Ei se vaikeaa ole selittää.Kun ensin on armeijasta tapettu ylempi upseeristo ja joukkoja johti "kersanteista kenraaleiksi" ylennetyt niin ei voi sodankäynniltä odottaa välitöntä onnistumista.
Se miten upseereiksi ylennetyt joilla oli kenties taitoa vain kaalisoppajonon muodostamisesta yrittivät murskata massalla hyvin koulutetun armeijan niin maksoivat siitä kovan hinnan.Joskus ylemmät eivät antaneet armoa edes yrittäneille ja palkintona oli omien teloitus jos omien pariin oli jotenkin muuten selvinnyt.
En missään nimessä enkä mihinkään hintaan vähättele omia sotilaitamme mutta taistelun kulun ratkaisi suurelta osin juuri neuvostovenäläisten kykenemättömyys edes tällaiseen operaatioon jonka he luulivat selvittävänsä parissa viikossa Helsingissä lasejaan kilistäen voiton kunniaksi.
Eli talvisodan ihme on:
"taistelun kulun ratkaisi suurelta osin juuri neuvostovenäläisten kykenemättömyys edes tällaiseen operaatioon"
Se miten upseereiksi ylennetyt joilla oli kenties taitoa vain kaalisoppajonon muodostamisesta yrittivät murskata massalla hyvin koulutetun armeijan niin maksoivat siitä kovan hinnan.Joskus ylemmät eivät antaneet armoa edes yrittäneille ja palkintona oli omien teloitus jos omien pariin oli jotenkin muuten selvinnyt.
En missään nimessä enkä mihinkään hintaan vähättele omia sotilaitamme mutta taistelun kulun ratkaisi suurelta osin juuri neuvostovenäläisten kykenemättömyys edes tällaiseen operaatioon jonka he luulivat selvittävänsä parissa viikossa Helsingissä lasejaan kilistäen voiton kunniaksi.
Eli talvisodan ihme on:
"taistelun kulun ratkaisi suurelta osin juuri neuvostovenäläisten kykenemättömyys edes tällaiseen operaatioon"
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hitlerin suorittamat puhdistukset Saksan armeijassa olivat pääsyy siihen että puna-armeija murskasi lopulta sen.
Kenet Hitler teloitutti ennen vuotta 1944 jolloin sota oli jo hävitty?
Hitlerin olisi tullut puhdistaa armeija pettureista ja mieluiten viimeistään 1940
Ihme ja kumma oli kuitenkin, että se sama armeija joka kukisti puolalaiset ja japanilaiste mennen tullen pikkuisen aikaisemmin sai täällä pataansa kehnommin varustetulta ja koulutetulta porukalta. Höpinät siitä että Talvisodassa ei olisi ollut puna-armeijan ykkösketju on silkkaa soodaa.
44. divisioona oli eliittijoukko-osasto. Se tapettiin melkein viimeiseen mieheen Raatteen tielle.
Panssarikalusto oli uudenaikaisinta mitä siihen aikaan maailmasta löytyi. Tykistö oli sekin maailman huippua.
Missään muussa armeijassa ei ollut niin paljon automaattiaseita jalkaväellä kuin tuolloisessa puna-armeijassa.
Suomen armeijalla ei ollut kaikille varusteita, ei edes aseita. Ammuksia oli muutamaksi viikoksi ja tykistössä oli kalustoa 1800-luvun lopulta asti. Oli ranskalaista, saksalaista, venäläistä ja ruotsalaista vehjettä, joilla oli kaikilla eri kaliberi.
Ihme se oli, että pärjättiin.
sitä pärjättiin.Pyhällä hengellä vai oliko voima kanssamme?Muuttuivatko luodit kranaateiksi?
Eikös ne sakut olleet jo valmiiksi marssineet Puolan yli?
Milloin puna-armeija kukisti japanilaiset menne tullen?
Aikoinaan minun kansakoulunopettajani opetti minulle ja muille oppilaille.Että maa nimeltä Suomi hävisi kaikki kahinansa itänaapuria vastaan 1930-1940-luvuilla.
Oliko kansakoulunopettaja muka väärässä?
Katynissa ammuttiin koko Puolan armeijan upseeristo juuri Neuvostoliiton toimesta ja Khalkin Golissa Timoshenko tai Zhukovi veti nipponin poikia hudaa dunkkuun, mutta Härmässä homma meni kiville.
Joo sehän se hemmetin ihme olikin. En käsitä itsekään.
armeijan. Ei puna-armeijan enää tarvinuut tehdä käytännössä muuta kuin kävellä sotansa sotineeseen maahan.
Hurjistakaan aseista ei ole hyötyä jos niitä ei osata käyttää. Olkoon ukolla millainen rynkky tahansa mutta kun kk ampuu bunkkerista niin siihen jää. Tai kun hyvä tykistö johdetaan kehnosti että keskitys ammutaan pitkin metsiä ja liian heikkona.
"Missään muussa armeijassa ei ollut niin paljon automaattiaseita jalkaväellä kuin tuolloisessa puna-armeijassa"
Mitä automaattiaseita puna-armeijan divisioonilla oli vuonna 1939 tai 1940? Eipä tule mieleen kuin Degtarjev-pikakiväärit ja konekiväärit. Itseasiassa Suomellakin oli jalkaväellä enemmän automaattiaseita talvisodan aikoihin kuin venäläisillä (konepistoolit, pikakiväärit sekä konekiväärit).
Puna-armeijan käytössä oli raskaita konekivääreitä, raskaita it-konekivääreitä joita käytettiin jalkaväen tukemiseen, Dektarjev-pikakivääreitä, puoliautomaattikivääri Tokarev vm38 10 patruunan lippaalla sekä vm36 automaattikivääri Simonov 15 patruunan lippaalla. Näitä oli kaikissa joukko-osastoissa runsaasti ja erikoisyksiköät mm. Siperialainen hiihtoprikaati, oli varustettu yksinomaan automaattiasein.
Suomalaisilla ei ollut Talvisodassa Emmoja kuin satunnaisesti, konepistooleita oli muutama tuhat ja helposti epäkuntoon meneviä Lahti-Saloranta pikakivääreitä niitäkin harvassa. Tämän lisäksi puna-armeijalla oli jalkaväen vakiokalustona kevyitä suorasuuntaustykkejä, kranaatinheittimiä jne. Eli väitteesi on silkkaa pötyä.
”Oliko kansakoulunopettaja muka väärässä?”
Oli toki! Sotaon hieman monimutkaisempi asia ja sodan vioi hävitä monella tavalla ja olennaista on se, että MITEN HÄVITÄÄN!
Molemmissa sodissa niiden loppuvaiheessa olisi Stalin ilomielin Suomen miehittänyt, sovjetisoinut ja liittänyt valtakuntansa osaseksi!
Päättäväisellä taistelulla vältimme kahdesti moisen kurjan kohtalon!
Se sai pataansa, koska oli koko maailma vastassa. Brittiläisen kansainyhteisön maat ja lendleaseapu. Yksin lentokoneita ja yksin USA:lta 10 000
1905
Näin se on aina, menestystä tulleessa sodassa tai taistelussa.
Yleensä voitokkaampi osapuoli osaa paremmin hyödyntää toisen virheitä ja puutteita, ei sodassa ole mitään reilua peliä, siinä aina isketään siihen kohtaan mikä on vastustajalla heikko kohta.
Samoin hyödynnetään olosuhteita ja maastoa mahdollisimman pitkälle, tämän myös Suomalaiset teki paljon paremmin.
Sotaa käytiin molemmin puolin, aikalailla ensimmäisen maailmansodan taktiikalla, mutta Suomalaiset sovelsi alusta asti enempi, samoin rintamakomentajille annettiin hyvin vapaat kädet, annettiin vain tehtävä mikä piti täyttää, rintamakomentaja sai aika vapaasti itse päättää sen, miten tehtävän hoiti.
N-liitto johti taisteluja paljon enempi esikunnasta, alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Raatteen tien motti. Sotien suurimpia tuhoja ikinä. Mistä johtui tämä Neuvostoliiton epäonni tai taitamattomuus.
Osa sotilaista oli tuotu etelä-Neuvostoliitosta. Legendaarista ratsuväkeä joiden sotamaine oli vailla vertaa.
Näille raukoille politpyroo valehteli, että kun tuosta menet niin meren näet. Ja samalla vapautetaan suomalaiset maanviljelijäorjat.
Neuvostoliiton sotamenestys perustui pakottamiseen, propagandaan ja miesylivoimaan, ei niinkään tehokkuuteen ja taitoon niin laitteissa tai joukoissa.
Tehokkuus näkyi tehtaissa ei niinkään rintamalla.
44. divisioona oli eliittijoukko-osasto. Se tapettiin melkein viimeiseen mieheen Raatteen tielle.
Panssarikalusto oli uudenaikaisinta mitä siihen aikaan maailmasta löytyi. Tykistö oli sekin maailman huippua.
Missään muussa armeijassa ei ollut niin paljon automaattiaseita jalkaväellä kuin tuolloisessa puna-armeijassa.
Niinhän sanoinkin, että legendaarinen ratsuväki. Raukat ei olleet nähneet lunta saatikka oppineet taistelemaan talvella.
Siitä on eliitti kaukana jos pakkanen tappaa ennemmin kuin suomalainen kuularuisku.
Kalusto ja automaattiaseet ei toimi jos miehistöä ei ole opetettu niitä käyttämään.
Tämä ´läpikävely´ Ouluun oli suunniteltu epäonnistumaan. Kaiken takana oli taitamatonta sotilasjohtoa joiden intressit oli poliittiset ei voitontahtoinen sodankäynti.
Mitä tapahtui neuvostoliittolaiselle sodanjohdolle?
163. ja 44. divisioonien komentajien kohtalo muodostui toisenlaiseksi. Neuvostojohto ei antanut epäonnistumisia anteeksi. Rankaisutoimien suorittamiseksi 9. armeijaan saapui 8.1.1940 sotaneuvoston jäsen, I luokan armeijakomissaari L.Z.Mehlis. Hän ja Tsuikov huolehtivat rankaisutoimista. Asiasta oli sovittu Punaisen armeijan pääesikunnan johdon kanssa. Varoitukseksi muille Mehlisin määräyksestä komentajille järjestettiin julkiset oikeudenkäynnit ja teloitukset.
Aluksi 10.1.1940 teloitettiin 47. jalkaväkiarmeijakunnan sotaneuvoston jäsen, prikaatinkomissaari N. P. Abramov. Samana päivänä Mehlisin käskystä vangittiin 44. divisioonan komentaja, prikaatinkomentaja A. I. Vinogradov ja poliittisen osaston päällikkö, rykmentinkomissaari I. T. Pahomenko. Heidät tuotiin Vasonvaaraan 7.1.1940 yhdessä sotamies- ja päällystöryhmän kanssa.
Oikeudenkäynnin jälkeen 11.1.1940 Vinogradov, Pahomenko ja 44. jalkaväkidivisioonan esikuntapäällikkö O. I. Volkov teloitettiin ampumalla divisioonansa miehistön rivistön edessä. Lisäksi 47. jalkaväkiarmeijakunnan NKVD:n erikoisosasto vangitsi 163. jalkaväkidivisioonan 662. rykmentin komentajan ja komissaarin majuri Sarovin sekä pataljoonankomissaari Podhomutovin. Sarov ja Podhumutov teloitettiin ampumalla Juntusrannassa oman rykmenttinsä rivistön edessä 11. tammikuuta.
Seuraavana aamuna ammuttiin NKVD:n 2. rajarykmentin sotilaskomissaari Tserevko, joka oli Neuvostoliiton alueelle perääntymisen aikana estänyt haavoittuneen rykmentinkomentajana majuri Lvovin jäämisen vangiksi ampumalla tämän. Sitten 16. tammikuutta teloitettiin 662. jalkaväkirykmentin 3. pataljoonan haavoittunut komentaja kapteeni Tsaikovski, joka vangittiin Uhtuan sotasairaalassa.
Tämähän on tyypillistä Neuvostoliittoa, taitamattomat ammutaan vielä taitamattomien toimesta. Hyvä meille!!
” Tehokkuus näkyi tehtaissa ei niinkään rintamalla.”
HeHe! Ei se näkynyt edes tehtaissa kun maa kerran romahti 1991!
suomalaiset ampuivat betonibunkkereista jalkaväkimassoja. Kyllä siinä isokin armeija lakoo.
Raatteen tien tulijoista sanotaan lisäksi että sotilailla ei ollut edes talvivarusteita vaikka pakkasta 40 astetta. Olivat kuin saksalaiset Moskovan edustalla.
Sitten helmikuussa -40 Summa murtui jo pari päivää ennen varsinaisen suurhyökkäyksen aloittamista. Että oli neukku jotain oppinutkin. Tosin olihan se tulivoimakin kaameaa laatua mutta eivät hyökänneet enää vain massoja kk-tuleen juoksuttamalla niin kuin joulukuussa.
Kyllä neukku sotia osasi mutta heidän doktriininsa vaan ei sopinut tiettömän metsämaaston valtaamiseen. Se toimi hyvin puuttomilla lakeuksilla, ei suomalaisessa korvessa.
” Kyllä neukku sotia osasi mutta heidän doktriininsa vaan ei sopinut tiettömän metsämaaston valtaamiseen. Se toimi hyvin puuttomilla lakeuksilla, ei suomalaisessa korvessa.”
Lisäksi neukulta puuttuivat kunnolliset majoitusvälineet ja ennenkaikkea sotilasteltat!
Heille tuli yllätyksenä -40 asteen pakkaset ja kun suomalaiset polttivat vetäytyessään rakennukset niin joukot joutuivat yöpymään maakuopissa ja paleltumistapauksia tuli runsaasti!
Avaus+on+pötyä.
Aluksi+ajateltiin,+että+25–50%+puna-armeijan+upseereista+oli+puhdistettu;+todellisen+luvun+tiedetään+nyt+olevan+3,7–7,7%.+Tämä+ero+johtui+puna-armeijan+upseerikunnan+todellisen+koon+järjestelmällisestä+aliarvioinnista,+ja+huomiotta+jätettiin,+että+suurin+osa+puhdistetuista+vain+erotettiin+puolueesta.+Vuosina+1937–1939+puhdistetuista+upseereista+30+prosenttia+sai+palata+palvelukseen.
Diktaattori Josif Stalin myöntyi tekemään rauhan Suomen kannalta aivan viime hetkellä.
"Lasse Laaksonen
OLISIKO TAISTELUJA PYSTYTTY JATKAMAAN?SUOMALAISTEN TILANNE KANNAKSELLA TALVISODANLOPUSSA 1940"
-
"Kannaksen rintamalla ei viimeisinä taistelupäivinä todellakaan ollut kyse paineen hellittämisestä. Talvisota päättyi suomalaisten kannalta viimeisillä mahdollisilla hetkillä ja tässä suhteessa suoritus voidaan tulkita liki optimaaliseksi. Rintama saatiin pidetyksi, mutta vallinnut negatiivinen kehitys oli kulminoitumassa ja inhimillisen kestokyvyn rajat oli jo ylitetty. Aloite oli selvästi hyökkääjällä, jonka kyvyttömyys käyttää massamaista elävää voimaansa ja materiaalista hegemoniaansa oli paljolti säästänyt Kannaksen
suuroffensiivissa puolustajan, jonka korkea taistelumoraali ja olojen erinomaiseen tuntemiseen perustuva sotataito olivat olleet lopullista ratkaisua pitkittävä ’’pelastusrengas”."
https://www.sshs.fi/pdf/Suomen voima talvisodassa.pdf
Talvisodan lopussa tilanne oli kriittinen. Suomella olivat loppumassa miehet, rintamaupseerit, ammukset, huolto ym. Jatkosodassa taas Tali-Ihantalan taakse saatiin koottua reserviksi kokonainen armeijakunta, upseerikoulutus oli jatkunut koko jatkosodan ajan, ilmavoimat pystyivät ainakin tiedustelemaan tilanteen eikä tykistön/krh:n ammuksista ollut pulaa. Eräskin veteraani kertoi, että Äyräpäässä Vuoksen pohjoispuolelle koottu krh vain vaihtoi maaleja, ammuksia virtasi koko ajan. Saksalaisethan arvioivat itse 1944 loppukesällä, että suomalaiset kykenisivät tarvittaessa pysäyttämään toisen NL:n suurhyökkäyksen.
Jos Moskovan välirauhasopimusta ei olisi solmittu, niin yleensä on arvioitu, että Suomen armeija oli kestänyt vielä kolme kuukautta.
Moskovassa ei solmittu mitään Talvisodan päättänyttä välirauhan sopimusta. Moskovassa solmittiin 12. maaliskuuta 1940 rauhansopimus, joka päätti talvisodan. Rauha astui voimaan 13 maaliskuuta.
Totta!
Rauhanehdot olivat kuitenkin niin järkyttävät, että Suomessa syntyi heti toive niiden väliaikaisuudesta ja joskus saatavasta revanssista.
Niin tilannetta ruvettiin kutsumaan välirauhaksi ja nimitys vakiintui myös historiankirjoitukseen.
Uuteen sotaan lähdön kynnys mataloitui tällä tavalla.Nythän vain korjattaisiin tilapäinen vääryys!