Moi!
Rupesin kyselemään täältä, että miten olette edenneet tuon asian kanssa kun olette hakeneet armeijasta vapautusta?
Itselläni on diagnosoitu vakava-asteinen psykoottinen masennus, jonka luulen olevan tarpeeksi vahva peruste, että armeijasta saan vapautuksen, vai mitä luulette?
Niin nyt pitäisi sitten lähteä hakemaan vapautusta, koska ns. tyhmänä en ole jo tätä älynnyt hakea aiemmin :D.. Kutsunnoissa olen käynyt jo ajat sitten, mutta olen saanut usein lykkäystä koska olen opiskellut, ja nyt mun olis määrä astua armeijaan n. vähän vajaan vuoden päästä..
Eli toisin sanoen, olisko mun nyt helpointa astella sen diagnoosini kanssa psykiatrisen lääkärin luo, ja pyytää häntä kirjoittamaan mulle vapauttava lausunto armeijaan? Koska näin olen käsittänyt, että tämä olisi se helpoin tapa?
Kiitän jo etukäteen vastauksista, niitä olisi mukava saada, niin vähentyisi tämä oma stressikin.
Itselläni kun on tapana valitettavasti strettata joka asiasta. :D ja tämä asia on jo stressanut mua kauan.
Rupesin kyselemään täältä, että miten olette edenneet tuon asian kanssa kun olette hakeneet armeijasta vapautusta?
Itselläni on diagnosoitu vakava-asteinen psykoottinen masennus, jonka luulen olevan tarpeeksi vahva peruste, että armeijasta saan vapautuksen, vai mitä luulette?
Niin nyt pitäisi sitten lähteä hakemaan vapautusta, koska ns. tyhmänä en ole jo tätä älynnyt hakea aiemmin :D.. Kutsunnoissa olen käynyt jo ajat sitten, mutta olen saanut usein lykkäystä koska olen opiskellut, ja nyt mun olis määrä astua armeijaan n. vähän vajaan vuoden päästä..
Eli toisin sanoen, olisko mun nyt helpointa astella sen diagnoosini kanssa psykiatrisen lääkärin luo, ja pyytää häntä kirjoittamaan mulle vapauttava lausunto armeijaan? Koska näin olen käsittänyt, että tämä olisi se helpoin tapa?
Kiitän jo etukäteen vastauksista, niitä olisi mukava saada, niin vähentyisi tämä oma stressikin.
Itselläni kun on tapana valitettavasti strettata joka asiasta. :D ja tämä asia on jo stressanut mua kauan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kysyn, että mihin ammattiin syvästi masentunut ihminen valmistuu/kykenee toimimaan??
Riippuu hyvin paljon ihmisestä. Vaikka olenkin vakavasti masentunut, niin ei se masennus ole kuitenkaan täysin yhtäjaksoista. On kausia jolloin vointi on huomattavasti parempi mm. mielialalääkkeet ja terapia auttavan jonkin verran. Kun taas sitten toisina kausina masennus iskee niin kovasti, että tuntuu että on kykenemätön lähes kaikkeen, ja itsemurhamietteet sun muut asiat pyörivät mielessä koko ajan.
Omalla kohdallani ainakin oon huomannut, että paljon henkisesti vaativat työt eivät oo mun juttu. Oon mm. ollut päiväkodilla työharjoittelussa, mutta se loppui lyhyeen, koska se tuntui aivan liian raskaalta myös muut henkisesti ja fyysisesti rankat ammatit.
Ja armeijan sitten vaan yksinkertaisesti tunnen liian raskaana asiana. Oon joutunut kärsimään elämässäni 10 vuotta koulukiusaamista muuta syrjintää, että sen seurauksena kärsin myös paniikkihäiriöstä. Eli ei siis mitenkään houkuta ajatus mennä armeijaan simputettavaksi, ja monien muiden satojen ihmisten joukkoon.
Miten sellaisissa maissa joissa ei tunneta enää "asevelvollisuutta" tai joissa sellainen on poistettu, niin miehet voi työskennellä palkallisessa työssä ja noudattavat kaikesta huolimatta ilman armeijaakin pomonsa käskyjä? Mutta täällä Suomessa tulisi ensinnäkin "suorittaa" armeija ennen kuin kykenisi ottamaan pomoltansa samoja käskyjä vastaan!?
Armeijahan on vain monelle varusmiehelle "suoritus", vaikka sen tulisi olla "velvollisuus", johon kuuluisi jokaiselle varusmiespalveluksen lisäksi pakolliset kertausharjoitukset yms. mutta ne useat varusmiehet kykenevät tästäkin luistamaan. Noh, onneksi on olemassa täydennyspalvelu ja reservinkieltäytyminen ihan Suomen lakiin kirjoitettuna, joten asevelvollisuudenkin voitais ihan hyvin lakkauttaa ja tilalle perustaa Suomen ARMEIJA!
Juuri noin se onnistuu, eli psykologin puheille vaan. Itse kävin aikoinaan puoli vuotta vähän juttelemassa ja sanoin heti alkuun totuuden, eli että asevelvollisuus ei tule kohdallani kysymykseen, ja haluan välttää sen kokonaan. Vapautusta puoltavan lausunnon sain sittemmin ilman sen kummempia vakuutteluja. Kaipa se "hulluus" sitten huokui minusta ihan itsestään.
Muistaakseni terveydentilani tarkistettiin vielä vuoden päästä uudelleen, ennen kuin asia oli selvä. Kerroin, ettei edistystä ole tapahtunut, ja pian postissa tuli vahvistus vapautuksesta rauhan ajaksi.
Tämä siis tiedoksi kaikille muillekin, joita asevelvollisuus ahdistaa. Asiasta ei kannata stressata, koska vapautusta puoltavan lausunnon saa paljon helpommin kuin yleisen käsityksen mukaan luullaan. Kyse ei ole mistään "hullun papereista". Vuosien jälkeen voin myös todeta, ettei asevelvollisuuden suorittamattomuus ole ainakaan itselläni koskaan kummitellut tai haitannut missään yhteyksissä. Hyvin tyytyväinen olen ollut valintaani.
Ensinnäkin se on psykiatri se lääkäri, eikä psykologi!
Ittekin kävin asiasta aikoinaan psykologin juttusilla hukatessa omani identiteetin siinä samalla, mutta ei minulla tullut KOSKAAN mieleenkään keskustella asiasta niin suureen ääneen että olisin tahtonut C-mieheksi/totaaliksi ja että psykologin velvollisuuksiin kuuluisi tuokin kertoa Suomen Puolustusvoimien Esikuntaan tai peräti lääniin. Sen verran itse kunnioitusta oli minullakin sentään ryhtyä palvelemaan Suomea edes sivarin tehtävissä (vastustan C-miehiä ja totaaleita), mikäli olen kieltäytynyt jo aseista "poliittisista syistä", enkä minkään pelon vuoksi.
Asennoitumiseni muuttuisi C-miehiin ja totaaleihin oitis, mikäli Suomesta lakkautettaisi vain asevelvollisuus, joka koskee "yleisenä" vain miehiä muttei tällä hetkellä missään muodossa naisia. Naisien paikka mitä ilmeisemmin on sodan sytyttyä hellan takana. Miten kykenevät sytyttämään nuotion tai puuhellan. Keittävät varmasti soppaa miehelleen kun tulevat sodasta kotio ns. "rosvopaistin" ohjeiden mukaisesti kunnei osaa sytyttää edes sitä nuotiota syttymään!? :D
Aijuu, tulen teko on sodan aikana kielletty!
Ei masennuksesta kuule noin vaan parane. Mun monet tuttavat on sairastunu useita kymmeniä vuosia jo masennusta, skitsofreniaa tai jotain muuta. Vaikka näitä ns. parempia jaksoja onkin, niin ei se masennus tule ikinä häviämään minnekkään, vaan se aina tulee kummittelemaan jossain määrin.
Lääkkeitä, erilaisia terapioita, ja hoitopaikkoja on, mutta harvemmalle osalle niistäkään on niin paljoa apua, että masennus häviäisi kokonaan.
Vaikka jokaisella on oikeus mielipiteisiin, niin mun mielestä on tyhmää, että tuntuu että ihmiset ajattelee, että jos joku on masentunut, ja sen nojalla hakee vapautusta, että se jotenkin luistaisi kyseisestä velvollisuudestaan. Masennuskin on sairaus, ihan yhtä lailla kuin syöpä, diabetes tai jokin muukin. Se on vaan henkinen sairaus.
Ja nykyään moni nuori, tai aikuinenkin ihminen päättää elämänsä masennuksen seurauksena. Kun ei näe enää muuta vaihtoehtoa. Niin, onko sitten hyvä että masentuneet ihmiset pistetään tuonne armeijaan simputettavaksi, aseiden keskelle? Ei sitä voi ikinä arvata kellä siellä päässä pimahtaa. Ja armeijaan nykyään otetaan vaan terveitä ihmisiä. Eli, jos oisi tilanne että haluaisinkin vaikka armeijaan, niin tuskin mua edes sinne päästettäisiin, eiköhän ne heti katsois, että olen henkisesti sairas, ja sanoisivat : "Hei hei" :D
Sinuna kävisin jostakin lukemassa ihan tietoa, mitä tämä masennus oikeasti tarkoittaa, niin osaisit ehkä sen jälkeen ymmärtää asioita paremmin.
Sota tai kriisi tuottaa henkisiä paineita. Ihmisen tulisi mielellään Suomen Puolustusvoimille olla mieliksi!?
Niin, olisiko näistä sun sairastavistasi tovereistasi puolustamaan Suomea kun ajatellaan asiaa sillä, että olisivat valmiita tekemään näin hirmutekoja, johon liittyy miehekkäät ja urhokkaat teot! En uskoisi päivän valossakaan moista mahdolliseksi..kumminkin puolustan Suomessa armeijaa, jonka ei tulisi olla näin köyhtyvä!
"Lääkkeitä, erilaisia terapioita, ja hoitopaikkoja on, mutta harvemmalle osalle niistäkään on niin paljoa apua, että masennus häviäisi kokonaan. "
Vastustan lääkkeitä, mutta mikäli henkilö tarvitsee joitakin rauhoittavia niin lääkärin tulisi ne rauhoittavat antaa peräruiskulla eikä nykyisin millään lääkemääräyksillään kun useat potilaat saisivat lääkkeet vaikka lääkäriä kusettamalla!
Sana tahto on maanpuolustajille lähtökohta ja sama on masennusta poteville. Suomen hyvinvointivaltiossa kyllä pääsee tällaisten ohitse, aivan varmasti..täällähän tulisi maailman paras terveydenhuoltokin!? Ihmettelen, miten täällä nyt voisi olla masentuneita!?
"Vaikka jokaisella on oikeus mielipiteisiin, niin mun mielestä on tyhmää, että tuntuu että ihmiset ajattelee, että jos joku on masentunut, ja sen nojalla hakee vapautusta, että se jotenkin luistaisi kyseisestä velvollisuudestaan"
Minusta on erittäin typerää, että Suomessa on asevelvollisuus.
"Ja nykyään moni nuori, tai aikuinenkin ihminen päättää elämänsä masennuksen seurauksena. Kun ei näe enää muuta vaihtoehtoa. "
Uskoisin, että tähän liittyy painetta. Mutta siihen määritelmään en sano mitään, että onko kysymys siitä henkisestä paineesta että joutuisi suorittamaan asepalvelus...mene ja tiedä!?
"Sinuna kävisin jostakin lukemassa ihan tietoa, mitä tämä masennus oikeasti tarkoittaa, niin osaisit ehkä sen jälkeen ymmärtää asioita paremmin. "
Sinuna kävisin katsomassa, mitä tarkoittaa pakottaminen suhteessa asevelvollisuuteen. Se on lopulta erittäin sukupuoli rajoitteinen!