Pian 1990-luvun alussa tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
maamme valtiollinen asema muuttui perusteellisesti. Suomi luopui sekä
valtiollisesta suvereniteetistaan että puolueettomuudestaan.
Kun eduskunta syksyllä 1994 hyväksyi 2/3:n enemmistöllä Suomen
liittämisen ylikansallisesti johdettuun Euroopan Unioniin, tapahtui
erikoislaatuinen vallankaappaus. Suomen eduskunta luovutti suuren osan
lainsäädäntövallastaan ja samalla maamme perustuslain mukaan Suomen
kansalle kuuluvasta ylimmästä vallasta eli valtiovallasta Euroopan
Unionin ylikansallisille elimille. Suomen oman kansallisen lain oli
väistyttävä EU:n säädösten tieltä. EU:n virkamieskomissio ja
kilpailuviranomaiset
saivat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisäpuolella. Lisäksi EU:n
tuomioistuin sai Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa ja EU otti tasavallan
presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia. Tämä
kaikki merkitsi tosiasiallisesti sitä, ettei Suomi enää ollut
täysivaltainen tasavalta, vaikka maamme perustuslaki sitä edellyttää. Pois
luovutetun lainsäädäntövallan osalta ei suomalaisilla kansanedustajilla
sen enempää kuin EU-parlamentaarikoillakaan ole edes lakialoitteen
teko-oikeutta, sillä se on Euroopan Unionissa vain virkamieskomissiolla.
Ulko- ja turvalisuuspolitiikassa EU-Suomi on sitoutunut aktiivisesti ja
varauksettomasti tukemaan EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Näin ollen maallamme ei ole mahdollisuutta
itsenäiseen esiintymiseen sen enempää YK:ssa kuin muissakaan
kansainvälisissä järjestöissä.
Lisäksi Suomen on suoritettava EU:lle jäsenmaille määrätyt vuotuiset
maksut sekä tilitettävä EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta tuonnista perittävät
tullitulot unionille. Osa näistä maksusuorituksista on anottavissa
takaisin omaan,
joskin EU:n määräämään käyttöön.
Muutamia vuosia maamme EU:hun liittämisen jälkeen Suomi luopui omasta
rahastaan ja itsenäisestä rahapolitiikastaan sekä alistui kaiken
kansanvaltaisen valvonnan ulottumattomissa olevan EU:n keskuspankin
määräysvaltaan Lipposen hallituksen hyväksymänä, ilman että tämä olisi
tehnyt asiasta eduskunnalle perustuslain ja eduskunnan syksyllä 1994
edellyttämää lakiesitystä.
Tätä taustaa vasten on kansalaisten vastuutonta harhauttamista, kun
maamme EU:hun sitoutuneiden vallanpitäjien taholta jatkuvasti
uskotellaan useiden tiedotusvälineiden myötävaikutuksella, että Suomi
viettää 6.12. perinteistä itsenäisyyspäivää itsenäisenä valtiona.
Todellisuudessa EU:hun liitetty Suomi on menettänyt oman valtiollisen
suvereniteettinsa ja saanut sen tilalle tilalle yhden prosentin luokkaa
olevan osuuden EU:n suvereniteetista. Tämän suvereniteettinsa unioni
pyrkii vakiinnuttamaan hyväksymällä yhä enemmän liittovaltiota
muistuttavalle EU-valtiolle Lissabonin sopimukseksi nimitetyn
perustuslain. Kuvaavaa unionin epädemokraattisuudelle on, että vain
yhdessä sen jäsenmaista kansalaiset ovat saaneet äänestää
perustuslakiehdotuksesta.
Suomen nykyinen valtiollinen asema paljastuu kaikessa
raadollisuudessaan, kun sitä verrataan 1800-luvun Suomen autonomiseen
suuriruhtinaskuntaan. Silloin Suomella oli toisin kuin nyt itsenäinen
lainsäädäntövalta ja oma itsenäinen rahapolitiikka. Jopa Ruotsin vallan
loppuaikoina valtiopäiville Tukholmaan matkustaneilla suomalaisilla
valtiopäiväedustajilla oli lakialoitten teko-oikeus, joka EU-parlamentin
jäseniltä on evätty.
Ennen pitkää paljastuu EU:n todellinen luonne ensisijaisesti raha- ja
pääomavallan etuja palvelevana valtiorakennelmana. Yhä useammille
kansalaisille selviää ennemmin tai myöhemmin, että maamme on vain yksi
painoarvoltaan vähäinen EU:n osavaltio, joka on menettänyt valtiollisen
itsenäisyytensä ja mahdollisuutensa suomalaisen hyvinvointivaltion
kehittämiseen ja kansanvallan toteuttamiseen. Sen jälkeen kun
kansalaisten enemmistö on herännyt vallitsevaan todellisuuteen, ovat
EU-vallanpitäjien päivät luetut.
Poliitiset puolueet perustettiin maassamme 1900-luvun alussa kansanvallan
kanaviksi siirtämään kansalaismielipide poliitisiksi päätöksiksi.
Lisäksi puolueiden tehtävänä oli
puolustaa kansaa taloudellista valtaa vastaan. Tältä osin tilanne on
kääntynyt päälaelleen. Nykyiset eduskuntapuolueet eivät enää ole
kansanvallan kanavia ja kansan puolustajia vaan lähinnä raha- ja
pääomavallan nöyriä palvelijoita.
Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamiseksi,
hyvinvointivaltion pelastamiseksi, kohtuuttomien tuloerojen
kaventamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi
tarvitaan maassamme näihin rakentaviin periaatteisiin sitoutunutta
itsenäisyyspuoluetta.
Toivotan hyvää tulevaisuutta ja menestystä Itsenäisyyspuolueelle sen
tiellä kohti uutta itsenäisyyttä.
maamme valtiollinen asema muuttui perusteellisesti. Suomi luopui sekä
valtiollisesta suvereniteetistaan että puolueettomuudestaan.
Kun eduskunta syksyllä 1994 hyväksyi 2/3:n enemmistöllä Suomen
liittämisen ylikansallisesti johdettuun Euroopan Unioniin, tapahtui
erikoislaatuinen vallankaappaus. Suomen eduskunta luovutti suuren osan
lainsäädäntövallastaan ja samalla maamme perustuslain mukaan Suomen
kansalle kuuluvasta ylimmästä vallasta eli valtiovallasta Euroopan
Unionin ylikansallisille elimille. Suomen oman kansallisen lain oli
väistyttävä EU:n säädösten tieltä. EU:n virkamieskomissio ja
kilpailuviranomaiset
saivat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisäpuolella. Lisäksi EU:n
tuomioistuin sai Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa ja EU otti tasavallan
presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia. Tämä
kaikki merkitsi tosiasiallisesti sitä, ettei Suomi enää ollut
täysivaltainen tasavalta, vaikka maamme perustuslaki sitä edellyttää. Pois
luovutetun lainsäädäntövallan osalta ei suomalaisilla kansanedustajilla
sen enempää kuin EU-parlamentaarikoillakaan ole edes lakialoitteen
teko-oikeutta, sillä se on Euroopan Unionissa vain virkamieskomissiolla.
Ulko- ja turvalisuuspolitiikassa EU-Suomi on sitoutunut aktiivisesti ja
varauksettomasti tukemaan EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Näin ollen maallamme ei ole mahdollisuutta
itsenäiseen esiintymiseen sen enempää YK:ssa kuin muissakaan
kansainvälisissä järjestöissä.
Lisäksi Suomen on suoritettava EU:lle jäsenmaille määrätyt vuotuiset
maksut sekä tilitettävä EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta tuonnista perittävät
tullitulot unionille. Osa näistä maksusuorituksista on anottavissa
takaisin omaan,
joskin EU:n määräämään käyttöön.
Muutamia vuosia maamme EU:hun liittämisen jälkeen Suomi luopui omasta
rahastaan ja itsenäisestä rahapolitiikastaan sekä alistui kaiken
kansanvaltaisen valvonnan ulottumattomissa olevan EU:n keskuspankin
määräysvaltaan Lipposen hallituksen hyväksymänä, ilman että tämä olisi
tehnyt asiasta eduskunnalle perustuslain ja eduskunnan syksyllä 1994
edellyttämää lakiesitystä.
Tätä taustaa vasten on kansalaisten vastuutonta harhauttamista, kun
maamme EU:hun sitoutuneiden vallanpitäjien taholta jatkuvasti
uskotellaan useiden tiedotusvälineiden myötävaikutuksella, että Suomi
viettää 6.12. perinteistä itsenäisyyspäivää itsenäisenä valtiona.
Todellisuudessa EU:hun liitetty Suomi on menettänyt oman valtiollisen
suvereniteettinsa ja saanut sen tilalle tilalle yhden prosentin luokkaa
olevan osuuden EU:n suvereniteetista. Tämän suvereniteettinsa unioni
pyrkii vakiinnuttamaan hyväksymällä yhä enemmän liittovaltiota
muistuttavalle EU-valtiolle Lissabonin sopimukseksi nimitetyn
perustuslain. Kuvaavaa unionin epädemokraattisuudelle on, että vain
yhdessä sen jäsenmaista kansalaiset ovat saaneet äänestää
perustuslakiehdotuksesta.
Suomen nykyinen valtiollinen asema paljastuu kaikessa
raadollisuudessaan, kun sitä verrataan 1800-luvun Suomen autonomiseen
suuriruhtinaskuntaan. Silloin Suomella oli toisin kuin nyt itsenäinen
lainsäädäntövalta ja oma itsenäinen rahapolitiikka. Jopa Ruotsin vallan
loppuaikoina valtiopäiville Tukholmaan matkustaneilla suomalaisilla
valtiopäiväedustajilla oli lakialoitten teko-oikeus, joka EU-parlamentin
jäseniltä on evätty.
Ennen pitkää paljastuu EU:n todellinen luonne ensisijaisesti raha- ja
pääomavallan etuja palvelevana valtiorakennelmana. Yhä useammille
kansalaisille selviää ennemmin tai myöhemmin, että maamme on vain yksi
painoarvoltaan vähäinen EU:n osavaltio, joka on menettänyt valtiollisen
itsenäisyytensä ja mahdollisuutensa suomalaisen hyvinvointivaltion
kehittämiseen ja kansanvallan toteuttamiseen. Sen jälkeen kun
kansalaisten enemmistö on herännyt vallitsevaan todellisuuteen, ovat
EU-vallanpitäjien päivät luetut.
Poliitiset puolueet perustettiin maassamme 1900-luvun alussa kansanvallan
kanaviksi siirtämään kansalaismielipide poliitisiksi päätöksiksi.
Lisäksi puolueiden tehtävänä oli
puolustaa kansaa taloudellista valtaa vastaan. Tältä osin tilanne on
kääntynyt päälaelleen. Nykyiset eduskuntapuolueet eivät enää ole
kansanvallan kanavia ja kansan puolustajia vaan lähinnä raha- ja
pääomavallan nöyriä palvelijoita.
Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamiseksi,
hyvinvointivaltion pelastamiseksi, kohtuuttomien tuloerojen
kaventamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi
tarvitaan maassamme näihin rakentaviin periaatteisiin sitoutunutta
itsenäisyyspuoluetta.
Toivotan hyvää tulevaisuutta ja menestystä Itsenäisyyspuolueelle sen
tiellä kohti uutta itsenäisyyttä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä, että Ilkka Hakalehto on puhunut, tuonut kuulijoiden tietoon vakavia tosiasioita.
Kiitos paljon !
Puheessa esille otettujen seikkojen vuoksi meillä on kova työ valistaa Suomen kansaa jotta se saisi oikeata tietoa asioiden oikeasta tilasta.
Tiedoitus kanavat ovat meiltä suljettuja, sillä vallan-ja etujen sokaisemat kansalaiset ja heidän käytössään oleva suuri raha pitävät siitä huolen, ettei EU.n tosiasiallisista vaikutukststa saa puhua tai kirjoittaa.
ainakin jo vuoden 2000 presidentinvaaleissa vaalitentistä toiseen. Kyllästymiseen asti. Kyllä siinä koko Suomen kansa nämä "totuudet" kaappauksista ja suurpääomapiireistä kuuli, ja moneen kertaan, mutta tällaisten yliampuvien petos-kaappaus-vouhkausten huono puoli on siinä, että niiden tarkoitushakuisuus ja ylidramatisointi paljastuu ihmisille nopeasti. Sen jälkeen niihin suhtaudutaan lähinnä enää humoristisesti. Siitä todistaa myös Ipun surkeat kannatuslukemat kaikissa käydyissä vaaleissa sekä Ipun kellokkaiden "seitsemän äänen äänivyöryt".
jos se on vouhkausta mutta se on tosija se onkin kova pala tälle pienelle kansalle siksi olen kovin surullinen ja sinulle vouhkaa vain mutta voisittko perusteina myöskin tosi asioita kiitos
Ilkka Hakalehto on loistava tiedemies ja poliitikko myöskin.
Tässä on totuutta, jota EU-kannattajat eivät kestä, eivätkä ilman valhetta ja manipulaatiota pysty vääräksi todistamaan!
Mutta helppoahan se on EU-medialle vähän taas propagoida!
Ja kansa uskoo -paitsi se viisas EU-vastainen KASVAVA joukko. Se joukko tahtoo kaikille hyvinvointia. Toisin kuin "EU-itsekkyys"!
Herra Siunatkoon Ilkka Hakalehtoa!
Kunhan olisi pysynyt tieteessä tai ainakin soveltanut historian oppiaan muuten kuin soveltamalla omassa puolueessaan kaikkea tuota mistä eu:ta kritisoi.
Pitäisi myös tarjota toimiva vaihtoehto, sitä ei historiaa tutkineella tiedemiehellä ilmeisesti ole näköpiirissä.