Lapinläänin vesistä valuu Kemijokeen 75 % .
Läänin pinta-ala on 98 947 km², mikä tekee siitä pinta-alaltaan Suomen suurimman läänin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta.
Moni turbiini pyörisi vielä lisää. Ja säännöstelemällä hyöty kasvaisi paljon. mm säätösähkönä, jota ydinvoimalat tarvitsee. muunmuassa.
Suomen energia politiikka jäi jälkeen ,kun pääsi Taistolais vaikutteita mukaan.
Suomessa turpeen osuus energiantuotannosta on noin 6–7 prosenttia.
Suomessa turvetuotantoala eli turvetuotantoon käytetty pinta-ala oli vuonna 2005 noin 65 000 hehtaaria. Valtaosa tästä on energiaturpeen korjuuta.
Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.
Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.
Varmaan moni kysyy, miksei kylmässä maassa tehdä asioita oikein energia saralla.
Miksie jo ole 2 -uutta ydinvoimalaa käytössä.
Kolmas uusi olisii nyt mallillaan oleva uusi voimala.
Säätösähkö olisi toiminnassa jo mm Vuotos, Kollaja , Ounasjokikin olisi tulvansuojelun takia sähköä antavana.
Miksie osata kylmässä maassa. Miksi pitää aina niin vaikeasti tehdä, Taistolais viivytyksineen.
Läänin pinta-ala on 98 947 km², mikä tekee siitä pinta-alaltaan Suomen suurimman läänin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta.
Moni turbiini pyörisi vielä lisää. Ja säännöstelemällä hyöty kasvaisi paljon. mm säätösähkönä, jota ydinvoimalat tarvitsee. muunmuassa.
Suomen energia politiikka jäi jälkeen ,kun pääsi Taistolais vaikutteita mukaan.
Suomessa turpeen osuus energiantuotannosta on noin 6–7 prosenttia.
Suomessa turvetuotantoala eli turvetuotantoon käytetty pinta-ala oli vuonna 2005 noin 65 000 hehtaaria. Valtaosa tästä on energiaturpeen korjuuta.
Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.
Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.
Varmaan moni kysyy, miksei kylmässä maassa tehdä asioita oikein energia saralla.
Miksie jo ole 2 -uutta ydinvoimalaa käytössä.
Kolmas uusi olisii nyt mallillaan oleva uusi voimala.
Säätösähkö olisi toiminnassa jo mm Vuotos, Kollaja , Ounasjokikin olisi tulvansuojelun takia sähköä antavana.
Miksie osata kylmässä maassa. Miksi pitää aina niin vaikeasti tehdä, Taistolais viivytyksineen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.