Funtsikaa, ennen kuin käytte kaupoissa joista työntekijät on siirretty kortistoon ja koneita tuotu tilalle. vrt Espoo.
Ikean omistaja on jo miljardööri, ei tarvitse lisää voittoa tavisten taskusta.
Ikean omistaja on jo miljardööri, ei tarvitse lisää voittoa tavisten taskusta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
käydessäni, asiaa voi boikotoida myös niin, ettei kyseistä konehirviötä käytä. Hinta on ikeassa kuitenkin kohdallaan, toista on kodin ykkösessä, missä on kiskurihintoja, eikä tuotteiden design ole sitä mitä sen pitäisi olla.
Pysy Ikeassa, mutta älä jauhaa paskaa. Kodin Ykkönen on laadukas tavaratalo.
Espoon Ikealla on ainakin itsepalvelukassoja 4kpl kokeilukäytössä. Täytyy myöntää että parin käytön jälkeen en enää normi kassalle siellä mene. Itse hoituu nopeammin koko kassa/maksutapahtuma. Tervetuloa vaan yleisemmäksi itsepalvelukassat.
Kävimme kerran Ikeassa, enkä itse ole vieläkään selvinnyt sen jälkeisestä masennuksesta.
Jo kahvi/ruokailuhetki oli masentava tapahtuma. Ihmiset olivat kuin karjaa, jota teräsputkista rakennelmaa pitkin johdateltiin määränpäähän... kassakoneelle. Mielikuvituksen omaavana tuli mieleen vankijoukko, jota kuljetettiin ties minne...
Pulla piti hakea jostakin, ja kahvi taas jostakin toisaalta. Niiden maksaminen oli jossakin välimaastosa, joten koko tapahtuma piti tehdä tietyssä järjestyksessä, että siitä ylipäätään selvisi... enkä selvinnytkään, sillä kahvin haskemisen jälkeen piti maksaa, jolloin vasta sai pullan... mistä jouduinkin noloon tilanteeseen kassan huudellessa perään...
Itse tavaraosastolla itsepalvelu oli päivän sana. Etsi tavara, etsi paperia ja kynä, jotta voi merkitä paperiin sarjan numeroita. Tutki kolossilaitoksen pohjapiirustus löytääksesi paikkaan, mistä saat tavaran. Se löytyi. Sitten alkoi tavaran etsiminen varastosta, hyllyistä, joita oli kilometreittäin, joista piti löytyä vastaavat numerot. pitkän etsimisen jälkeen tavara todella löytyi.
Haluttu tavara olikin aika isossa paketissa, joten tarvittiin kärryt. Myös ne löytyivätkin lopulta...
Mikäpä siinä... kärryjä työnnellessä kaiken sen kunniaksi, että olimme tehneet kaiken itse, ja vielä maksaneet siitä.
Kotona paketista pyörähti lattialle iso pussi, joka näytti sisältävän joukoittain ruuveja, tappeja ja ties mitä. Alkoi siis tavaran valmistus käyttökuntoon... Se kesti kolme tuntia, ja epäilen, aika oli pidempi, mitä ostamamme tavaran osien tekeminen tehtaassa.
Hermoja koettelevan urakan jälkeen tuli riita vaimon kanssa. Olen muka poropeukalo. Löin vaimoani todistaakseni, etten ole poropeukalo... Hän kutsui poliisin...
Yritin selittää poliisille kaiken johtuneen kapitalistin ahneudesta, siitä, että se sysää nippelit ja nappelit ihmisten murheeksi korjaten itse voiton...
Poliisi ei uskonut, tai sitten hän ei välittänyt...
Sovimme vaimon kanssa yöllä...
Ikean reissusta jäi kuitenkin positiivisena asiana mieleen kärryt, joilla tavara kuljetettiin varastosta ulos. Ne olivat mainiot. (ps. kukaan ei ole lyönyt ketään).