ja viisaus!
Täällä kun ateisti jokseenkin usein kyseenalaistaa hihhulin älykkyysosamäärän, niin tarkoittaako tämä sitä, että ateisti olisi jotenkin viisaampi?
Ja mihinköhän tällainen väite sitten kenties perustuu?
Täällä kun ateisti jokseenkin usein kyseenalaistaa hihhulin älykkyysosamäärän, niin tarkoittaako tämä sitä, että ateisti olisi jotenkin viisaampi?
Ja mihinköhän tällainen väite sitten kenties perustuu?
Vastaukset 98
Vanhimmat
mielikuvituskavereita.
arvasin, tai siis tiesin, että tästähän tämä alkaa. Ja Kukus Regus oivalsi tämän ekana, eli ateistin ensimmäinen viisauden kulmakivikin on pystytetty?
Perustele kuitenkin!
Jos usko mielikuvitusolentoihin, on pakko olla jotain vialla.
minun jälleen ryhtyä jänkkäämään? Vastaisitko, että mikä ateismi -uskovaisesta (=Ateistista) tekee viisaamman?
ei usko mielikuvitus-heppuihin, mikä tekee ateistista ainakin siltä osin viisaamman.
mistäs se loppuosa sitten syntyy tai kertyy? Ja onkohan Ateistin viisauden määrällä mitään rajojakaan?
noin typerän nimikkeen keksit. Ateisti ei usko !
hihhuli uskoo olemattomaan, useimmat ateistit eivät, se erottaa hihhulin ja ateistin. Jos uskoo olemattomaan ei voi olla kovin viisas siinä asiassa, toisaalta hihhuli voi hyvinkin olla viisas muissa asiossa, silloin kun hihhuli ei sekoita mielikuvituskavereita asiaan.
Kaikilla tulee raja vastaan jassakin vaiheessa.
Ei sana 'uskoa' ole poissuljettu yhdenkään Ateistin elämästä!
Siis mikä raja? Asettaako Ateisti rajoja kanssaihmisilleen? Eihän Ateistikaan asettane rajoja toisille ateisteille, vai asettaako?
taas sitten puolestasi kaikkeen?
Minä uskon myös siihen teidän jumalaan ja jeesuksiin ym kunhan joku näyttää toteen että ne on olemassa sama koskee saatanaa.
Sinä kysyt:
"Ja onkohan Ateistin viisauden määrällä mitään rajojakaan?"
Minä vastaan:
"Kaikilla tulee raja vastaan jossakin vaiheessa."
tai siis uskotko Sinä Kukus Regus, että Ateisti on ulkokultainen?
Ja missä sitten kulkee tämä Ateistin raja?
ulkokultainen, se on tietääkseni hihhuli-termi, ja jokaisella hihhulilla on todenäköisesti omat kriteerinsä.
En tiedä missä kulkee raja muilla, minulla ei ole tullut vastaan vielä, minä viisastun melkein joka päivä.
asiassa minäkin voin olla yhtä mieltä Kukus Regugsenkin (tulikohan oikein?) kanssa, nimittäin tästä: "...minä viisastun melkein joka päivä."
Ja sana 'ulkokultainen' on siis Sinun tietääksesi hihhuli-termi! Ja huom. tässä kohtaa sana 'tietääksesi'! Pitäisihän Sinun Ateistina tietää! Eli eikö tietokaan ole ateistin viisautta?
määrittelet ulkokultaisen. En minäkään kaikkea voi tietää, ulkokultainen on termi jota olen kuullut hihhulien käyttävän, mitä se tarkoitaa on jäänyt epäselväksi. Siksi pitääkin kysellä, jos saisi vastauksiakin.
"Kukus Regugsenkin (tulikohan oikein?)"
Ei.
Kuk regus susejenkin, tuliko nyt oikein? (Jänskä nimmari).
Ulkokultainen? Eikö Wikipedia auta? No mitäs Raamatussa lausutaan? Jotain siihen suuntaan, että kaikki mitä teet ovat vain tekoja. Mutta muista, mikä on tekojesi tarkoitusperä: oma napasi, toisen paras vai molempien 'hyvä'.
Näin minä rohkenen tätä asiaa tulkita.
voin sanoa että, ateistikin voi olla ulkokultainen siinä missä hihhulikin. Kuten niin monessa muussakin asiassa, ateisti ja hihhuli voivat olla samanlaisia/samanmielisiä, kunhan asiaan ei sekoiteta uskontoa.
"Kuk regus susejenkin, tuliko nyt oikein?"
Kyllä.
miksi, ateisti on niin ehdoton tässä 'uskonto -jutussa'? En ymmärrä, siitäkään huolimatta, että olin jo ymmärtäväni Ateistin maailmaa.
Mutta olen pettynyt Ateistiin, koska Hän ei koskaan eikä milloinkaan osaa vastata siihen, mitä Häneltä kysyy.
kaikkeen? Hyvä kysymys.
En usko kaikkeen, koska olen realisti.
asiaan, tämähän on se sinun bravuurisi, et saa vastauksia, vaikka saat.
bravuurini, saan vastauksia, vaikken saa?
Saat vastauksia joita et hyväksy, tai et ymmärrä, ja sitten valitat että kukaan ei vastaa. Niinhän sinä olet tehnyt melkein jokaisessa aloittamassasi ketjussa, joten eiköhän sitä voi jo bravuuriksi kutsua.
että ei voi olla kovin välkky, jos uskoo henkiolentoihin, jotka ihan näkymättöminä touhuavat kaikenlaista ja vaikuttavat ihmisten elämään.
Toisin sanoen uskon puute tekee ihmisestä älykkään?
Miksi sitten älykkyystestit eivät perustu uskoon tai sen puutteeseen?
KössöNöm näemmä säestää, eli orkesteri alkaa olla kehitteillä?
Ja mistäs Sinä tiedät, mitä nämä näkymättömät henkiolennot touhuavat! Jos Sinulla on kokemuksia, niin kerro toki!
Ja lausut:
>>...ei voi olla kovin välkky.
älykästä uskoa henkiolentoihin, joista ei ole mitään todisteita?
että näkymättömät henkiolennot, joita jumaliksi tai miksi milloinkin kutsutte, tekevät kaikenlaisia ihmetekoja. Minä en ole väittänyt. Te hihut väitätte. Siinä ero.
On älykästä uskoa Jumalaan. Muihin "henkiolentoihin" uskominen on vähintäänkin arveluttavaa.
Vastaa esittämiini kysymyksiin, jos kykenet.
haluat vastauksen?
"Toisin sanoen uskon puute tekee ihmisestä älykkään?
Miksi sitten älykkyystestit eivät perustu uskoon tai sen puutteeseen?"
- Minä en tiedä miksi älykkyystestit eivät perustu uskonnollisuuteen. Ehkä siksi, että siinä ei olisi mitään järkeä:)
"On älykästä uskoa Jumalaan."
- Mihin jumalaan sinun mielestäsi on älykästä uskoa ja voisitko perustella väittämäsi?
...Odiniin, Thoriin ja Freyaan. Riimut ovat kertoneet minulle elämäni kulun oikein.
Turha tulla dissaamaan, koska olen saanut merkkejä näiden jumalien olemassaolosta ja he puhuvat minulle jatkuvasti.
ole kyse ihmeteoista, vaan Ateistin viisauden kulmakivistä ja kenties lähteistäkin.
Ps. Voinemmeko me jo heti näin alkajaisiksi kyseenalaistaa Ateistin viisauden, siis eli onko sitä ollenkaan!
kun uskot henkiolentoihin ja niiden tekemiin ihmetekoihin vailla todisteen häivääkään.
sitten täydellinen....? En voinut laittaa jatkoa, kun ei vieläkään tule perusteita Ateistin viisaudelle.
Onko Ateisti sitten 'pelkkä' asiaihminen?
Siis ei muuta kuin vain toteamus. Kuitenkin uskovaiseksi tunnustautuvia on ihan huippuammateissa:lääkäreitä, matemaatikkoja. biologeja. Minunkin lukioaikana oli uskovainen biologian lehtori, uskovainen psykologian- ja uskonnon lehtori, saksanope. Tänää siellä on ainakin yksi matematiikan lehtori tunnustava uskovainen, paikkakuntani ammatinvalintapsykologi on kaikkien tuntema kristitty, on ollut uskovaisia lääkäreitä ym. Mikäli näiden henkilöiden älykkyysosamäärä olisi alle keskitason, en usko että he olisivat suoriutuneet vaativista opinnoistaan ja
Niin ei muuta perustetta kuin jonkun omavaltainen toteamus. Ei missään yleismaailmallisesti ole ohjesääntöä, että uskonnollisiksi tunnustautuvat henkilöt olisivat mielisairaita tai heikkolahjaisia. Lääketiede ymmärtää mielisairaudet, älyllisen vammaisuuden omina ryhminään, mutta uskonto käsitellään täysin eri kategoriassa. i niitä missää edes yritetä rinnastaa keskenään. Tämä on jäleen sitä Kössönömin omaa tiedettään.
on ihan tervettä uskoa henkiolentoihin. Ja tietysti vieläpä sellaiseen jota sinulle on lapsena tuputettu totuutena. Minusta se osoittaa typeryyttä.
Miksi sinä muuten tällä palstalla noita typeryyksiäsi kirjoittelet? Nytkin halusit tulla kertomaan, että tunnet oikein uskovan uskonnonlehtorin! Olipa yllättävää.
ja tiedehän on vain tiedettä, joka tutkii asioiden ulkokuorta, ei asioiden ydintä!
Hän on samalla myös psykologian opettja. Pian siirtynee eläkkeelle. Ja minähän se tytö vain kirjoittelen, ette saa minua vaikenemaan. Minun voimani kun on Hänessä, joka on luonut taivaan ja maan. Jos väsy tulee, se alkaa totisesti siellä päässä.
ei liity ateismiin. Täysin asiatonta kirjoitella tuollaisia tälle palstalle.
Ateisti useimmiten selittää mm.maailman synnyn monimutkaisesti ja hakee selityksiä ja todisteita näkemykselleen.
Uskossa olevat ihmiset selittävät vain yksinkertaisesti kaiken jumalalla/jumalilla, joten jotkut ajattelevat "tyhmien" ihmisten ottavan tämän yksinkertaiseman tavan selittää maailmaa.
Ainakin itse luulen tilanteen olevan tälläinen.
kun lausut:
>>Ateisti useimmiten selittää mm.maailman synnyn monimutkaisesti ja hakee selityksiä ja todisteita näkemykselleen.
lopettaa tuomioistuimet?
Joku tapetaan ja sopivasti joku uskoo sinun olevan syylinen niin sehän on sitten sillä selvä, häkkiin vaan mitä sitä turhaan todisteita etsimään.
karkaat aiheesta, tai sittet vaan ymmärrä, mistä on kyse!!!
aihe on suoraan sinun tekstistäsi.
Todistit juuri että kun uskot tarpeeksi niin ei edes luettu teksti sano sinulle mitään.
Valitan olet itse osallisena siihen että ateisteja pidetään viisaampina.
kohta tai piakkoin 'Pöh' tälle Ateistin viisaudelle?!
Ja lausut:
>>Valitan olet itse osallisena siihen että ateisteja pidetään viisaampina.
Ateistin ei tarvitse olla kovin viisas ollakseen viisas.
Hänet vaan yksinkertaisesti verrataan sinuun ja homma on sillä selvä.
Lueppa omat tekstisi läpi niin ehkä ymmärät mitä tarkoitan.
>>Ateistin ei tarvitse olla kovin viisas ollakseen viisas.
sen, mitä moni ateisti ajattelee jumaliin uskovista henkilöistä.
En tarkoita loukata, mutta näin se valitettavasti on.
Ateistin mielestä jumaliin uskova henkilö on hiukkasen jälkeenjäänyt tai muulla tavalla... hmm... tyhmä...
http://www.youtube.com/watch?v=Mw0fQzQ_Tnc
Eipä tuolle väitteelle/mielikuvalle paljon perusteita voi keksiä, koska se nyt vain on mielikuva...
...mutta onhan se ällistyttävää ja outoa, että aikuinen ihminen uskoo aaveisiin!!!
kysymys olikin siitä, että mihin Ateistin viisaus perustuu!
"
hihhulin älykkyysosamäärä"
Ja mihinköhän tällainen väite sitten kenties perustuu?
Eräs hihhulihan kehui saaneesa testistä 10 pistettä, ja oli siitä vielä ylpeä, kunon täysi 10 tullut täyteen, mitä dorka hihhuli!
viisaudessasi osaa tehdä 'erotteluja'? 10 pistettä on jossakin kiitettävä tulos ja toisessa taasen ei!
testin tuloksena se on aivan käsittämättömän hyvä.
Ateistin viisauttako? Onko Ateisti kenties kuullut sanaa 'suhteellisuudentaju'?
ovat tietoisia sanan tarkoituksesta :-D eivätkä vain usko tietävänsä.
Mikä toi ÄÖ on? Onko se älyttömyysösämäärä?
siis, Ateistin usko on heikko! Ja olen yhä vakuuttuneempi, että myös ateismiin.
Tosin asian ytimenähän olikin tämä Ateistin viisaus, joten palataanpas aiheeseen eli alkukysymykseen!
Mutta kenellä?!
Viisaus ja älykkyys ovat kaksi täysin eri asiaa.
Viisautta saa lukemalla Raamatusta sananlaskujen kirjaa. Älykkyys taas on ainakin osittain synnynnäistä, ehkä älykkyyttä voi jotenkin myös kehittää. En pidä älykkyyttä niin arvokkaana asiana kuin viisautta.
osuit lausumallasi täysin nappiin.
Ja tämä kruunaa kaiken:
>>En pidä älykkyyttä niin arvokkaana asiana kuin viisautta.
"Hapanta, sanoi kettu pihlajan marjoista"
Mutta mihin? Ateistin viisauteenko?
vähättelee älykkyyttä.
tule kenenkään vähätellä. Mutta pelkkä älykkyys ei riitä, valitettavasti, meinaan tähän elämisemme meininkiin.
"En pidä älykkyyttä niin arvokkaana asiana kuin viisautta"
oli, ja ymmärtääkseni totesin hänelle, että hän osui asian ytimeen!
verrattavissa skitsofreenikoon joka näkee olemattomia asioita koska uskoo niiden olevan siinä.
Ateisti ('perusateistikin') on sitten verrattavissa, kun ei osaa millään lailla perustella edes omaa viisauttaan?!
tapasi on aika erikoinen.
Kun käyt lääkärissä vaaditko selitystä miksi ei löytynyt mitään vakavia sairauksia ?
Jos joku on tyhmä niin silloin selvitetään mistä se johtuu ei toisinpäin.
Siis ajatustapani on erikoinen? Ei se minua haittaa, eikä ole niin kauheasti haitannut täällä reaalimaailmassakaan. Päinvastoin, valitettavasti.
Ja tyhmää ihmistä ei ole olemassakaan, kyllä sieltä tyhmyreittenkin seasta aina viisauksia esille tuodaan!
Eikös se mennytkään näin?
Ateisti,tähdenlento ja viisaus?
Ja ateisti sanoo, tähdenlennon viisaus on harkinnan alla!
Tähdenlennolla on harkinnassa Ateistin viisaus!
merkki.
Siis jos harkitset niin on viellä mahdollisuus että joku toimii pääkopassa.
varuja tulee aina jättääkin! Mutta olen vakuuttunut siitä, ettei ateismi minulle paljoa tarjoa, sikälis ja mikälis kun ateistit eivät olekkaan niin kovin viisasta sakkia!?
Ateisti kun ei edes osaa vastata selvään suomen kielellä esitettyyn kysymykseen! Siis ei osaa, ei osaa eikä osaa??? Eli ei osaa ajatella tai sisäistää kysymystä, näinkö tämä etenee? Ja Ateistin Viisaus, missä piileskelee?
kun oli jo täydentävä vastaus.
Ateistin ei tarvitse olla kovin viisas ollakseen viisas.
Hänet vaan yksinkertaisesti verrataan sinuun ja homma on sillä selvä.
Lueppa omat tekstisi läpi niin ehkä ymmärät mitä tarkoitan.
viisaus?
Tässäkö se on:
>>Hänet vaan yksinkertaisesti verrataan sinuun ja homma on sillä selvä.
Yritä jo päättää välillä olet totuuden etsijä ja välillä se on mielestäsi turhaa touhua kun ainoa totuus on uskossa joka perustuu kirjaan.
Ei oikein mene yhteen nää sun kirjoitukset.
Selitä kantasi ilman turhia jeesusteluja !!!
Älykkyys ja viisaus ovat 2 eri asiaa.
ovat täysin eri asioita.
Ihmisten tuntema viisaus perustuu täysin hyvään muistiin.
Älykkyys taas on kyky selvittää asioita ilman opastusta.
kaksi eri asiaa! Olet oikeassa, mutta Ateisti ei ymmärrä tätä jutun juonta!
meni. Minä kirjoitin tuon ja olen Ateisti tai miksikä te haluatte minut kutsua.
Olen lukenut läpi tuon 32 kirjailijan aikaansaanoksen, ja se ei ollut kovin hyvin kirjoitettu.
ymmärrä, siis en todellakaan ymmärrä! Minulla on tässä kohtaa, näin hihhulinakin, varuja myöntää ymmärtämättömyyteni!
Raamattu on 32 eri kirjoittajan aikaansaanos mistä johtuen ristiriitaisia kohtia on pilvin pimein.
Tiedät jos olet oikeasti lukenut sen etkä vain selannut.
En mainitse asiasta herjatakseni.
Jokainen uskoo mihin lystää kunhan ymmärtää että se on henkilökohtainen asia!
Tietoa sopii tarjota mutta ei tiedon puutetta.
Esim jos koulun opettaja uskoisi että 1 1=3 niin mikä olisi mielestäsi tulos kun tätä syötettäisiin oppilaille ?
esimerkki ristiriidoista.
Välillä on silmä silmästä.
Ja sitten käänetäänkin jo toista poskea.
Kumpi nyt sitten on voimassa???
"Ja mihinköhän tällainen väite sitten kenties perustuu?"
Tilastoihin. Mitä korkeampi ÄO ja tietotaso sitä todennäköisemmin on ateisti.
linkki näihin tilastoihin.
http://hypnosis.home.netcom.com/iq_vs_religiosity.htm
vaan ihan itte kyhännyt tätä hienoa tutkimustulosta?
Ja muistutus, tutkimukset vain tutkivat, eli viisaus puuttuu!
Ja muistutus, uskovaiset vain uskovat, eli viisaus puuttuu.
saman suuntaisia tutkimuksia monia. Kaikissa löytynyt juuri äo:n ja uskonnottomuuden välinen positiivinen korrelaatio.
Eräs hyvä tutkimus oli semmoinen, jossa oli kerätty paljon aiheesta tehtyjä tutkimuksia nippuun. Lähes jokaisessa ateisitit olivat keskivertoihmisiä älykkäämpiä. Kertaakaan ei toisin päin.
Mikä on syy ja mikä seuraus, se on oleellista. Loogisesti ja analyyttisesti ajatteleva ihminen on älykäs, tai ainakin pärjää testeissä, ja toisaalta tämä loogisesti ja analyyttisesti ajatteleva ihminen todennäköisesti on myös ateisti.
Keskiverto älykkyysosamäärä on 100. Korkeakoulutetuilla 115. Toisaalta korkeakoulutetut ovat useammin ateistejakin. Älykkyys selittää asiaa, mutta toisaalta ehkä myös sivistys. Älykkäät ihmiset hakeutuvat useammin korkeakouluihin tai edes lukioon. He todennäköisemmin hakevat tietoa eri lähteistä ja sivistävät itseään. Näin ollen sivistyskin voi olla syynä ateisimiin.
Tämä vain reunahuomautuksena, eli joko älykkyys suoraan vaikuttaa, tai älykkyyden aikaansaama kiinnostus kulttuureista, historiasta jne. saa aikaan ateistmin. Paha sanoa. En ole lukenut tutkimuksia aiheesta. Kyseessä siis oma arvelu. Mitäs muut sanovat, voisiko olla näinkin?
ihan muiden tutkijoiden materiaaliin, ja ne lähteet tutkijoineen löytyvät kyllä tekstistä.
"Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa
Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.
Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Päivitetty: 05.09.2004"
http://www.stabu.net/uskojaao.html
sano muuta, kuin että pelkkää arveluttamista, kuten itsekin toteat.
Älykkyys on todellista älykkyyttä silloin, kun inhimillisyys kulkee sen korkeasti koulutetun yksilön ajatusmaailmassakin ja viisaudessakin.
Onhan tämä nähty! Mutta probleemi säilyi: Ateistin viisauden lähde.
Ps. Ja mie lähen nukkumaan, enkä mee lääkäriin, vaikka 'joku' flunssa painaakin päälle!
Olisin laittanut lähteet, mutta kun suhtautumisesi on tuollaista, en viitsi edes vaivautua.
"..kuin että pelkkää arveluttamista.."
Tutkittu ja todettu tieto ei ole arvailua. Aihetta on tutkittu siksi, että on haluttu todistaa jotain. Ottaen huomioon aiheen arkuuden, on tutkimuksia silti tehty verrattaen paljon ja laajoillakin otannoilla pitkin viime (ja tätä) vuosisataa. Tutkimukset todistavat kiistattomasti, että uskovaisuus/älykkyys eivät kävele käsikädessä ja jos niin tekeekin, on se äärettömän harvinaista.
Syy on yksinkertainen ja mielestäni ymmärrettävissä täysin ilman tutkimuksiakin: sivistävä tieto pyyhkii pois taikauskoisuuden.
- Minä haluaisin joskus päästä kunniapaikalle seuraamaan sinunlaisesi uskovaisen elämää, kun täydessä hihhuliudessa elävä lähtee opiskelemaan mm. uskontojen ja kulttuurien historiaa kaikkineen. Haluaisin seurata mitä tapahtuu uskonnolliselle hihhuliudelle, vierestä.
"Älykkyys on todellista älykkyyttä silloin, kun inhimillisyys kulkee sen korkeasti koulutetun yksilön ajatusmaailmassakin ja viisaudessakin. "
Sinä siis oletat, että älyllisesti lahjakas ei kykene inhimillisyyteen. Huomaan, että et ymmärrä mm. älykkyydestä mitään.
"Mutta probleemi säilyi: Ateistin viisauden lähde."
Vastasin sinulle jo yllä, että älykkyys ja viisaus ovat kaksi eri asiaa. Et ilmeisesti ymmärtänyt lukemaasi.
Yritän selittää asiaa mahdollisimman helposti.
Tässä ketjussa minusta seuraavan kirjoitus:
"Ihmisten tuntema viisaus perustuu täysin hyvään muistiin.
Älykkyys taas on kyky selvittää asioita ilman opastusta."
Ihmisen tuntema viisaus perustuu todellakin mm. hyvään muistiin. Liittyyhän siihen muutakin, mutta yksinkertaistetusti se menee noin.
Kansankielellä sanottuna viisaus kasvaa iän myötä eli toisin sanoen jos et koskaan opi menemään puuhun pää edellä, vaan aina jatkat yritystä perse edellä, on jokin vialla. Tai et ainakaan voi lukeutua silloin kehittyväksi yksilöksi. Olet siinä tapauksessa kansankielellä "tyhmä".
Olet varmastikin kuullut joskus sanaparin "vanha ja viisas"?
Älykkyyttä taas on montaa eri sorttia. Nykytesteillä mitattu älykkyys osoittaa ihmisestä tiettyjä ominaisuuksia, joiden läpi hän hahmottaa maailmaa ja todellisuutta. Sanotaan vaikkapa niin, että korkeasti älykkäällä tietyt perusmekanismit ovat hienosäädettyjä, kun taas alhaisemmalla äo:n tasolla olevalla ne ovat karkeammassa muodossa. Puhutaan vaikka hiekasta ja kiven lohkareista.
Nk. "tyhmä uskovainen" on siis vain usein alhaisemmalla äo:llä elävä muurahainen, jonka lahjat ja rohkeus eivät yksinkertaisesti riitä (niitä ei ole) auktoriteettien kyseenalaistamiseen, vaan hän tyytyy loistavasti elämäänsä muiden "tossun alla", vietävissä ja määräiltävissä. Tästä olisi loistava aasinsilta myös vastuunpakoiluun, joka on kr.uskon 1.tärkein houkuttaja, mutta en tartu siltaan kiinni nyt.
Toisaalta on siis vain hyvä, että näin on. Älyllisesti lahjakas (ja rehellinen) ihminen ei tule koskaan tietoisesti saavuttamaan pistettä missä te elätte, koska hahmottaa maailman ja todellisuuden täysin eri suodattimen kautta. Samalla tasolla kanssanne eläminen on käytännössä mahdottomuus.
Raakasti ja karrikoidusti sanottuna uskovaiset ovat nykypäivän orjia lievemmässä muodossa. Te muodostatte muurahaisten tavoin älykkyyden ympärille yhteiskunnan, jossa harvemmin käydään suuria konflikteja, koska teille menee läpi periaatteessa kaikki. Te tottelette kuuliaisesti ettekä epäile, koska teitä hallitsee pelko.
On siis todistettu, että taikauskottomuus ja älykkyys korreloivat selkeästi. Ja on koettua faktaa, että uskovaiset auktoriteetteja kumartelevina yleensä tajuavat itseään fiksumpien tekemät tutkimukset todellisiksi, niin siksipäs minä hämmästelenkin, että minkä takia te ette voi tajuta tätä faktaa todeksi ja sulkea suitanne tällä palstalla.
Esimerkiksi sinulla ei ole minkäänlaista saumaakaan tajuta näitä asioita ja tunnut joissain kohtaa sen huomaaan itsekin. Miksi siis kiusaat itseäsi asioilla, joita et kykene hahmottamaan? Kiukuttelet tyhmyyttäsi, mutta tajuamattasi. Auttaisiko, jos yritän sanoa sen sinulle kauniisti? Mene pois nolaamasta itseäsi enempää. Ihan vain itseäsi ajatellen. Pysy lujana taikauskossasi ja hyvänä muurahaisena. Sinulla ei ole eväitä enempään.
Älykkyyttäänhän voi kehittää, mutta jossain kohtaa tulee seinä vastaan. Sellainen seinä olet mm. sinä.
Toisaalta, eihän hölmöläiselle auta selittää. Tässäkin ketjussa vain muutamia viestejä lukaisseena huomasin heti, ettet sinä loppujen lopuksi käsitä mitään, vaan jankutat vastaan kaikkeen mahdolliseen etkä toistosta huolimatta opi mitään.
Toisinaan lisään kirjoitusteni loppuun maininnan siitä, kuinka olen pahoillani jonkun uskovaisen typeryyden vuoksi, mutta tällä kertaa jätän väliin. Sinä et mahdollisesti pärjäisi alkuunkaan tässä maailmassa ilman taikauskojasi.
Joten toivon vain kohteliaasti, että ymmärtäisit jättää palstan, koska teet todellista hallaa uskonnolliselle uskolle ja uskovaisille. Et missään nimessä ainakaan kirkasta mainettanne mitenkään.
aamunavaus, hartaushetkikö?
Ja minähän en tässä kohtaa usko tieteellisiin tutkimuksiin ja vielä vähemmän niiden tuloksiin. Olen minä jonkin verran koulujakin käynyt, mutta eivät ne opinnot ole hihhulointiani vähentäneet, päinvastoin! Etkös tiedä sitä, että tieto luo tuskaa?
Lausut:
>>Ihmisen tuntema viisaus perustuu todellakin mm. hyvään muistiin. Kansankielellä sanottuna viisaus kasvaa iän myötä eli toisin sanoen jos et koskaan opi menemään puuhun pää edellä, vaan aina jatkat yritystä perse edellä, on jokin vialla. Tai et ainakaan voi lukeutua silloin kehittyväksi yksilöksi.>Sanotaan vaikkapa niin, että korkeasti älykkäällä tietyt perusmekanismit ovat hienosäädettyjä, kun taas alhaisemmalla äo:n tasolla olevalla ne ovat karkeammassa muodossa.
..jos haluat ajatella niin, niin mikäpä ettei.
"Ja minähän en tässä kohtaa usko tieteellisiin tutkimuksiin ja vielä vähemmän niiden tuloksiin."
Et tietenkään. En odottanutkaan, että uskoisit. Syyhän selvä: tulokset eivät miellytä sinua.
"Etkös tiedä sitä, että tieto luo tuskaa?"
Tämä on minusta osaltaan asennekysymys. Tieto lisää ehkä tuskaa, mutta se lisää myös tietoutta, jolla tuska ikään kuin tasoittuu. Kun ymmärtää asioita laajemmalti, ymmärtää koko maailmaa ja itseäänkin laajemmalti.
Ahtaassa tynnyrissä elävä uskovainen on surullisin esimerkki ihmisestä, joka uskonnon aivopesemänä kieltäytyy kaikesta sivistävästä siksi, että "jokin pahuus haluaa sinun muuttavan mielesi".
"Ja yleensä puuhun kyllä mennä pää edellä."
Se oli vertauskuvannollisesti kerrottu esimerkki.
"Voi olla, mutta olen havainnut, että usea alhaisemman älykkyysosamäärän omaava yksilö osaa tätä elämisen taitoa huikean hienolla tavalla."
Kun ei ymmärrä ympäröivästä maailmasta mitään, on varmastikin "helpompaa" elää vain kehittämissään tai nielemissään kuvitelmissa. Kaikki on silloin miellyttävää, mukavaa ja kaikelle on olemassa "selitys". Mutta se, onko se älyllisesti rehellistä ja tyydyttävää elämää muun yhteiskunnan kannalta...arvannet kyllä vastaukseni siihen.
Minua oksettaa ja hirvittää ajatus siitä, että elän yhteiskunnassa, jossa suuri osa ihmisistä pakenee vastuutaan jumalien taakse ja jättää paskaiset hommat muille siivottaviksi.
"Eli hienosäätely on tavallaan vaarallista. Ihmiseltä häviää kyky nähdä metsä puilta."
Sinä et voi sitä tietää mitenkään. Sinulla ei ole Mitään, minkä pohjalta arvioida tuota hienosäätelyä.
"Älä ole pahoillasi puolestani, en minä kiusaa itseäni."
Kuten sanoinkin, en minä olekaan pahoillani puolestasi. Et sinä ymmärrä kiusaavasi itseäsi.
"Enkä minä nolaa itseäni, ja jos nolaankin niin mitä sitten. Ei sen pitäisi ketään toista vaivata."
Se vaivaa ristiriitaisella tavalla minua siksi, että te lähetyskäskyänne noudattavat, jollaiseksi sinut luen, olette niin ..hmm.. ala-arvoisia höpöttäjiä, ettette edes ymmärrä tekevänne vain hallaa koko käskyllenne.
" Minähän saan kulkea tätä elämisen polkua tavallani, ilman typeryyksiä. Ja kyllä fiksut hihhulit tämän ymmärtävät."
Sinä elät elämää, jossa kuvittelet toimivasi ilman typeryyksiä. Me kehyksen ulkopuolella elävät kanssaihmiset näemme asian kuitenkin toisin.
Fiksut hihhulit...sinä ehkä sellaisia näet ympärilläsi, mutta minä en ole tavannut eläessäni ainuttakaan.
"Toki voin jättää palstan, jos Sinun mielenrauhasi järkkyy kirjoituksistani. Tai sitten toisinpäin!"
Se kehoitus oli vain sinun parhaaksesi ajateltu. Minun mielenrauhani on ja pysyy ihan hyvänä riehuit sinä palstalla tai et.
pahoitan mieltäni näistä jutuista, mutta Sinulla tuntuu olevan hanska kädessässi, tältä osin.
Ateistin viisautta, eli älykkyysosamäärä lienee huipussaan?!
"Ateistin viisautta, eli älykkyysosamäärä lienee huipussaan?!"
Viisaus ja älykkyys ovat edelleenkin kaksi eri asiaa. Minä olen aivan liian nuori ollakseni viisas ja älykkyydeltäni taas olen keskitasoa hivenen korkeammalla, en missään nimessä huippua.
On jokseenkin hämmästyttävää, että pahoitat mielesi suorasta tekstistä nyt. Pääasiassa sinullehan nauretaan täällä täysin rinnoin ja julkisesti pidetään vitsinä. Miten et koe mielipahaa sellaisesta?
Vai onko se sitä, että minä menin asiaan vakavammalla otteella tällä kertaa ja sain sinut miettimään asioita tosissasi...hetkeksi?