Adventistit ampuvat sapattitykistöllä sen kun ennättävät. Saastaisia sianliha- ja hiirikranaatteja räiskyy sunnuntainviettäjien asemiin niin, että mäiske mäelle kuuluu. Sunnuntain viettäjät makaavat poteroidensa pohjalla tässä henkien taiston ankarassa rumputulessa kaulassaan vitjoista roikkuvaa Pedon merkkiä hypistellen kuin mitäkin talismania ikään. Samaan aikaan adventistien puolella linjojen takana Walkoinen kenraali jakaa urhoollisille sotilailleen korkeinpia mahdollisia kunniamerkkejä, Sapattisinettejä, tunnustuksena osoitetusta uskollisesta urhoollisuudesta taistelussa petomaista Babylonin valtaa vastaan. Kunnianmerkkien jaon jälkeen urhoolliset jalot sotilat nauttivat kenttäolosuhteissa vaatimattoman juhla-aterian: sijanakkoja ja käymätöntä tuoremehua. Tämän aterian jälkeen he hetkeksi uinahtavat näkyjä täynnä olevaan uneen. Tällöinkin, Keskiyön huudon ilmoittaessa ajan kulumista, saastaista sianlihaa lentää ulisten ja vonkuen harvakseltaan sunnuntainviettäjien murentuviin, epäpyhiin asemiin. Suuri Taistelu jatkuu....
Suuri Taistelu
on meneillään.
194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näinkin paradoksaalisesti asiaa voi tietenkin tarkastella. Tosin mitta- ja voimasuhteet ovat vähän kuin kirpulla ja elefantilla. Mutta ei siinä mitään, saahan se kirppukin toki kranaattejaan lähetellä.