Moskovassa 1918 perustetun SKP:n sotilasjärjestön tavoite oli jo alusta lähtien selvillä Suomen viranomaisille.
Elo-syyskuussa 1921 punaupseeri Gustav Emil Heikkilä ja 2. divisioonan
organisaattori Elo Mooses Syvänen kuvasivat järjestönsä tehtävää ja toiminta-ajatusta,
että sen tulee »muodostaa valkoisen armeijan sisälle Suomessa punainen armeija,
joka vallankumouksen tullessa tuhoaa valkoisen armeijan». Viimeiseen asti SKP:n sotilasjohdon
piirissä myös eläteltiin toiveita tällaisen päiväunen kääntämisestä todeksi.
Vielä kesäkuussa 1932 pidetyn SKP:n keskuskomitean laajennetussa täysistunnossa
sotilasjärjestön johtomiehiin lukeutunut Toivo Antikainen uskoi tähän alunperin Leninin poliittiseen strategiaan.
Suojeluskuntajärjestöt olivat kuitenkin varsin hyvin tietoisia näistä maanpetospuuhailuista
ja jättivät nämä vakaumukselliset rikolliset kutsumatta varusmiespalvelukseen.
Kommunistit eivät olleet mukana talvisodassa lainkaan.
Sensijaan kuten jatkossotaan heistä kelpuutettiin jonkun verran tarkan valinnan jälkeen.
Elo-syyskuussa 1921 punaupseeri Gustav Emil Heikkilä ja 2. divisioonan
organisaattori Elo Mooses Syvänen kuvasivat järjestönsä tehtävää ja toiminta-ajatusta,
että sen tulee »muodostaa valkoisen armeijan sisälle Suomessa punainen armeija,
joka vallankumouksen tullessa tuhoaa valkoisen armeijan». Viimeiseen asti SKP:n sotilasjohdon
piirissä myös eläteltiin toiveita tällaisen päiväunen kääntämisestä todeksi.
Vielä kesäkuussa 1932 pidetyn SKP:n keskuskomitean laajennetussa täysistunnossa
sotilasjärjestön johtomiehiin lukeutunut Toivo Antikainen uskoi tähän alunperin Leninin poliittiseen strategiaan.
Suojeluskuntajärjestöt olivat kuitenkin varsin hyvin tietoisia näistä maanpetospuuhailuista
ja jättivät nämä vakaumukselliset rikolliset kutsumatta varusmiespalvelukseen.
Kommunistit eivät olleet mukana talvisodassa lainkaan.
Sensijaan kuten jatkossotaan heistä kelpuutettiin jonkun verran tarkan valinnan jälkeen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
No kyllä esimerkiksi Aarne Saarinen oli mukana sekä jatko- että talvisodassa. Äärilinjan kavereita ei tietenkään otettu mukaan, mutta ei niitäkään kutsumatta jätetty vaan raakattiin kutsunnoissa, jos ne nyt oli tavoitettavissa.
aatetta jaloa ja alhaista mieltä.
Syvänen, Elo Moisejevitch
syntymô vuosi: s.1899
syntymô paikka: Tampere, Suomi
kansallisuus: suomalainen
kuolin vuosi: ammuttu 28.12.1937
lôhde: Vuosina 1937-1938 teloitettujen suomalaisten ja karjalaisten nimiluettelo
Syvänen, Elo Moisejevitch
http://uhreja.onego.ru/index.php?id=2740&val=Syv%E4nen&page=0&asel=1
rauha hänen sielulleen.
Heikki Ylikangas on esittänyt kirjassaan "Romahtaako rintama" saman huomion: punikkien poikia ei huolittu edes aliupseerikouluun, kaikkein punaisimmat nuoret välttivät armeijankin. Ylikankaan mukaan "talvisodan ihmeen" tausta oli tämä: armeijassa palvelevan ikäluokan luokkahomogeenisuus.
En ole täysin Ylikankaan kanssa samaa mieltä. Mielestäni "talvisodan ihmeen" yksi syy oli siinä, että kiireen takia sotilasosastoja heitettiin rintamalle kylittäin, kaupungittain ja maakunnittain. Saman kylän tutun sakin edessä ei kehdannut juosta karkuun, toisaalta saattoi luottaa siihen, että jos haavoittuisi, naapurin Jaska siinä vieressä kyllä auttaisi turvaan eikä jättäisi kuten tuntemattomampi aseveli voisi tehdä.
Viipurin menetyksessä paikalle oli häthätää koottu hyvin kirjava joukko, jolta joukkokoheesio ja yhteenkuuluvuuden tunne puuttuivat.
Tapio Nurminen perusteellisest kumonnut kirjassa Teloitettu totuus ss.47-76 sekä blogissaan tapionurminen.fi.
Saman on tehnyt mm. sotahistorian professori JUssi T. Lappalainen jo aika päiviä sitten. Ylikankaan perustelut ovat tavanomaiset: erään naishenkilön paikkansa pitämätön kirje ja väärin tulkittu muistio ynnä tietysti se, ettei Ylikangas osaa lukea lakipykäliä.Hän jopa lisää asevelvollisuuslakiin omasta päästään keksimänsä pykälän.
Viipuri aei vallattu Talvisodassa.
Mikä tutkijakoulutus on Tapio Nurmisella? Millä perusteella katsot, että Nurminen on oikein PERUSTEELLISESTI kumonnut Ylikankaan käsityksen asiasta? Mikä tausta on julkaisulla nimeltään Teloitettu totuus? Ketkä ovat kyhänneet sen kokoon ja missä tarkoituksessa? Paljonko saat provikkaa kirjan hysteerisestä mainostamisesta täällä?
Millä perusteella väität, että Ylikankaan perustelut tässä asiassa ovat yksinomaan erään naishenkilön paikkansa pitämätön kirje, väärin tulkittu muistio ja se, ettei hän muka oikeushistorian emeritusprofessorina osaa lukea lakipykäliä?
hehän olivat myös sisällissodan punikkeja.
Mutta kyllä demarit ja kommunistit olivat jo selvästi eri porukkaa Talvisodan alkaessa.
Mitä yhteistä on Tannerilla, Paasivuorella, Voionmaalla, Hannes Ryömällä, ja Ruotsin demareilla?
He kaikki vastustivat punakapinaa.
Talvisota yhdisti suomalaisia. Siksi puhutaankin Talvisodan ihmeestä.
Kommunistit ja muut vasemmistolaiset olivat Talvisodassa mukana.
Ei ole mitään näyttöä siitä, että vasemmistolaisia tai kommunisteja olisi jätetty kutsumatta armeijaan.
Sekoitat kaksi asiaa. Kuusisen ja muiden Moskovan kätyreitten toiminta oli jatkoa heidän vuoden 1918 toiminnalleen, joka jatkui aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti eri muodoissaan. Tämä porukka toimi maanalaisena liikkeenä jatkosodan aikana, eikä osallistunut maan puolustamiseen millään tavalla.
Sensijaan oli asevelikommunisteja, kuten Aarne Saarinen et kump, jotka olivat sotimassa Suomen armeijassa. Varsinkin talvisodassa oli paljon miehiä, jotka olivat omasta mielestään kommunisteja mutta jotka eivät todellakaan hyväksyneet neuvostoliittolaista komentoa tai sen puuttumista maan asioihin.
Heidän tarinansa sensuroitiin kommunistien itsensä toimesta sotien jälkeen, koska se olisi ollut noloa Suomen kommunistien Moskova-siivelle. Tämä johti SKP:n hajoamiseen ns. enemmistöläisiin ja taistolaisiin sitten myöhemmin.
Taistolaiset jatkoivat Otto Ville Kuusisen linjoilla ja Aarne Saarisen johtamat enemmistöläiset jatkoivat suomalaisella linjalla. Saarinen oli muuten ainoa merkittävä suomalaispoliitikko, joka yksiselitteisesti tuomitsi Neuvostoliiton toimet Tsekkoslovakiassa 1968. Oikeisto ja varsinkin Kepu olivat hipihiljaa koko asiasta.
Ennen sotia ei armeijasta vapautettu poliittisista syistä. katso tapionurminen.fi.
Armeijasta kieltäytyi eri syistä mm. ei saapunut kutsuntaan, karkasi jne noin 8000 miestä vv. 1918-1939.
Näillä ei ollut Talvisodan kannalta merkitystä. He olivat kouluttamattomia, osa jo yli-ikäisiä, eikä määrä ollut mitenkään suuri. Koulutettua väkeä oli noin 500 000. Kaikkiaan kieltäytyneiden ja kutsuntaan sapumattomien määrä oli täysin merkityksetön.
Talvisodassa taisteltiin yksimielisesti Suomen puolesta.
Pötyhöpötyksellä ei kirjoiteta historian totuutta toisenlaiseksi. Muistan lapsuuteni naapurin, kommunistin ja pienviljelijän, joka harjoitti myös kalastajan ja teurastajan ammatteja. Hän puhui usein maalaisliittolaisen isäni kanssa sota-ajan asioista. Muistan erittäin hyvin kuulleeni, että tämä kommunisti naapurimme oli ollut etulinjassa ase kädessä talvisodan aikana taistelemassa yhteisen isänmaamme Suomen itsenäisyyden puolesta. Mitä lienee nykyisten Nato-sumuttajien propagandapotaskaa monenmoinen historian vääristely.
antoi kutsuntalautakunta. Siinä määräsi armeija. Suojeluskunnat antoivat vain lausuntoja, joilla saaattoi olla merkitystä koulutuksessa. Esimerkiki vasemmistolaiseksi määritettyä ei pantu erikois- eikä johtajakoulutukseen.