta tärkein syy oli ruuan hinnan alentamiinen kaupan hyllyllä, mikä onkin pienituloisille tärkeä.
Nuo syyt johtivat aikoinaan maailmanlaajuiseen ylituotantoon, joka taas alensi tuottajihintoja ja tukiaisten tarve siitä vain kasvoi.
Nyt vain ollaan tultu aivan uuteen tilanteen, jossa mailmassa on ilmennyt elintarvikkeiden pulaa johtuen väestön kasvusta ja Kauko-Idän suurten kansojen vaurastumisesta, jolloin pystyvät ostamaan enemmän ja parempaa ruokaa. Hinnatkin ovat lähteneet nousuun. Mitenkähän maailmalle olisi käynyt, jos olisi ehditty peltoalaa ja muutakin tuotantokapasiteettia vähentää voimakkaasti ylituotannon aikana?
Nyt olisi otollinen aika topettaa tukiaiset maailmanlaajuisesti. Alkaa olla pulaa ja hinnat nosevat. Sen jälkeen jokainen saisi maksaa oikeana hinnan ruuastaan. Pienituloisten asemaa pitäisi parantaa sosiaalitukia lisäämällä ja köyhien maiden asemaa kohentamalla kehitysapua. Siinä häviäisi sekin aspekti, että rikkaiden maiden tukiaisten avulla tapahtuva polkuhintsinen vienti näivettää köyhien maiden maanviljelyä. Tämä ei lisäisi yhteikuntien menoja, sillä säästyneet tukiaiset vain ohjattaisiin sosiaalitukeen ja kehityapuun.
Tämä ei vaikeuttaisi rikkaiden maiden maataloutta, sillä eivät ne kehitysmaat pystyisi tuottamaan mitenkään merkittävää osaa kehittyneiden maiden ruuasta, hyvä kun saisivat omalle väestölleen ruokaa.
Tukien poistuttua tuottajahinnat nousisivat ainakin tukiaisten verran. Tämä takaisi myös Suomessakin entisen suuruisen viljelyn. Vaikka olemme pohjoinen karu maa, ovat viljelijämme valistuneita ja hyvin koulutettuja, tuotanto rationaalista ja koneellistettua ja tilakoko on kasvanut ja edelleen kasvaa kannattavan tuotannon mahdollistamiseksi.
Nämä tukiaisten supistamisneuvottelut ovat kariutuneet WTO:ssa kerta toisensa jälkeen milloin amerikkalaisten haluttomuuteen luopua maissin viljelyn tuesta ja nyt viimeksi USA:n ja Kauko-Idän maiden kiistoihin. Onneksemme EU:ta ei ole tarvinnut leimata neuvottelujen kariuttamisesta.
Neuvoisin MPP:tä suhtautumaan rakentavasti tukiaisista eroonpääsyyn ja jättämään kansankiihottamisen tukiaisilla känille, ernestoille, ironcurtaineille ja kepuloisille.
Hän väittää tukiaisten olevan tappioiden sosialisointia. Vastaan, etten lainkaan ymmärrä, mitä moinen ilmaus tässä yhteydessä tarkoittaa.
Jos viljelijöiden tukiaiset, jotka näyttelevät lähes puolta yrityksen tulosta, otettaisiin pois, ei olisi kysymys tappioiden sosialisoimisesta, vaan kertakaikkiaan viljely pitäisi heti lopettaa.
Tuissa on ollut protektionismia monesta syystä: Valtiot ovat halunneet tietyn omavaraisuuden, ovat halunneet edistää työllisyyttä, maakuntien elinkeinoelämän edistäminen, jopa maisemanhoito ovat olleet myös tavoitteena. Mutta tärkein syy oli ruuan hinnan alentamiinen kaupan hyllyllä, mikä onkin pienituloisille tärkeä.
Nuo syyt johtivat aikoinaan maailmanlaajuiseen ylituotantoon, joka taas alensi tuottajihintoja ja tukiaisten tarve siitä vain kasvoi.
Nyt vain ollaan tultu aivan uuteen tilanteen, jossa mailmassa on ilmennyt elintarvikkeiden pulaa johtuen väestön kasvusta ja Kauko-Idän suurten kansojen vaurastumisesta, jolloin pystyvät ostamaan enemmän ja parempaa ruokaa. Hinnatkin ovat lähteneet nousuun. Mitenkähän maailmalle olisi käynyt, jos olisi ehditty peltoalaa ja muutakin tuotantokapasiteettia vähentää voimakkaasti ylituotannon aikana?
Nyt olisi otollinen aika topettaa tukiaiset maailmanlaajuisesti. Alkaa olla pulaa ja hinnat nosevat. Sen jälkeen jokainen saisi maksaa oikeana hinnan ruuastaan. Pienituloisten asemaa pitäisi parantaa sosiaalitukia lisäämällä ja köyhien maiden asemaa kohentamalla kehitysapua. Siinä häviäisi sekin aspekti, että rikkaiden maiden tukiaisten avulla tapahtuva polkuhintsinen vienti näivettää köyhien maiden maanviljelyä. Tämä ei lisäisi yhteikuntien menoja, sillä säästyneet tukiaiset vain ohjattaisiin sosiaalitukeen ja kehityapuun.
Tämä ei vaikeuttaisi rikkaiden maiden maataloutta, sillä eivät ne kehitysmaat pystyisi tuottamaan mitenkään merkittävää osaa kehittyneiden maiden ruuasta, hyvä kun saisivat omalle väestölleen ruokaa.
Tukien poistuttua tuottajahinnat nousisivat ainakin tukiaisten verran. Tämä takaisi myös Suomessakin entisen suuruisen viljelyn. Vaikka olemme pohjoinen karu maa, ovat viljelijämme valistuneita ja hyvin koulutettuja, tuotanto rationaalista ja koneellistettua ja tilakoko on kasvanut ja edelleen kasvaa kannattavan tuotannon mahdollistamiseksi.
Nämä tukiaisten supistamisneuvottelut ovat kariutuneet WTO:ssa kerta toisensa jälkeen milloin amerikkalaisten haluttomuuteen luopua maissin viljelyn tuesta ja nyt viimeksi USA:n ja Kauko-Idän maiden kiistoihin. Onneksemme EU:ta ei ole tarvinnut leimata neuvottelujen kariuttamisesta.
Neuvoisin MPP:tä suhtautumaan rakentavasti tukiaisista eroonpääsyyn ja jättämään kansankiihottamisen tukiaisilla känille, ernestoille, ironcurtaineille ja kepuloisille.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Sinun itsesi mukaan maatalouskeskustelu ei kuulu tälle palstalle.
Ole nyt johdonmukainen ja vedä avauksesi siis pois.
mikä tekee sinusta, insinööristä, muka paremman asiantuntijan?
Poistaisitko sellaisen kirjoituksen, jossa aiheena olisi joku palstan kirjoittaja, jos olisit sheriffi?
Aika paljon sinä, Mvv ja monet muut tukien rakastajat joudutte käyttämään energiaa Mielipidepankin stumppaamiseen. Eli hän on oleellisten asioiden äärellä oikeilla mielipiteillä.
Kävisit sinäkin joskus kaupassa EU:n alueella esim. Saksassa tai Italiassa. Hinnat ovat 50-70% Suomen hinnoista. Hinnat eivät nouse tai laske tasosta kaupan suuruuden mukaan. Suomessa isosta kaupasta saa halvemmalla, mutta joutuu autoilemaan. Ei järkevää, sivistävää tai ekologista.
tukijaisia kun siellä on ruoka halvempaa?
Tukien määrästä ei ole tietoa, mutta sekä Saksa että Italiaa verottavat kansalaisiaan kevyemmin. Joten elämisen täytyy kaikille kansanryhmille olla halvempaa noissa maissa suomalaiseen yhteiskuntaan verrattuna.
Yksi oleellinen seikka kaupan kartellin lisäksi syömisen kalleuden kannalta on suomalaisten asuminen hajallaan liian suuressa maassa. Suomalaiset pitäisi pakkosiirtää (kilpailu hoitaa) muutamiin asutuskeskuksiin, lähinnä Etelä-Suomeen. Tarpeeksi suuret populaatiot ja lähikauppoja suosivat lainsäädännöt mahdollistaisivat aidon kilpailun.
Kuin maataloustuki,jota tuetaan 30-50%,veronmaksajien varoilla,ja niistäkin porvari puolueiden edustajat maksaa suurimman osan yli80%.
Mutta mitä sanotte noista kaupunkien ja kuntien työntejöiden ulkoistamisesta,siinä vasta säästöä syntyisi varmaan satakertainen määrä,maataloustukiin verratuna.
Kun katselee esim, noita kadunrakennus,ja korjaustöitä,joissa yksi mies hiukan yrittä tehdä töitä,ja kymmenen katselee,koneet ja varusteet viimeisen päälle uudet ja hyvät.Autot ja koneet käyvät tyhjäkäyntiä koko päivän ja viikon ja kuukauden ja saastuttavat ilmaa ja miehet seisoo.
Tämä sama meininki on kaupunkien muissakin töissä,mutta tämä katutyö vain sattu näkymään paremmin suuren yleisön silmiin.
Veron maksajat maksaa 100% heidän palkan,että jos saataisii kymmenestä miehestä edes kaksi tekemään yhtäaikaa töitä niin veronmaksajat hyötyisi siitä 50%,tämä tekisi vuositasolla huikeita summia ainakin 50vuden maataloustuet.
Että kyllä säästökohteita löytyy aivan läheltä MPPn ja Kapi K, kotinurkkia mutta se puoluekanta taitaa olla vasuri voittoista jotka joutuisi hieman töitäkin tekemään palkkansa eteen.
Ja sehän ei näille kirjoittajille sovi.........
Muutama päivä sitten kirjoitin näin:
Jos keskusta kannattaa markkinataloutta ja vapaata kilpailua päivittäistavarakaupassa sekä ruoan hinnan alentamista, niin tässä keinovalikoima, joka toteuttaa tavoitteen:
Säädetään laki, joka kieltää rakentamasta uusia elintarvikemarketteja, jos niiden pinta-ala on yli 1000 neliötä. Samassa laissa velvoitetaan kaupan keskusliikkeet huolehtiman, että tiiviisti asutuissa taajamissa on elintarvikemyymäläitä niin paljon, ettei kellään ihmisellä ole pidempää kauppamatkaa kuin 1,5 km. Haja-asurtusalueilla tämä velvoite voidaan täyttää myymäläautoilla.
Säädetään laki, jolla tehdään kielletyksi se, etä tukkutoimintaa harjoittava keskusliike voi sanella vähittäiskauppojensa myyntihinnat. Samassa laissa varmistetaan, että kuka tahansa on oikeutettu perustamaan päivittäistavarakaupan, jolle tukkuportaan on myytävä tuotteet samoin ehdoin, millä se myy ne omille myymälöilleen.
Aukioloajikojen sääntelystä luovutaan täysin, ts. kauppa saa olla auki vaikka 24/7, jos asiakkaita riittää ja kauppias haluaa heitä palvella.
Yllä alustavasti kuvailtu lainsäädäntö varmistaisi seuraavat kuluttajan edut:
Kauppoja on lähellä ja riittävästi, ja niissä voi asioida silloin, kun tarve on.
Kaupat kilpailevat aidosti hinnoilla, eli kuluttajahinnat hlpenevat, kun kaupat voivat ostaa tuotteensa aina siltä tukkuliikkeeltä, joka myy ne edullisimmin.
Valikoimat muodostuvat kunkin kaupan oman asiakaskunnan tarpeiden perusteella eikä niin kuin nyt, ketjun keskusjohdon valtakunnallisen konseptin mukaan. tämä säästää pääomakuluja, kun huonosti tai ei ollenkaan kiertävät tuotteet poistuvat kauppojen hyllyistä.
Hinnat halpenevat myös siksi, että tukkuportaan on pakko kilpailla vähittäiskauppojen asiakkuuksista.
Hinnat halpenevat myös siksi, että pienet yksityiset kauppiaat voivat muodostaa valikoimansa yksilöllisesti, eli hävikki pienenee.
Siinäpä keskustalle tavoite, joka toteuttaamyös sen, että ruoan alvin alennus siirtyy takuuvarmasti kuluttajahintaan, j ruoan alvi voidaan jatkossa pudottaa eurooppalaiselle tasolle, jonnekin 7-9% haarukkaan.
Mainioita ehdotuksia! Allekirjoitan täysin. Tuo jos mikä elävöittäisi kotikulmia, kilpailun ja palvelun kohenemisen lisäksi.
Kun aikoinaan pojan koltiaisena vietin pitkiä aurinkoisia kesiä savolaisella kylässä, kokoontui suurin osa kyläläisistä puoliltapäivin "postikauppaan" odottelemaan sarkasäkkiä. Postikauppaa vastapäätä oli silloinen K-kauppa. Molemmille riitti vielä -60 ja -70-luvun alussa asiakkaita. Toinen kauppa kaatui myöhemmin -70-luvulla ja toinen -80-luvulla. Viimeinen -parhaimmillaan- viidestä viikottaisesta kauppa-autosta lopetti syrjässä asuvien vanhusten ja mökkiläisten palvelemisen -90-luvun puolessa välissä. Sellaista on kehitys ollut vaikka kepu on ollut hallituksessa noinakin vuosikymmeninä.
Nykyajan kyläkaupat pitää perustaa taajamiin, joissa on ihmisiä ja elämää, joten rupeappas ehdokkaasi seuraaviin ek-vaaleihin! Rapsahtaa ääni täältä Koillis-Helsingistä (Ei sitten kepun listoille!).
aiot perustaa, no et kyllä ole ennenkään täysillä valoilla ajanut mutta nyt on enää parkit.
... tällä sivulla. Täältä on ilmeisesti poistettu käniä ja ernestoja, jotta tuo Mpp:n juttu on vielä hyvinkin vielä tällä sivulla. Silloin kun minä tein tämän noston, se oli kolmanneksi alimpana.
Kuitenkin pitää panna merkille, että Mpp ei ole vastannut enempää siellä kuin täälläkään olevaani kirjoitukseeni. Niihin on varmaan tosi vaikea vastatakkaan, hän katsoo olevan parasta unohtaa.
juttuja, vaikka "se on sentään kepulainen".
Taisi ennemminkin lähteä suosikkisi sonnimiehen avaukset huitsin v... eiku nevadaan?
Äkkiseltään katsottuna tällä sivulla on Känän ja Erneston avauksia, mutta koirasi sonnimiehen avaukset on poistettu.
Ja kuten joku sanoikin, vaikka "hän on sentään kepulainen".
Persesilmälläkö palstaa katselet?
... avaus olisi poistettu, vaan luulin sen siirtyneen jo toiselle sivulle.
Ei avauksessani ole kyse mistään kansankiihottamisesta. Pyrin vain avaamaan silmiä niin, että nähdään maataloustukien todellinen ja olennainen luonne. Sinäkin väität edelleen, ettei kyse ole tappioden sosialisoimisesta ja suunnitelmataloudesta. Heti perään kuitenkin kerrot toisin sanakääntein tosin, että kyse on nimenomaan tappiollisen toiminnan saamisesti keinotekoisesti eli tuilla kannattavaksi. Muu osa on puhdasta suunnitelmatalouden oppia, sanoisinko parhaita sosialistisen liturgian perinteitä noudattaen.
Yllättäen kuitenkin kijoitat myös seuraavaa: "Nyt olisi otollinen aika topettaa tukiaiset maailmanlaajuisesti. Alkaa olla pulaa ja hinnat nosevat. Sen jälkeen jokainen saisi maksaa oikeana hinnan ruuastaan. Pienituloisten asemaa pitäisi parantaa sosiaalitukia lisäämällä ja köyhien maiden asemaa kohentamalla kehitysapua. Siinä häviäisi sekin aspekti, että rikkaiden maiden tukiaisten avulla tapahtuva polkuhintsinen vienti näivettää köyhien maiden maanviljelyä. Tämä ei lisäisi yhteikuntien menoja, sillä säästyneet tukiaiset vain ohjattaisiin sosiaalitukeen ja kehityapuun."
Tässä alat olla ihan oikeilla linjoilla, enkä halua syyttää sinua siltä osin kansankiihotuksesta. Maataloustuotteista ja peltoalasta ei kylläkään ala olla vielä mitään pulaa. Aasian väestön vaurastuminen toki luo lisäkysyntää, jolloin ylituotanto ei ole tarve myydä polkuhintaan kehitysmaihin. Kehitysmaissa on vaikka kuinka paljon vapaata peltoalaa, mutta niiden oma tuotanto on tehty mahdottomaksi polkumyynnillä.
Maataloustukien vähentäminen ei vaikuttaisi olennaisesti ruuan hintatasoon Suomessa. Kaikkiaan ruoka halpenisi siihen verrattuna mitä siitä nyt joudutaan maksamaan kaupan tiskillä ja verotuksessa yhteensä. Mitään ohjausta sosiaalitoimeen ei tarvittaisi, koska muutokset olisivat niin merkityksettömiä.
Jossain muualla kuten esim. Ranskassa syöminen halpenisi olennaisesti. Ranska ylläpitää täysin ylimitoitettua maataloutta, minkä takia suuri osa sen tuotannosta joudutaan viemään polkumyyntihintaan kehitysmaihin. Veronmaksajat ja kuluttajat kustantavat tämän viennin. Sokeri on tästä tunnetuin esimerkki. EU-maiden kuluttajat saavat tukien lisäksi maksaa siitä kolminkertaisen kuluttajahinnan verrattuna siihen, mitä samasta tuotteesta maksetaan kehitysmaissa ilman, että tässä on edes huomioitu kuljetuskustannuksia.
Hyväksyn itse myös protektionismin elintarviketuotannossa tiettyyn rajaan saakka. Se raja kulkee kansan ruokahuollon täyttymisessä. Meillä on riittävää se, kun varmistetaan, että ruokaa riittää syötäväksi niin hyvinä kuin vähemmän hyvinä aikoina. Kaikki tämän ylimenevä tukeminen on täysin turhaa. Meillä on edelleen tässä suhteessa täysin ylimitoitettu maatalous.
Lisäksi maatalouden tukemisessa voitaisiin ottaa työllistämisnäkökohdat ja sosiaalipolitiikka huomioon. Tällöin tukeminen saisi paremmin koko kansan hyväksynnän ja olisi ekologisesti kestävämmällä pohjalla. Syomessa tähän olisi helppo päästä, koska meillä on paljon peltoalaa käytössä. Voitaisiin luopua lannoitteiden ja energiaa tuhlaavien työmuotojen käytöstä. Esim. tomaattien tuonti talvella muualta on ekologisempaa kuin kasvihuoneviljely Suomessa. Ökymaatalouden ja Wahlroosin tapaisten harrastelijaviljelijöiden ylenmääräinen tukeminen on se, mikä kiihottaa kansaa maataloustukia vastaan paljon enmmän kuin tuhat sanaani.
... sinnä vannoutunena sosialistina halveksit sosialisoimista ja suunnitelmataloutta.
Maataloustuissa on tosiaan kyse siitä, että valtiot ovat hyväksi nähneet maksa huomattava osa viljelyn kustannuksista suoraan valtion kukkarosta. Ei ole tappiollisen toiminnan saamista kannattavaksi tukien avulla, vaan on lähinnä sosialistien piirissä syntyneen ajatuksen toteuttamisesta, että valtio maksaa osan kaikille elintärkeästä ruuan tuottamisesta. Maksaahan se esimerkiksi melkein kaiken koulutuksen ja terveydenhoidon, merkittävän osan liikennekustannuksista tekemällä käyttäjilleen ilmaiset väylät jne.
Olen lukemattomia kertoja kirjoittanut tukiaisten lopettamisesta ja sosiaalituen ja kehityavun hoitamisesta muilla keinoilla.
Mistä sinä tiedät, onko kehitysmaissa käyttämätöntä peltoa. Minä en ole nähnyt. Eikä meilläkään ole ylimitoitettu maatalous enää. Maailman kaikki pellot tarvitaan käyttöön. Meillekinhän tuodaan kymmeniä prosenttia syömisistämme ulkomailta, eikä vientimme ole mainittavaa.
Tukiaisten lopettamisen jälkeen kyllä ruuan hinta nousisi ainakin tukuisten verran. Se aiheutuisi siitä, että sittenkin jossain kannattamattomammilla peltotilkuilla ja alueilla kaikkialla maailmassa viljely vähenisi hieman.
Ökyisäntien ja wahlroosien viljely on kaikkein kannattavinta ja eikä sillä pidä kiihottaa kansaa. Nykytilanteessa heidänkin pitää saada samat tuet kuin muutkin. Eihän tukiaiset ole sosiaalitukea, vaan niiden avulla nykytilanteessa tehdään tuotanto yleensä mahdolliseksi.
Olen aina ihmetellyt demareiden propagandaa siitä, että elintarvikkeiden hinnat halpenesivat, jos niiden tuotannon tukeminen lopetettaisiin. Täytyy ilmeisesti olla aatteellisesti vahva, että mokoman pystyy käsittämään.
Vertailuun soveliaita ryhmiä on ainakin kaksi:
1) Jos terveydenhoitoa tuetaan, saavat potilaat hoitonsa alle tuotantokustannusten. Hieno järjestelmä on tämä, koska muuten sairaat, varsinkin useasti sairaat ja vammaiset, eivät voisi usein sairauksiaan hoitaa.
2) Jos koulutusta tuetaan, saavat opiskelijat oppia tarpeellisia taitoja joko ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.
Mutta Mielipidepankin mielestä yllättäen on näin:
3) Jos maataloutta tuetaan, joutuvat ruokaa ravinnokseen käyttävät maksamaan enemmän kuin jos maataloutta ei tuettaisi!
Tuon logiikan avaamiseksi ei meitsin erittäin korkea ÄO riitä. Onneksi meillä on MPP;-))
joka kirjoituksillaan jaksaa kymmeniä kertoja todistaa, että demarit on idiootteja.
Sama juttu eräällä toisellakin kirjoittajalla.
Ne osaa valita menneen työhistoriasakin ja ketomukset elämästään niin, että varmasti kaikki inhoavat niitä.
kuitenkaan tarpeeksi korkea, se älykkyytesi nimittäin.
Esität vertailuun ryhmiä, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Julkinen terveydenhuolto ja koulutoimi ovat kokonaisuudessaan yhteiskunnan toimintoja. Niiden tavoitteena on ulottaa terveydenhoito ja koulutus kaikille kansalaisille. Varmaankin näitäkin toimintoja voitaisiin tuottaa yksityisesti tehokkaammin, mutta se tarkoittaisi sitä, etteivät läheskään kaikki voisi päästä niistä nauttimaan. Yksityinen palveluntuottaja lisää kustannuksiin vielä oman voittonsa, mitä yhteiskunta ei tavoittele näissä tapauksissa.
Ruuan osalta maataloustuella tuotettavan alkutuotannon osuus on suhteellisen vähäinen lopputuotteen hinnasta. Tämä järjestelmä mahdollistaa sen, että väliportaat voivat ottaa itselleen kaiken hyödyn alkutuotannon maataloustuesta. Näinhän meillä on käynytkin, mikä johtuu osaltaan siitä, että väliportaiden ja ennen muuta vähittäiskaupan kilpailu on heikkoa.
Maataloustuki tuottaa enemmän hyödykkeitä kuin mitä tarvitaan. Tämän me joudumme myös kustantamaan. Maataloustuet ohjaavat myös tuotantoa eli tuotetaan sitä, mistä saadaan paras tuki eikä sitä missä olisi paras markkinahinta tai kysyntä. Maataloustukijärjestelmään sisältyy myös byrokraattisia kustannuksia eli valvontaa ja anomusten käsittelyä. Järjestelmään liittyy kilpialua rajoittavia kiintiö- ja tullijärjestelmiä. Kaikkien tällaisten poistaminen laskisi kuluttajahintoja.
Maataloustukien yksi kulmakivi on nimenomaan ohjata maataloustuotantoa elintarviketeollisuuden raaka-ainetarpeiden mukaisesti.
Alkutuotannon osuus elintarvikkeiden loppuhinnassa on niin pieni, etteivät mitkään maatalouspoliitiset muutokset vaikuta lopuutuotteen hintaan millään tavoin.
Mitä kilpailuun tulee, niin Oiva esimerkki on sähkömarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle.
Lauhojen ilmojen vallitessa sähkönkulutus on jäänyt vähäseksi ja markkinatalouden mukaisesti kysynnän laskiessa hintojen pitäisi myös laskea mutta tässä kilpailutilanteessa yhtiöt ovat ilmoittaneet nostavansa hintoja.
Tämä onkin sitten mielenkiintoinen yhtälö: Poistamalla maataloustuet, hinnat alenee.
Tarkoitin hintojen alentumisella sitä, että ne alenevat siihen nähden, mitä nyt maksetaan kaupassa ja veroina eli maataloustukina yhteensä. Kuluttajahintojen aleneminen tiskillä edellyttäisi vähittäiskaupan kilpailutilanteen olennaista muuttumista, tullien (suhteessa kolmansiin maihin) ja kiintiöiden poistoa.
sosialisti en ole koskaan ollut. Mistä olet sellaista saanut päähäsi? En halveksi kaikilta osin suunnitelmataloutta. Sitäkin tarvitaan yhteiskunnassa tärkeiksi koettujen asioiden kuten koulutuksen ja terveydenhoidon suhteen. Maataloustukijärjestelmä on kuitenkin epäonnistunut ja tarpeeton väline ruokahuollon tarpeisiin nykymuodoissaan.
Maataloustukien hyväksyttävyyden osalta kaikkein hyväosaisimpien tukeminen ei ole viisasta politiikkaa. Kansalaiset hyväksyisivät paljon paremmin työvoimavaltaisen pienmaatalouden tukemisen varsinkin, jos sen pohjana olisi ekologinen tuotantotapa. Nyt meillä suositaan näennäisen kannattavuuden nimissä ympäristöä turmelevaa tehomaataloutta ja eettisesti arveluttavia tuotantoeläinten massakäsittely.
Maataloustukien vähentäminen nostaisi kuluttajahintoja se on selvä. Kaupan katteet voi pienentyä jos kilpailu saadaan aidosti toimimaan, mutta näin pienellä markkina-alueella kilpailun tehostaminen on vaikeaa, volyymia ei kertakaikkiaan ole. Lidl on hyvä esimerkki, sekään ei ole oikein onnistunut täällä, sen markkinaosuus ei ole hääppöinen, ja se joutuneekin vetäytymään sitä mukaa kun kiinteistöjen vuokrasopimukset päättyy.
Suomessahan EU:n maksama tuki viljelyhehtaarille on noin puolet siitä mitä Keski-Euroopassa maksetaan, joten meillä tarvitaan kansallisia tukimuotoja täydentämään EU tukia. Hyvä puoli tässä järjestelyssä on se, että tuet ovat paemmin paikallisiin oloihimme sopivia, ja niiden käyttöä voidaan ohjata helpommin. Haittapuolena on kahden osin päälleikkäissen tukiviidakon aiheuttama hirvittävä byrokratia ja monimutkaiset maksatusjärjestelmät.
Ensimmäinen toimenpide olisikin muun Euroopan tukien alentaminen Suomen tasolle, siis noin puoleen nykyisestä, ja samalla Suomen kansallisten tukien poistaminen.
Sosialidemokraatit suurena EU parlamenttiryhmänä on avainasemassa näitä tavoitteita esiintuomassa, mutta eipä ole demareilta sellaista esitystä kuulunut. Konservatiiviryhmillä on ollut hiukan tämäntyyppisiä aloitteita, mutta ne ovat pohjanneet enemmän kaupan vapauttamiseen ja esim Tanskan vientitulkien karsimiseen, ei varsinaisiin maataloustukiin.
Suomessahan mikään poliittinen ryhmä ei ole esittänyt maatalouden tukien pienentämistä. SDP:llä on ollut joitain populistisia avauksia joiden ainoa ajatus on ollut Kepun nälviminen
olisi poistamassa kun se ei alentaisi hintaa kaupassa?
Olisiko sinun sittenkin helpompi yrittää kampanjoida elintariketyöläisten ja myyjien palkkoja alemmaksi niin se vaikuttaisi asiaan.
Maatalouden bruttotulo tuet mukaan lukien on tämän vuoden osalta on 4,5 mrd € ja menot 3,7 mrd €, joten maataloustuloksi muodostuu 0,8 mrd €.
Miten tuo yhtälö muuttuisi poistamalla maataloustuet ilmoittamallasi (?) kolmella miljardilla?
kimpussa? 0.8 milj.€ kun jaetaan n. 70000 maanviljelijän kesken, niin siinähän jää alle 1000€ kuukausipalkaksi.
Kuulut niihin vanhavasemmistolaisiin jotka pohjaavat ajattelunsa siihen, että ovat puolueen kanssa kaikesta samaa mieltä. Puolue taas pohjasi ajattelunsa vastakkainasetteluuun, joka oli usein keinotekoista ja väkisin haettua, todellisuudelle vierasta. Siksi et ole voinut olla samaa mieltä todellisuuden kanssa. Ja se näkyy
Nyt ei ole vasemmistolaisuutta, vastakkainasettelu on mennyttä, se keinotekoinenkin, niinpä sinä olet hukassa, ei ole sitä auktoriteettia joka sanoo mitä mieltä olla. Nyt voi olla todellisuudenkin kanssa samaa mieltä. Vanhavasemmistolaisena kuitenkin näet kaiken vastakkainasettelun kautta, niin tämän maataloustukikysymyksenkin. Ja olet todellisuudesta pihalla
Olet siis vannoutunut vanhavasemmistolainen, siis sosialisti
"""Trollaus ja trollaantuminen
Kirjoitusta, jonka on tarkoitus aiheuttaa kiivaita reaktioita eli fleimejä, sanotaan trolliksi. Suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu sanaa "vedätys". Yleensä trollaaja esittää jostakin kuumasta, kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen esittäen sen vastustajien kantaa halventaen, positiivisia argumentteja esittämättä. Usein trolli on tarkoituksellisen naiivi ja sisältää niin monta väärinkäsitystä tai vääristelyä, että liki jokaisen tekisi mieli oikaista edes osa - ja jos oikaisemiseen rupeaa, siitäpä tuleekin vuodatus.
Trollaus on alkeellisimmillaan pelkkää häiriköintiä, johon halutaan muiden vastaavan tuohtuneina. Esimerkiksi sama sanoma saatetaan toistaa loputtomasti samoin sanoin. Trollaaja sitten naureskelee muiden reaktioille samaan tapaan kuin hiekkalaatikolla hiekkaa muiden päälle heittelevä pikkupoika.
Trollaus voidaan pukea myös kysymyksen muotoon. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa se, että joku kirjoittaa sci.lang-ryhmään kysymyksen muotoon puetun pyynnön kertoa, miksi englannin kieli on maailman kehittynein kieli; trollaavuutta korostaa, että ryhmän fakissa on selostus sellaisen kysymyksenasettelun harhaisuudesta. Esimerkein havainnollistettu kuvaus trollauksesta on artikkelissa Usenet fish tales -- how to avoid being trolled.
"""
Minkälaiseksi maataloustulo muodostuisi jos tuet lakkautettaisiin ja kuinka paljon hinnat laskisi kaupan tiskillä.
Niin, juuri tuollainen trollaaja MPP on.
Ja reppana kuten otsikossa toteat. Reppana siksi, ettei kykena alkuunkaan näitä trollejaan puolustamaan asiakysymyksillä silloin kun hänet haastetaan todenteolla, eikä vain vastata toivotuilla fleimeillä.
MPP toki toivoo että olisi muita älykkäämpi ja vetäisi kaikkia höplästä, mutta taitaa miehellä olla elämässään asiat aika huonolla tolalla kun jaksaa lukea ja kirjoitella yhdellä netin heikkotasoisimmista foorumilla, eli tällä kepupalstalla päivästä toiseen. Hän on ottanut tehtäväkseen "vasemmistointellektuellin" roolin eli luoda mahdollisimman paljon thredeja siitä kuinka Keskusta tai hallitus on aina väärässä jne jne. Samaa paskaa eri paketissa kerta toisensa jälkeen.
että, maalaiset pärjäisivät yhtä huonosti tai hyvin kuin aina ennenkin, mutta duunarilla ruokaan menevä osuus tilipussista kasvaisi.
Kyllähän tukien poistaminen alentaisi veroja. Kaksi miljardia euroa vuodessa olisi melkoinen verotuselvytyspaketti, kun hallituksen kannattajat kehuvat kilvan tätä nykymääräistäkin tulevaa veroelvytystä, jota varten sentään joudutaan todennäköisesti ottamaan lainaa.
Palkkojen alentamisen sijaan pitäisi saada enemmän kilpailua kaupan alalle kute Jaba on täällä moneen kertaan kertonut.
Tuossa kirjanpidossa maataloustukien määrä lienee noin 2 miljardia. Se kolmas miljardi on erilaista piilotukea, joka ei ole vähennyskelpoinen erä kirjanpidossa.
Thtälä muuttuisi niin, että meiltä häviäisi koko joukko tarpeetonta maataloustuotantoa. Sen jälkeen kysyntä ja tarjonta tasapianottuisivat, jolloin tuottajilla olisi parempi mahdollisuus saada tuotteistaan suurempi hinta. Kuluttajahintoihin tällä ei välttämättä olisi suurta vaikutusta. Se pienentäisi elintarviketeollisuuden, tukkuportaan ja erityisesti vähittäiskaupan katteita, jolloin kaupalla olisi vähemmän varaa rakentaa hehtaarihallejaan korpien keskelle.
on yhteiskunnalle kallis tapa harrastaa toimeentulotuen maksamista eli sosiaalipolitiikkaa. Oivahan on moneen kertaan todistanut, ettei tukien tarkoituksena ole sosiaalipolitiikan harjoittaminen. Siksi sinunkin huolesi Björn Wahlroosin, Ehroothien ja Ingmanien puolesta on hiukan yliampuva.
Pitäisi sinun lopulta käsittää, että maalaloustuet ovat kansanvälinen vitsaus, josta ja vain meillä ei voi luopua, se johtaisi kaiken viljelyn loppumiseen meillä.
En minä ole sitä kiistänyt, etteivätkö maatalosutuet olisi kansainvälinen vitsaus. Ympäristön lämpeneminenkin on kansainvälinen vitsaus.
Se ei tarkoita sitä, että näiden vitsausten edessä pitäisi olla polvillaan. Ikään kuin ne olisivat annettuja ja ikuisesti muuttumattomia.
Meilläkin suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ensimmäinen vaikutuskanava on kansainvälinen. Voimme esim. toimia EU:ssa siinä lähinnä Englannin vetämässä ryhmässä, joka ajaa maataloustukien poistamista. Euroopan liberaalidemokraattien ohjelmassa on oikein tavoitteena tukien poistaminen. Muistutaan taas, että Kepukin kuuluu tähän ryhmään, muttei toimi ryhmän ohjelmallisten tavoitteidn puolesta tältä osin lainkaan. Miksi näin?
Toinen vaikutuskeino on se, että pyrimme ohjaamaan maataloustuotantoa sisäisesti tukiejärjestelmien voimassa ollenkin niin, että tuotanto on ekologista ja mallina kestävästä maatalouden harjoittamisesta. Suomessa on erinomainen mahdollisuus peltoalan määrän salliessa harjoittaa esim. lannoitevapaata tuotantoa. Ympäristötukia voisi ohjata tämän tukemiseen, koska se jos mikä säästää ympäristöä. Voimme luopua maatalouden imagoa heikentävistä tuotantomalleista kuten turkistarhauksesta. Voimme pyrkiä ohjaamaan tukijärjestelmiä niin, että eläinten hyvä kohtelu on kannattavampi tapa harjoittaa maataloutta kuin eläinten huono kohtelu.
MTK:lla ja Kepulla ei ole ollut minkäänlaista halua edesauttaa tämänkaltaista kehitystä. Miksi? Voitko vastata näihin kysymyksiin.
Kirjoitit asiaa. Minustakin olisi hyvä, jos Suomi saisi linjatuksi sellaisen maatalous- ja elintarvikepolitiikan, jossa määriteltäisi, millaista tulevaisuutta halutaan edistää tukien avulla mieluummin kuin sellaisen kapea-alaisen tukipolitiikan, jossa maataloustuet nähdään vain olemassaolevien maataloustuottajien tulopolitiikkana.
Tilanne olisi tosiaan toinen, jos maataloustuotannon ostajien kesken vallitsisi kilpailu siitä, kuka saa raaka-aineet jalostettavikseen, eli maatalouden alkutuotannon hinta määräytyisi oikeasti markkinoilla ja tuottaja voisi kilpailuttaa ostajiaan sen suhteen, kuka maksaa parhaan hinnan, niin se saa tuotteet.
Toinen porras, josta kilpailu puuttuu täysin, on elintarviketeollisuuden ja kaupan välissä oleva markkina. Kauppa pääsee hallitsevan markkina-asemansa turvin saneleman ostoehdot teollisuudelle.
Kolmas kilpailun taso olisi vähittäiskauppa, mutta sekään ei aidosti kilpaile hinnoilla, kun vähittäiskuppa on tukkuportaan, li keskusliikkeiden omistuksessa tai muuten tiukkojen ketjumaisten sopimusten khlitsemana ja kuluttajahinnat määritellään keskitetysti ketjujen johtoportaassa.
Koko elintarvikeketju on siis kaikka muut kuin vapaata markkinataloutta ja aitoa hintakilpailua, mistä johtuen maataloustuottaja joutuu tyytymään siihen hintatasoon, jonka ostaja sanelee. Tästä taas seuraa tukien kasvava tarve, jos energia, lannoitteet, koneet ja tarvikkeet kallistuvat, mutta tuotannosta maksettava hinta ei nouse samassa suhteessa.
Lehtinen syytti kepulaisia EU neuvottelijoita epäonnistumisesta maataloustukien saannissa.
Tarkoittaen sillä tietenkin sitä, että jos demarit olisivat olleet neuvottelemassa niin tukea olisi saatu paremmin.
... tukiaisista luopumista, niin kyllähän se sopii minulle, kepusta en tiedä. Silloin pitää vain olla tiukka tuontisäännöstely unionin ulkopuolelta tulevaa tukiaislla subventoitujen elintarvikkeiden osalta. EU kyllä jo nyt sitä jotenkin säätelee, mutta epäilen, ettei valtaosa unionin päättäjistä usko tuohon tuontisäännöstelyyn ja olisiko se edes WTO:n sääntöjen mukainenkaan.
Lannoitevapaa tuotantohan on luomu-tuotantoa, ei sitä kepu vastusta, mutta kyseessä on marginaali-ilmiö, jolla ei ole suurta merkitystä luonnonsuojelussa. Jos tehtäisiin pakollinen luomutuotanto, sekin pitäisi tehdä kaikissa maissa. Mutta se on mahdotonta, silloin ei tarvittavia elintarvikkeida saataisi maailman kansojen nälkäisiin suihin. Kyllä päästöjen vähentämistä pitää tukea edelleenkin ympäristötuilla ja antaa niistä tarkat ohjeet ja valvoa ohjeiden noudattamista.
Sama koskee tukiaisilla ohjaamista egoloogisen tuotannon suuntaan ja turkistarhauksen kieltämistä. Nekin on tehtävä kaikkialla.
Turkistarhaus on normaalia kotieläintaloutta ja sen vastuminen on vihepiipertäjien, harhautuneiden intoilijoiden askaretta. Eipä tuota oikein askareeksikaan voi sanoa, kun nämä terroristit aiheuttivat viikko sitten 5000 broilerikanan tukehtumiskuoleman.
Suomen ilmasto sallisi luomutuotannon lisäämisen, koaka torjunta-aineiden käyttöön ei ole meillä vastaavaa pakkoa kuin etelämpänä. Luomulle on myös kasvavaa kysyntää Euroopassa, joten markkinoita olisi, kunhan mahdollisuudet vain ryhdyttäisi hyöyntämään. Suomessa on lukuisia esimerkkejä siitä, mten eri aloilla on innovatiivisesti löydetty markkinarakoja, joihin isot maat eivät ole viitsineet arttua, mutta mille ne ovat olleet menestystarinoita. Kepun mainostama suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus voisi hyvin olla sellainen vientivaltti, joka toisi meille taloukasvua ja maalle lisää työpaikkoja.
On lapsellista haukkua Keskustaa siitä ettei se vaikuta EU:n kautta maataloustukien poistamiseen, kun sen europarlamenttiryhmä on noin 100 edustajan kokoinen ja samankaikaisesti konservatiiveillä on 285 paikkaa ja sosialidemokraateilla muistaakseni 215 edustajaa.
Kysymys pitääkin asettaa miksi nämä kaksi suurta ryhmää ei tee mitään selkeitä ehdotuksia tukipolitiikan muuttamiseksi.
Miksi Suomen Kokoomus tai Sosialidemokraattinen puolue eivät tee omissa ryhmissään maataloustukien poistamisesta ehdotuksia?
Kuten Oiva on kertunutkin, eurooppalainen yhteinen maataloustukipolitiikka luotiin juuri näiden poliittisten ryhmien toimesta 1957, tavoitteena turvata elintarvikepulasta kärsineen Euroopan maataloustuotannon omavaraisuus, kohtuullinen elintaso viljelijöille, sekä kuluttajille korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Suomi seurasi muuta Eurooppaa kuten hyvin teidämme.
Sosialidemokraatit ovat Euroopan suurin maatalouspuolue, mutta pljon Euroopassa on myös konservatiiviviljelijöitä. Suomi lienee ainoita maita joissa on Keskustan tyyppinen vahva agraaripuolue, demarit ovat muualla ajaneet voimakkaasti säännellyn maatalouden asiaa. Eikä ihme, sillä 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan enemmistö eurooppalaisista pitää maatalouteen suunnattua tukea oikeansuuruisena, siis kannattaa nykyistä järjestelmää. Miksi sitä vastaan siis taistella, kun siinä menettäisi vain poliittista kannatusta.
Tässä vielä suora lainaus tutkimuksesta: "Finally here, it should be noted that citizens are most satisfied with the current agriculture budget in Belgium (61%), Slovakia (58%), Finland and Germany (both 56%)."
Suomalaiset ovat siis tyytyväisimpien joukossa maatalouden rahoituksen osalta.
Vielä pieni lainaus: "It is thus the case that over half (58%) think that the share of the total EU budget taken up by agriculture should at the very least stay the same, if not increase."
Suomalaiset vastasivat tuohon edelliseen niin, että 28 % haluaisi maatalousbudjetin kasvattamista ja 43 % pitäisi samana. Siis 71 % suomalaisista, tämän tutkimuksen mukaan, ei halua ainakaan leikata maatalouden tukea, itse asiassa tutkimus osoittaa vain 21%:n kannattavan tukien vähentämistä. 8 % ei ota kantaa.
Puolueet toki seuraavat tälläisiä tutkimuksia, ja olisi hullua kääntyä enemmistöä vastaan, siksi meilläkin jatkuu maatalouden tukeminen, kansan vahvalla tuella
Kokoomus osllistui merkittävästi Suomen maatalousneuvotteluihin vaikuttamalla brysselissä sekä parlamentaarikkojensa että ministereidensä kautta jo silloin, kun sokerikysyy oli ajankohtainen, seuraavaksi sianlihtuotannon osalta ja myöhemminkin.
Kokoomus on siis pannut kaiken peliin auttaakseen keskustaa koko Suomelle tärkeiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
Ilmankos Kokoomus voittaa vaaleissa.
Jos 71% kansasta on tutkitusti maataloustukien nykytason säilyttämisen tai niiden lisäämisen kannalla ja vain 21% niiden vähentämisen puolella, silloin täytyy toimia kansan toiveidan mukaan. Kokoomuksessa on sen verran fiksua porukkaa etteivät syyllisty Lintosen tyyppiseen ja muidenkin demarien harrastamaan kansan mielipiteen väheksyntään.
En halua kiistää sitä, etteivätkö kansalaiset olisi nykyisen tukijärjestelmän takana. Siinä on kuitenkin syytä muistaa, että propaganda maataloustukien puolesta on ollut ylivertaista vaihtoehtoiseen tietoon verrattuna. Suomessakin maataloustukineuvotteluihin lähdetään ikään kuin se olisi jokin kansallinen kohtalonkysymys.
Prosessit ovat hitaita. Ensin tarvitaan tutkimustietoa ja onneksi sitä tuottavatkin maailmalla myös riippumattomat tutkimuslaitokset eivätkä pelkästään maatalousministeriöiden sektoritutkmusvirastot. Kestää aikansa kun tällainen riipumaton tutkimustieto läpäisee yhteiskunnan niin, että sillä on vaikutusta kansalaismielipiteeseen. Tutkiva journalismi on tässä myös hyvänä apuna. Itse olen nähnyt meillä muutaman kotimaisessa tv-tuotannossa esitetyn kansainvälisen maataloustukia kritisoineen ja osin tieteelliseen tutkimukseen pohjautuneen dokumentin.
Suurin muutospaine tulee kuitenkin monikansallisen kapitalismin puolelta. Siellä on myös varaa panna panoksia propagandaan. Maataloustuista on tullut paha tulppa markkinoiden kasvulle. Kehitysmaat ovat viisaasti niputtaneet maataloustuet ja markkinoidensa avaamisen yhteen.
Maataloustukien kannatus ei määräydy Euroopassa niinkään puolueiden mukaan. Liberaalit ovat tästä kuitenkin poikkeus. He kannattavat tuista luopumista eli he kannattavat liberalistista markkinataloutta johdonmukaisesti.
Eräät maat suhtautuvat nihkeästi maataloustukiin. Englanti on tämän joukon eturintamassa. Se on neuvotellut itselleen pienemmän maksuosuuden, koska se ei halua itselleen niin paljon maataloustukia kuin esim. Ranska. Englanti ei kuitenkaan aja ponnekkaasti maataloustukien alasajoa, koska se hyötyy siitä, että mut tuottavat sille ruokaa tuillaan. Fransmannit maksavat siis englantilaistenkin syömistä. Sunänsä viisasta politiikkaa Englannilta. Toisessa päässä ovat sitten perinteiset maatalousmaat Ranska, Puola, Italia, Kreikka ja Espanja. Näiden maiden taloudellinen kehittämättömyys ja nytkin ajoittaiset talousvaikeudet johtuvat osin ylimitoitetusta maataloudesta. Ihmiset on sidottu turpeeseen, joten niissä työvoimareservikin on vähäisempi kuin muissa maissa väestön ikääntyessä.
Lopuksi sanoisin, että minusta on lapsellista haukkua muita kirjoittajia tolloiksi.
Tiedon puute on ongelma.
Asenteellisuus vielä suurempi, se estää omaksumasta tietoa tasapuolisesti, se hyväksyy vain yksipuolisen näkemyksen. Sinun tapauksessasi tuo asenteellisuus on selkeä, ja asenteellisuuden seuraus mitä ilmeisin.
Tuo EU:n tutkimus osoittaa suomalaisilla olevan videnneksi parhaat tiedot EU:n maatalouspolitiikasta, edellä Tanska, Belgia, Ranska ja Slovakia.
Tutkimuksen mukaan siis olemme varsin hyvin perillä maatalouspolitiikasta, ja Suomen osalla tulos korreloi myös tukien puolustamiseen. No, näissä muissa maissa joissa tietoa näyttäisi myös olevan EU maksaa lähes tuplasti tukia viljelyhehtaaria kohden Suomeen verrattuna, joten siellä saattaa ymmerrettävästi olla enemmän kriittisyyttäkin. Tuo korrelaatio on siis ymmärrettävä siten, että suomalaiset ovat hyvin tietoisia meidän muuta Eurooppaa alhaisemmasta tukitasosta ja näin myös hyväksyvät ja puolustavat maataloutemme asemaa.
Kun tuki annetaan maataloustuottajalle, niin tuetaan tuotantoa, koska tuella maksetaan tuotantokustannuksia. Tuottajan palkkio muodostuu sitten siitä, mikä tuesta jää kulujen ja verojen jälkeen käteen ja siitä paljonko tuottaja saa myyntituloa tuotantonsa ostajilta.
Kun valtio näin tukee tuotantoa, se ottaa kantaakseen tuottajan riskejä, eli ei tuottajan tarvitse kantaa kaikkia riskejä itse niin kuin olisi, jos hän sisi tulonsa vain tuotannon ostajilta.
Näin voidaan siis sanoa, että "tappiot sosialisoidaan", jos sellaisia tulee, koska tappion maksumiehenä on veronmaksaja, eli me kaikki.
Toinen juttu on, että maataloustuki tke mahdolliseksi alhiemmat myyntihinnat elintarviketeollisuudelle. Maataloustuki tukeekin myös elintarvketeollisuutta, koska sen ei tarvitse maksaa ostohinnassaan kaikkia tuotantokustannuksia, joita tuottajalla on ollut.
Niinpä tuki siirtyy teollisuudelta kaupalle, koska kupankaan ei tarvitse maksaa sisäänostohinnassaan niitä raaka-ainekustannuksia, joita teollisuudell ei maataloustuen vuoksi ollut.
Kuluttajaa tuki hyödyttää, jos se päätyy kuluttajahintan saakka eikä jää matkalle teollisuuden ja kupan voittoihin.
Kun edellä todettiin, että mataloustuki vähentää tuottajan omia riskejä, niin se merkitsee myös, että tuotantoa on helpompi ylläpitää mm. elintarvikeomavaraisuuden, eli huoltovarmuuden takaamiseksi. Tätä puolta maataloustuesta on ainakin ennen pidetty koko kansan kannalta kirjaimellisesti elintärkeänä.
Muilta osin laitan enää linkin siihen, mitä olin tukien luonteesta aiemmin kirjoittanut:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000039786528
... selittää, miten turmiollinen yleismaailmallinen vitsaus tukiaisjärjestelmä on. Minähän korostan kirjoituksissani, että siitä on päästävä eroon. Mutta sitä ei voi tehdä vain Suomessa, vaan samanaikaisesti kaikkialla maailmassa. Mutta niin kauan kun niitä muuallakin maksetaan, niitä on maksettava myös meillä. Muuten loppuisi viljely vain meillä, sillä eihän yrittäjä voi jatkaa toimintaa, jos lähes puolet tuloista jää pois.
Halusin sanoa vain sen, ettei kyse ole yksinkertaisesta asiasta. Minusta maataloustuotantoon liittyy sen verran riskejä yrittäjälle ja se on myös kansallisen turvallisuuden, eli elintarvikkeiden omavaraisuuden vuoksi tärkeää, ettei tuista luopuminen ole mikään läpihuutojuttu.
Pidän kyllä hurskastekijoina tuossakin yllä olevia kirjoittajia, jotka yhä vain jaksavat moittia minua tukiaisten puolustelusta ja opettavat sitten minua, miten turmiollisia ne ovat.
Minähän korostan kirjoituksissani, että niistä on päästävä eroon yleismaailmallisena vitsauksena. Mutta sitä ei voi tehdä vain Suomessa, vaan samanaikaisesti kaikkialla maailmassa. Mutta niin kauan kun niitä muualla maksetaan, niitä on maksettava myös meillä. Muuten loppuisi viljely vain meillä, sillä eihän yrittäjä voi jatkaa toimintaa, jos lähes puolet tuloista jää pois.
Minusta olet sanut paljon asiallisiakin kommentteja ja synnyttänyt avauksellasi monta kiinnstavaa puheenvuoroa.
Aikaansaamasi keskustelu on ollut ajatuksia herättävää, mistä kiitokset Sinulle, Oiva.
... niitä kirjoittajia, jotka jaksavat opettaa minua tukiaisten turmiollisuudesta.
Muutamakin asiallinen kommentti korvaa kaikki hurskastelut; se että moni on kirjoittanut aloittamastasi asiasta eikä sinusta on avauksesi paras anti.
Sinähän olet ollut sitä mieltä, että tukien poistuessa ei tarvita mitään kansallisiakaan tukia. Minusta tarvitaan, jos kaikkialla Suomessa halutaan viljellä. En usko, että esimerkiksi Kainuu pärjää Skoonelle vapaassa kilpailussa. Vai tehdäänkö niinkuin Ruotsi, että viljellään vain Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tuontitulleihin tai kiintiöihin EU:n sisällä ei voitane tukeutua.
Kansallisia tukia (tai vastaavia ohjauskeinoja) tarvitaan aina kannustimiksi siihen, että kaikkia elintarvikeomavaraisuuden kannalta tarpeellisia elintarvikkeita tuotetaan riittävät määrät.
Tämän perustelun voi sijoittaa turvallisuupolitiikan puolelle, jos ei halua kutsua sitä maatalouspolitiikaksi.
kehitymaiden maatalouden tukemiseen. Ajatus on ehdottomasti tutkimisen arvoinen ja voi parhaillaan johtaa siihen, että ruuanhinta tulisi todella alas. Samalla tuotanto kasvaisi ja poistaisi omalta osaltaan nälänhätää. Tämä oli viime viikolla maaseuduntulevaisuudessa.