http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812028690487_uu.shtml
Autoilijat eivät osaa arvioida liukkautta
2.12.2008 14:59
Tienpinnan liukkaudesta riippumatta noin puolet haastatelluista autoilijoista arvioi kelin olevan liukas.
Autoilijat eivät pysty ajaessaan arvioimaan oikein tien liukkautta. Näin voi päätellä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksesta, jossa haastateltiin autoilijoita tien varressa ja verrattiin vastauksia tiesääasemien mittaustuloksiin.
Mittaustulokset ja vastaukset eivät juurikaan vastanneet toisiaan. Tienpinnan liukkaudesta riippumatta noin puolet haastatelluista autoilijoista arvioi kelin olevan liukas.
- Mittauksilla ja kuljettajien arvioilla ei ollut toistensa kanssa mitään tekemistä, tiivistää liikenneasiantuntija Jorma Helin Tiehallinnosta.
Tutkimusta varten haastateltiin viime talvena runsasta kolmeasataa henkilö- ja kuorma-autoilijaa Etelä-Suomen teillä. Tulosta vääristää hieman se, että haastattelut tehtiin huonoilla ajokeleillä. Tiehallinnon mittauspisteiden liikennetietojen mukaan noin 10 prosenttia autoilijoista oli jäänyt haastattelupäivänä kotiin.
VTT:n mukaan kyselyosuuden virhemarginaali on noin viisi prosenttia kumpaankin suuntaan.
Tieto lisää tuskaa
Vaikka autoilijat eivät osaa tien liukkautta arvioidakaan, huono ajokeli kuitenkin vaikuttaa jonkin verran heidän ajamiseensa. Hieman yli puolet vastaajista kertoi jättävänsä pidemmän välimatkan edellä ajavaan. Runsas kolmannes vältti ohittamista ja ajoi hiljempaa.
Suurin osa autoilijoista oli hankkinut tietoa kelistä joko ennen matkaa tai sen aikana. Todennäköisimmin kelitietoa hakivat kokemattomimmat kuskit, pitkän matkan ajaneet ja harvoin tehtävällä matkalla olleet. Kelistä tietoa saaneet arvioivat ajo-olosuhteet huonommiksi kuin ne, joilla tietoa ei ollut.
Ilmatieteenlaitoksen ylimeteorologin Ilkka Jugan mukaan onnettomuuksiin johtavat pääkallokelit ovat yleensä ennustettavissa useita päiviä etukäteen. Tällaisia onnettomuuksien kasaumapäivä, joina onnettomuuksia sattuu vähintään 80 prosenttia normaalia enemmän, on vuodessa 3-11. Usein ne johtuvat alueen ylittävästä matalapaineesta, joka aiheuttaa muun muassa lumipyryjä, voimakasta tuulta ja lämpötilan vaihteluja.
Autoilijat eivät osaa arvioida liukkautta
2.12.2008 14:59
Tienpinnan liukkaudesta riippumatta noin puolet haastatelluista autoilijoista arvioi kelin olevan liukas.
Autoilijat eivät pysty ajaessaan arvioimaan oikein tien liukkautta. Näin voi päätellä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksesta, jossa haastateltiin autoilijoita tien varressa ja verrattiin vastauksia tiesääasemien mittaustuloksiin.
Mittaustulokset ja vastaukset eivät juurikaan vastanneet toisiaan. Tienpinnan liukkaudesta riippumatta noin puolet haastatelluista autoilijoista arvioi kelin olevan liukas.
- Mittauksilla ja kuljettajien arvioilla ei ollut toistensa kanssa mitään tekemistä, tiivistää liikenneasiantuntija Jorma Helin Tiehallinnosta.
Tutkimusta varten haastateltiin viime talvena runsasta kolmeasataa henkilö- ja kuorma-autoilijaa Etelä-Suomen teillä. Tulosta vääristää hieman se, että haastattelut tehtiin huonoilla ajokeleillä. Tiehallinnon mittauspisteiden liikennetietojen mukaan noin 10 prosenttia autoilijoista oli jäänyt haastattelupäivänä kotiin.
VTT:n mukaan kyselyosuuden virhemarginaali on noin viisi prosenttia kumpaankin suuntaan.
Tieto lisää tuskaa
Vaikka autoilijat eivät osaa tien liukkautta arvioidakaan, huono ajokeli kuitenkin vaikuttaa jonkin verran heidän ajamiseensa. Hieman yli puolet vastaajista kertoi jättävänsä pidemmän välimatkan edellä ajavaan. Runsas kolmannes vältti ohittamista ja ajoi hiljempaa.
Suurin osa autoilijoista oli hankkinut tietoa kelistä joko ennen matkaa tai sen aikana. Todennäköisimmin kelitietoa hakivat kokemattomimmat kuskit, pitkän matkan ajaneet ja harvoin tehtävällä matkalla olleet. Kelistä tietoa saaneet arvioivat ajo-olosuhteet huonommiksi kuin ne, joilla tietoa ei ollut.
Ilmatieteenlaitoksen ylimeteorologin Ilkka Jugan mukaan onnettomuuksiin johtavat pääkallokelit ovat yleensä ennustettavissa useita päiviä etukäteen. Tällaisia onnettomuuksien kasaumapäivä, joina onnettomuuksia sattuu vähintään 80 prosenttia normaalia enemmän, on vuodessa 3-11. Usein ne johtuvat alueen ylittävästä matalapaineesta, joka aiheuttaa muun muassa lumipyryjä, voimakasta tuulta ja lämpötilan vaihteluja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pullo munashampoota sekä karvalakki, ja vedä sinne!
Pääkaupunkiseudulla kuitenkin kolaroidaan vähemmän - runsaammasta liikenteestä huolimatta - per ajokilometri, joten täällä eivät kuljettajat elättele aivan yhtä harhaisia käsityksiä omista ajotaidoistaan kuin peräkammarin pojat.
Vai pitäisikö sanoa neidit, kun kerran siellä landella tykätään ajaa myös paljon peruutuskolareita parkkipaikoilla. Täällä ihmisten ilmoilla osaavat akatkin ajaa paremmin.
Pääkaupunkiseudulla kolaroidaan muuta maata vähemmän vähemmän / asukas, mutta enemmän / ajo-km.
Keksimäärin landella kolaroidaan kaupunkeja vähemmän millä tahansa mittarilla.
80 % peruutuskolareista ajetaan taajamissa. Tietenkin.
Mitenkäs maalla ajaisi kolarin kun toiset autot ovat kilometrien päässä. Ladonnurkaan voi silloin tällöin vetäistä tai ojaan pasauttaa, mutta kuka niitää tilastoisi, kun naapuri seppä oikaisee vähän puskuria ja potkii peltejä.
uutinen, sillä kaikkihan sen tietää, että pääkaupunkiseudun peräkammarinpojat eivät osaa arvioida keliä.
????????? ?
Etelä-Suomikeskeisestä tutkimuksesta. Olisivat nyt edes voineet otsikoida, että Etelä-Suomen autoilijat eivät osaa arvioida liukkautta.
Niin ne muut, kun etelä-suomalaiset ovatkin täysin kyvyttömiä myös muualla, kun liikenteessä.
Aina kun tulevat kylään, niin jättävät autonsa
meidän pihaan tänne kehän varrelle. Minun on
on sitten lähdettävä kuskiksi, kun keskustaan
mennään. Eivät uskalla ajaa sdadissa.
VTT on varmasti oikeassa tuossa tutkimuksessaan.
Itse pitäisin suurena tekijänä myös auton vaikutusta kuljettajan mahdollisuuteen huomata liukkaus.
Omat kokemukseni perustuvat viiden eri automallin omakohtaiseen vertailuun.
Ajan säännöllisesti näillä: Toyota Avensis 1,6 -04, Toyota Auris 1,6 -07 Volkswagen Golf TDI -06, Volkswagen Jetta 1,8 -90 ja Ford Focus 1,8 -07.
Täytyy sanoa, että autoissa on erittäin suuret erot. Noista Focus ja Golf kertoo parhaiten ohjauksessaan ja kuljettajan persuksien kautta pidon vaihteluista. Liukkauden aistii jo ennen ajonhallinnan puuttumista peliin. Jetassa ei noita sähköhimmeleitä ole mutta sen tunnokkuus korvaa puutteen. Nuo autot eivät yllätä koskaan ja sen vuoksi niillä voi pitää yllä suurempia nopeuksia jäisillä ja lumisilla teillä ja ovat muutenkin vakaampia ajettavia.
Molemmat Toyotat ovat leppoisia ajettavia sileillä teillä ja hyvissä pito-oloissa, mutta talviajo niillä on todella rasittavaa. Ohjaus ei kerro mitään mitä pyörän alla tapahtuu. Liukasta tietää olevan vasta ajonhallinnan puuttuessa kulkuun.
Ei ole epäilystäkään millä autolla noista lähdetään mieluiten lumipyryyn tai polanteisille teille.
Toinen ilmoittava tekijä on huhujen mukaan rengastus. Eli kitkarengas kuulema varoittaa aiemmin...
Itselläni golffivariantin alla kitkat, eikä tuntuma tiehen kyllä ole lähelläkään sitä, minkä vanhassa ranskiksessa oli (rellun laguna -95). Johtuu varmaan liian kevyeksi säädetystä ohjauksesta, tehostin vie tuntuman. :(
Pahinta on, että välillä esimerkiksi sutimisen kiihdyttäessä huomaa vain siitä, että mittariston mukaan vauhti nousee, mutta perseen mukaan ei. Tuo on kuitenkin juuri se tilanne, jossa pitäisi huomata se liukkaus (kyllähän sen siis huomaa, muttei ole yhtä intuitiivistä kuin paremmilla tuntumilla varustetuilla autoilla).
Juuri tuosta syystä ja osin lyhyitten huoltovalien takia Auris vaihtui Golfiin. Talviajokilometrejä allekirjoittaneella tulee siihen tahtiin, että viime talvi Auriksella sai olla ensimmäinen ja viimeinen. Myöskään 4 huoltokäyntiä vuodessa ei ole minun juttu.
Nyt Golf alla ja meno maistuu aivan erilaiselle kelissä kuin kelissä.
Opettele lukemaan...
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=378005&Title=Sein%E4joki+kolaritilaston+ykk%F6seksi
Et edes ymmärrä kopsaamaasi tekstiä?