Tänä itsenäisyyspäivänä tunnen katkeruutta isäni uhrilahjasta itsenäisyyden puolesta.
Isäni taistelee edelleen karjalan kannaksella, tuntien häpeää perääntymiskäskyjen hyväksymisestä, toivoen vapahtavaa kuolemaa, mutta ei ennen kymmenen iivanan kuolemaa...
Isä.
Istu rauhallisesti siinä kiikkustuolissa, katso TV:ta ja hyväksy maasi myynti naapurille ilman uhria, sillä elämä on klopalisoitunut, jota et voi enään vanhana ymmärtää
Isäni taistelee edelleen karjalan kannaksella, tuntien häpeää perääntymiskäskyjen hyväksymisestä, toivoen vapahtavaa kuolemaa, mutta ei ennen kymmenen iivanan kuolemaa...
Isä.
Istu rauhallisesti siinä kiikkustuolissa, katso TV:ta ja hyväksy maasi myynti naapurille ilman uhria, sillä elämä on klopalisoitunut, jota et voi enään vanhana ymmärtää
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihmisiä ne iivanatkin ovat. Noissa sodissa ei voita kukaan. Pari tyyppiä saa nimensä historian kirjoihin mutta enemmistö antaa uhrinsa täysin tuntemattomana ja jos tarkkaan ajatellaan syy on aina jokin täysin järjetön.