Vaikka toipuminen otti hiukan takapakkia, enkä vielä tuolilla hyvin pysy, täytyy näköjään ottaa ainakin tähän stabiili-vääntöön meikäläisenkin kantaa, koska olen siinä joskus ollut ihan asianomaisena. Mutta sanotaan sekin, että nämä viimeaikaiset stabiili-aloitukset eivät ole minun käsialaani, vaikka Kalle tuolla jossain ketjussa antoi niin ymmärtää. Mutta perustilanne tässäkin stabiili-väännössä on taas kerran se, että Kalle lyö kirveensä kiveen. Mutta oli kuin oli, katsotaan tätä stabiili-hommaa Kallen keskeisen virheellisen taivastelun pohjalta:
”Rintamatapahtumien valossa Jokisipilä on nimenomaan väärässä sillä rintama liikkui ja ei siis ollut stabiili. Stabiili rintama ei nimittäin liiku.”
Mutta Kalle on jo perusasetelmaltaan täysin väärässä, koska ei Jokisipilä tuo väitöskirjassaan esille omia näkemyksiään, vaan historiatieteellisesti sen, mitä kesäkuun lopulla 1944 mm. Mannerheim, Päämajan tiedusteluosaston päällikkö Aladár Paasonen ja silloinen puolustusministeri Walden ymmärsivät puheissaan ja teoissaan stabilisoituvalla ja stabiililla rintamatilanteella. Kannattaa olla sanomisissaan tarkkana. Siis jos Kalle syyttää Jokisipilää, hän todellisuudessa syyttää esimerkiksi Mannerheimia vääristä rintama-arvioista ja luonnehdinnoista. Eli yrittäessään perustella omat stabiili-näkemyksensä oikeiksi, Kallen on kumottava mm. Mannerheimin ja Waldenin näkemykset!
Ja lyhyesti rautalankaperiaatteella stabiili-termin oikea kieliopillinen laita. Eli tässä yhteydessä Kallen perusvirhe on se, että vaikka hän yllä olevassa lainauksessa käyttää termiä stabiili, hän virheellisesti kyseisen termin sisältöä nähtävästi tuntematta tarkoittaa stabiilillaan todellisuudessa termiä staattinen. Eli kun Kalle puhuu tekstissään stabiilista, eli vakaassa tai vakautuneessa tilanteessa olevasta, hän todellisuudessa puhuu virheellisesti staattisesta, pysähtyneessä tilanteessa olevasta. Kun Kalle ei ymmärrä kyseisten termin tarkoitusta, hän ei myöskään ymmärrä niiden luonnetta, että staattinen on luonteeltaan absoluuttisempi termi kuin stabiili, joka on puolestaan suhteellisempi termi.
Tätä taustaa vasten Kalle toteaakin lainauksessa virheellisesti ja todellisuuden vastaisesti, että ”Stabiili rintama ei nimittäin liiku”. Mutta stabilisoituva ja stabiili rintama, kuten kesällä -44, saattaa liikkua aika tavallakin. Kysymys on aina siitä, että missä suhteessa ja tilanteessa rintaman stabilisoitumista ja stabiilisuutta arvioidaan. Kesäkuun lopun -44 rintamatilanteiden arvioinnissa stabiloituminen tarkoitti sitä, että oltiin tilanteessa, jolloin rintamalle kehittyi suhteellisen pysyviä sotaelementtejä, kuten rintamalinjoja ja voimasuhteita. Tämä edellytti Suomen sotilasjohdolta, että se ymmärsi tilanteen ja mm. kykeni määrittämään millä voimin puolustukseen käydään ja millä linjalla siihen järjestäydytään sekä määrittelemään sotatarvike-tarpeensa ja arvioimaan puna-armeijan liikkeet ja painopistesuunnat hyökkäyskiiloineen yms.
Ja tämän lähtökohdan Suomen sotilasjohto tajusi ja sen Mannerheim selkeästi todensi 19.6.1944. Eli Viipurin valtauksen aattona hän mm. kertoi rintamatilanteen olevan stabilisoitumassa, pyysi Saksalta materiaali- ja miehistöapua sekä antoi jyrkän päiväkäskyn puolustuksen tehostamiseksi, koska rintamatilanteiden vakautuminen mahdollisti taktisten puolustussuunnitelmien laadinnan. Mannerheimin lähtökohtana oli eversti Paasosen esittämä Päämajan tiedusteluosaston rintamakatsaus, jossa myös todettiin, että rintamalinja on stabiloitumassa, vakautumassa, jonka takia Suomella on mahdollisuus järjestää puolustuksensa tehokkaasti linjalle Viipuri-Kuparsaari-Vuoksi-Taipale. Katsauksessa todettiin myös, ettei Neuvostoliiton tavoitteena ole Suomen valloittaminen.
Ja Puolustusministeri Walden esitti sitten 24.6.1944 presidentin, hallituksen ja ulkoasianvaliokunnan yhteisessä kokouksessa antamassa selonteossa rintamatilanteen olleen vakautuneen, siis stabiilin. Kun rintamatilanne oli stabiili, kysymys oli mm. siitä, että vakautuneen rintaman kaikki silloisiin sotatoimiin vaikuttavat ja liittyvät mainitut sotaelementit eivät olleet enää kehittymässä, stabiloituvalla asteella, vaan suhteellisessa lakipisteessään. Esimerkiksi puna-armeijan yhtymiä ei enää varustettu, vaan ne olivat hyökkäysvalmiina sekä Suomen puolustusasemat valmiina vastaanottamaan naapurin hyökkäyksen. Eli Suomen onnkesi puolustus ajettu asemiin sinne, missä arveltiin vihollisen painopistesuunnan olevan.
Ja puolustuksensa ryhmittelyssä joukkojaan uudelleen ryhmittävän puna-armeijan liikkeiden ja painopistesuuntien mukaan suomalaiset onnistuivat kieltämättä hyvin, koska puna-armeijan aloitettua 25.6.1944 hyökkäyksen kohti Lappeenrantaa, se aloitti hyökkäyksensä juuri suomalaisten odottamassa suunnassa. Eli Tali-Ihantalan alueella alkoi kiivas suurtaistelu, jossa suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan pääsemästä suurhyökkäyksessä tavoittelemalleen linjalle, eli ns. Kymijoen tasalle. Eli rintamatilanteiden stabiloitumisen ja stabiilin tilan hyvä arviointi mahdollisti Tali-Ihantalassa sen, että Suomen operatiivinen sodanjohto ymmärsi keskittää sinne taistelun eri vaiheissa 50 000 miestä rintaman muilta lohkoilta sekä etupäässä varsinaisen taistelualueen takana oleviin tuliasemiin 250 tykkiä. Eli kannaksen rintamalinja oli siis stabiili Ribbetropin saapuessa Suomeen 22.6.1944 ja Rytin allekirjoittaessa sopimuksen 26.6.1944, joten tämäkin Kallen taivastelu tulee kumottua käytännössä Mannerheimin ja Waldenin toimesta, siis tämä:
"Jokisipilä väitti tutkimuksessaan rintamalinjojen olleen stabiileja Rytin antaessa henkilökohtaisen lupauksen Saksalle. Tämän virheellisen väitteen takia Jokisipilän muutkaan lausunnot eivät ole uskottavia - "joka kerran keksitään, sitä aina epäillään".
”Rintamatapahtumien valossa Jokisipilä on nimenomaan väärässä sillä rintama liikkui ja ei siis ollut stabiili. Stabiili rintama ei nimittäin liiku.”
Mutta Kalle on jo perusasetelmaltaan täysin väärässä, koska ei Jokisipilä tuo väitöskirjassaan esille omia näkemyksiään, vaan historiatieteellisesti sen, mitä kesäkuun lopulla 1944 mm. Mannerheim, Päämajan tiedusteluosaston päällikkö Aladár Paasonen ja silloinen puolustusministeri Walden ymmärsivät puheissaan ja teoissaan stabilisoituvalla ja stabiililla rintamatilanteella. Kannattaa olla sanomisissaan tarkkana. Siis jos Kalle syyttää Jokisipilää, hän todellisuudessa syyttää esimerkiksi Mannerheimia vääristä rintama-arvioista ja luonnehdinnoista. Eli yrittäessään perustella omat stabiili-näkemyksensä oikeiksi, Kallen on kumottava mm. Mannerheimin ja Waldenin näkemykset!
Ja lyhyesti rautalankaperiaatteella stabiili-termin oikea kieliopillinen laita. Eli tässä yhteydessä Kallen perusvirhe on se, että vaikka hän yllä olevassa lainauksessa käyttää termiä stabiili, hän virheellisesti kyseisen termin sisältöä nähtävästi tuntematta tarkoittaa stabiilillaan todellisuudessa termiä staattinen. Eli kun Kalle puhuu tekstissään stabiilista, eli vakaassa tai vakautuneessa tilanteessa olevasta, hän todellisuudessa puhuu virheellisesti staattisesta, pysähtyneessä tilanteessa olevasta. Kun Kalle ei ymmärrä kyseisten termin tarkoitusta, hän ei myöskään ymmärrä niiden luonnetta, että staattinen on luonteeltaan absoluuttisempi termi kuin stabiili, joka on puolestaan suhteellisempi termi.
Tätä taustaa vasten Kalle toteaakin lainauksessa virheellisesti ja todellisuuden vastaisesti, että ”Stabiili rintama ei nimittäin liiku”. Mutta stabilisoituva ja stabiili rintama, kuten kesällä -44, saattaa liikkua aika tavallakin. Kysymys on aina siitä, että missä suhteessa ja tilanteessa rintaman stabilisoitumista ja stabiilisuutta arvioidaan. Kesäkuun lopun -44 rintamatilanteiden arvioinnissa stabiloituminen tarkoitti sitä, että oltiin tilanteessa, jolloin rintamalle kehittyi suhteellisen pysyviä sotaelementtejä, kuten rintamalinjoja ja voimasuhteita. Tämä edellytti Suomen sotilasjohdolta, että se ymmärsi tilanteen ja mm. kykeni määrittämään millä voimin puolustukseen käydään ja millä linjalla siihen järjestäydytään sekä määrittelemään sotatarvike-tarpeensa ja arvioimaan puna-armeijan liikkeet ja painopistesuunnat hyökkäyskiiloineen yms.
Ja tämän lähtökohdan Suomen sotilasjohto tajusi ja sen Mannerheim selkeästi todensi 19.6.1944. Eli Viipurin valtauksen aattona hän mm. kertoi rintamatilanteen olevan stabilisoitumassa, pyysi Saksalta materiaali- ja miehistöapua sekä antoi jyrkän päiväkäskyn puolustuksen tehostamiseksi, koska rintamatilanteiden vakautuminen mahdollisti taktisten puolustussuunnitelmien laadinnan. Mannerheimin lähtökohtana oli eversti Paasosen esittämä Päämajan tiedusteluosaston rintamakatsaus, jossa myös todettiin, että rintamalinja on stabiloitumassa, vakautumassa, jonka takia Suomella on mahdollisuus järjestää puolustuksensa tehokkaasti linjalle Viipuri-Kuparsaari-Vuoksi-Taipale. Katsauksessa todettiin myös, ettei Neuvostoliiton tavoitteena ole Suomen valloittaminen.
Ja Puolustusministeri Walden esitti sitten 24.6.1944 presidentin, hallituksen ja ulkoasianvaliokunnan yhteisessä kokouksessa antamassa selonteossa rintamatilanteen olleen vakautuneen, siis stabiilin. Kun rintamatilanne oli stabiili, kysymys oli mm. siitä, että vakautuneen rintaman kaikki silloisiin sotatoimiin vaikuttavat ja liittyvät mainitut sotaelementit eivät olleet enää kehittymässä, stabiloituvalla asteella, vaan suhteellisessa lakipisteessään. Esimerkiksi puna-armeijan yhtymiä ei enää varustettu, vaan ne olivat hyökkäysvalmiina sekä Suomen puolustusasemat valmiina vastaanottamaan naapurin hyökkäyksen. Eli Suomen onnkesi puolustus ajettu asemiin sinne, missä arveltiin vihollisen painopistesuunnan olevan.
Ja puolustuksensa ryhmittelyssä joukkojaan uudelleen ryhmittävän puna-armeijan liikkeiden ja painopistesuuntien mukaan suomalaiset onnistuivat kieltämättä hyvin, koska puna-armeijan aloitettua 25.6.1944 hyökkäyksen kohti Lappeenrantaa, se aloitti hyökkäyksensä juuri suomalaisten odottamassa suunnassa. Eli Tali-Ihantalan alueella alkoi kiivas suurtaistelu, jossa suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan pääsemästä suurhyökkäyksessä tavoittelemalleen linjalle, eli ns. Kymijoen tasalle. Eli rintamatilanteiden stabiloitumisen ja stabiilin tilan hyvä arviointi mahdollisti Tali-Ihantalassa sen, että Suomen operatiivinen sodanjohto ymmärsi keskittää sinne taistelun eri vaiheissa 50 000 miestä rintaman muilta lohkoilta sekä etupäässä varsinaisen taistelualueen takana oleviin tuliasemiin 250 tykkiä. Eli kannaksen rintamalinja oli siis stabiili Ribbetropin saapuessa Suomeen 22.6.1944 ja Rytin allekirjoittaessa sopimuksen 26.6.1944, joten tämäkin Kallen taivastelu tulee kumottua käytännössä Mannerheimin ja Waldenin toimesta, siis tämä:
"Jokisipilä väitti tutkimuksessaan rintamalinjojen olleen stabiileja Rytin antaessa henkilökohtaisen lupauksen Saksalle. Tämän virheellisen väitteen takia Jokisipilän muutkaan lausunnot eivät ole uskottavia - "joka kerran keksitään, sitä aina epäillään".
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kirjoitat nyt pelkkää tutkittua historiallista faktatietoa.Eipä ole asiaan mitään lisättävää.
Ihmetyttää vain tuo kalle ja muutama muu.
Vaikka kuinka niile kertoisi selkeällä Suomen kielellä ja vääntäisi vielä sitten rautalangasta.Niin ei kumminkaan oikea faktatieto mene millään perille.Nuo muutamat vastarannankiisket eivät ilmeisesti haluakkaan kuulla totuutta asioista.
Kalle ja kumppanit jankkaavat vain ilman mitään perusteluita ja pyytävät todistamaan jo kertaalleen todistettuja asioita.
Ei voi muuta kuin ihmetellä noiden kallen ja kumppanien logiikkaa kirjoituksissaan.Jos sitä logiikkaa nyt yleensäkkään on.Sen verran sekopäistä on nuo kallen ja kumppanien kirjoitukset olleet.
Se on kumma, että ei tässä asiassa oikein mitään kiistan aihetta ollut. Mutta porvarilla oli tarvettaa jahnata tästäkin. hyvä teksti.
rytille olisi tullut antaa leninin palkinto, koska sai huijattua aseita pois saksalaisten käsistä. mitä ne sakut niillä? olisivat vain käyttäneet neukkuja vastaan itärintamalla.
Jos Mannerheim ja Walden olisivat väittäneet rintamalinjan olleen stabiili kesäkuun lopulla 1944 niin Kalle kumoasi heidän väitteensä kenraali Airon lausunnolla, josta selviää rintaman siirtyneen. Mikään stabiili ei muutu vaan se on paikallaan oleva.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanats.html
Stabiili:
vakaa, vankka, paikollaan t. tilassaan pysyvä
Staattinen:
Vakaa, pysyvä, kiinteä; tasapainossa, levossa oleva Usein dynaamisen vastakohtana.
Eri asiayhteyksissä samasta asiasta käytetään
Huomaa myös, että yksi asia voi olla stabiili toisen ollessa epästabiili. Esimerkiksi rintamalinjan liikkuessa tasaisen varmasti ja hallitusti niin voidaan rintamatilanteen sanoa olevan stabiilin - peräännytään melko hyvässä järjestyksessä - mutta rintamalinja ei silti ole stabiili.
Nyt tulee varmasti ylivoimainen asia sinulle ymmärtää mutta eihän Kalle voi asialle mitään.
Stabiili tarkoittaa muuttumatonta. (piste)
Jos rintamalinja siirtyy tasaisella nopeudella niin rintamatilanne on stabiili, siis rintamatilanne ei muutu vaan peräännytään tasaiseen tappavaan tahtiin päivästä toiseen.
Mutta rintalinja muuttuu ja se ei siis ole stabiili - vaikka rintamatilanne sitä olisikin.
Taisi olla liian vaikea aihe rimaa hipoen punikkilaan selvinneelle Änkyrälle MutuTykille.
Jota asia ei menisi jankkaamiseksi niin sinun pitää kertoa esimerkki stabiilista tilasta, joka stabiilissa tilassaan ollessaan stabiilissa tilassa oleva tekijä kuitenkin muuttuu. Ja linkki esimerkkiin tarvitaan uskottavuuden lisäämiseksi ja esimerkiksi ei kelpaa nyt puheena oleva asia - rintamalinja.
niin Kalle antaa hänelle esimerkin aiheesta.
Kallella on juuri jääkapista otettu täysi ja avaamaton kaljatölkki pöydällä. Kaljatölkillä on monia ominaisuuksia, joista toiset ovat stabiileja ja toiset epästabiileja.
Koska kukaan ei koske tölkkiin niin sen sijainti ja asema ovat stabiileja. Samoin sen paino ja tilavuus ovat muuttumattomia eli stabiileja.
Mutta kaljan lämpötila nousee hitaasti vastaamaan huoneen lämpötilaa ja näin ollen kaljan lämpötila ei ole stabiili.
Myös kaljan paine kasvaa lämpötilan noustessa ja näin ollen ei myöskään purkissa oleva paine ole stabiili.
Tämä esimerkki kuvaa hyvin tilannetta, jossa muutamat tekijät ovat stabiileja toisten taas muuttuessa ja näin ollen ovat epästabiileja.
Nyt siis Änkyrän MutuTykin pitää löytää esimerkki tapahtumasta, missä stabiili ominaisuus muuttuu stabiilissa olotilassa.
Ylläolevassa esimerkissa se voisi tarkoittaa esimerkiksi kaljatölkin siirtymistä toiseen paikkaan sen sijainin ja aseman kuitenkaan muuttumatta.
Noin, toivottavasti Änkyrä MutuTykki on nyt ymmärtänyt tehtävänsä.
Ei auta kaljatölkki esimerkkisi, kun on rintamalinjoista kyse.
ei tarvitse syventyä esimerkkiin. Mutta Kalle ei usko edes esimerkin auttavan - Änkyrän logiikka on jo pettänyt.
Katsotaan....
eikä avaajan? Vai pettikö Marskin logiikka sinun mielestäsi kuitenkin? Siihenkin avauksessa viitattin.
"Kysymys on aina siitä, että missä suhteessa ja tilanteessa rintaman stabilisoitumista ja stabiilisuutta arvioidaan."
Jos verrataan rintaman stabiilisuutta aikaisempaan niin epästabiili rintama voi olla stabilisoitumassa eli silloin se on stabiilimpi kuin vertailurintama. Mutta stabilisoituva rintama on aina epästabiili vaikka se olisikin stabiilimpi kuin aikaisemmin.
Sinähän se kalle näköjään kyseenalaistat Marsalkka Mannerheimin sotastrategiat aivan täysin.
Marsalkka Mannerheim kääntyisi haudassaan varmasti jos kuulisi miten pilkkaat hänen sotastrategioitaan.
Eikös Marsalkka Mannerheim ollut aikoinaan Kenraali Airon esimies?
Joten kyllä kenraali Airo teki kalle juuri niin kuin Marsalkka Mannerheim käski.Eikä kalle niinkuin sinä kerrot.Näin se vain meni todellisuudessa.
Marski ei sanonutkaan linjojen olleen stabiileja vaan vain stabilisoitumassa.
Hyvä kalle.sinähän alat oppia.Nythän sinä kalle olet tämän viestiketjun aloittajan kanssa asioista jo samaa mieltä.
Ymmärräthän sinä kalle järkipuhetta kun sen sinulle vain tarpeeksi hyvin ilmaisee.Tästä on hyvä jatkaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000039965415
Kallen linja on, että rintamat olivat stabilisoitumassa. Vain epästabiili voi stabilisoitua ja siis rintamat olivat epästabiileja - eivät stabiileja.
Teillä taitaa siellä punutulkkulassa mennä käsitteet täysin sekaisin - stabiilit ja stabilisoituvat ovat teille yhtä ja samaa sekamelskaa.
Sinä kalle et siis kiistä mitenkään tämän viestiketjun aloittajan kirjoitusta.
Sinäkin kalle pidät näköjään tämän viestiketjun aloittajan kirjoitusta historiallisena faktatietona ja tämän viestiketjun aloittajan kirjoitus on täyttä totta.
Hyvä kalle.Kyllähän sinäkin sen tiedät että totuutta ei voi muuttaa mitenkään.
Sillä jos totuuta yrittää muuttaa.Niin se totuus muuttuu samantien valheeksi.Muista kalle tämä tosiasia aina.
Mikä on ero staattisen ja stabiilin välillä??
Staattinen on paikallaan oleva, liikkumaton.
Stabiili on muuttumaton, tilassaan pysyvä.
Stabiili voi liikkua mutta silloin liike on tasaista. Ajat autolla moottoritiellä tasaista sataa niin silloin olotila on stabiili mutta se ei ole staattinen.
Tämä on ero stabiilin ja staattisen välillä.
Jos auto liikkuu koko ajan niin silloin sen sijanti myös muuttuu koko ajan. Silloin ei voida sanoa auton paikan olevan stabiili eikä myöskään staattinen.
Jos siis rintamalinjat liikkuivat tasaista nopeutta länteen niin silloin liike olisi ollut stabiilia mutta rintamalinja, siis rintaman paikka, ei olisi kuitenkaan ollut stabiili sillä se olisi muuttunut koko ajan.
Aivan turhaan kalle enää selittelet yhtään mitään.
Se on aivan turha sinun rutistaa kun tuote on jo housuissa.
Olet hävinnyt tämän keskustelun sedälle 100000-0.
Huomaa ettei setä ole vielä kommentoinut asiaa vielä mitenkään.
Niele kalle tappiosi vain kuin mies.
Ai, ai kun teki makosaa taas kurittaa meidän Änkyrää MutuTykkiä kunnolla.
Aamun mennessä hän on varmaan jo kommentoinut jotakin....
Suurella jännityksellä odotellaan Änkyrän selvitystä siitä, että mikä rintaman ominaisuus hänen käsityksensaä mukaan oli stabiili kesäkuun lopulla 1944.
Syvyys?
Aseistus??
Liikkumisnopeus???
Hahhaa, Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - minkähän ominaisuuden he mahtavat valita stabiiliksi?? Ei ainakaan rintaman sijaintia sillä sehän siirtyi päivittäin.....
Aivan turhaan kalle enää rimpuilet yhtään mitään.
Sinut kalle on selätetty tässä keskustelussa tuomariäänin 3-0.
Ainoa teko että kunniasi kalle säilyy on myöntää tappiosi.Ole kalle mies ja myönnä tappiosi.
Rintamalla on monia ominaisuuksia.
Sillä on sijainti, siirtymisnopeus, syvyys, pituus, miehitys, aseistus, jne, jne.
Sinun ja Jokisipilän puhuessa stabiileista rintamista niin kerrohan mistä rintaman ominaisuudesta te silloin puhuitte. Kalle on koko ajan puhunut rintaman sijainnista ja sehän ei todistettavasti ollut stabiili. Mutta jokin muu ominaisuus ehkä sitä oli.
Kerrohan siis mikä tai mitkä rintaman ominaisuuksista te katsoitte olevan stabiileja kesäkuun lopulla 1944 niin saadaan selvyys tähänkin keskusteluun.
Kalle on koko ajan puhunut vain rintaman sijainnista, ja sehän ei ollut stabiili. Ehkä toinen meistä on puhunut aidasta ja toinen aidan seipäistä - ehkä, ehkä ei.
Siis mikä oli se stabiili rintaman ominaisuus, josta sinä ja Jokisipilä puhutte?
Miksi kalle sinä käyt nyt noin kuumana?Onko kalle sinulla kaikki asiat kunnossa?
Koitahan kalle nyt rauhoittua.Niin olosi helpottuu.
Kun seuraavan kerran kun sinä haluat keskustella stabiileista rintaamista kesäkuun lopessa 1944 niin jatketaan sitten siitä, mihin nyt jäätiin.
Ja nyt me jäimme siihen, että sinun pitää kertoa, että mikä tai mitkä rintaman ominaisuudet sinä katsot olleen stabiileja.
Tähän asti päästiin tällä kertaa ja sinulla ei ollut enään mitään sanottavaa:
Rintamalla on monia ominaisuuksia.
Sillä on sijainti, siirtymisnopeus, syvyys, pituus, miehitys, aseistus, jne, jne.
Sinun puhuessa stabiileista rintamista niin kerrohan mistä rintaman ominaisuudesta sinä silloin puhut. Kalle on koko ajan puhunut rintaman sijainnista ja sehän ei todistettavasti ollut stabiili. Mutta jokin muu ominaisuus ehkä sitä oli.
Kerrohan siis mikä tai mitkä rintaman ominaisuuksista sinä katsot olleen stabiileja kesäkuun lopulla 1944 niin saadaan selvyys tähänkin keskusteluun.
Kalle on koko ajan puhunut vain rintaman sijainnista, ja sehän ei toditettavasti ollut stabiili.
Siis mikä oli se stabiili rintaman ominaisuus, josta sinä puhut - sijainti se ei ole?
Yritä hyvä mies ymmärtää ero käsitteiden stabiili ja stabilisoituva välillä ennenkuin alat taas aukomaan päätäsi asiasta, josta et mitään ymmärrä.
Näin kirjoitit avausviestissäsi:
"Ja tämän lähtökohdan Suomen sotilasjohto tajusi ja sen Mannerheim selkeästi todensi 19.6.1944. Eli Viipurin valtauksen aattona hän mm. kertoi rintamatilanteen olevan stabilisoitumassa, pyysi Saksalta materiaali- ja miehistöapua sekä antoi jyrkän päiväkäskyn puolustuksen tehostamiseksi, koska rintamatilanteiden vakautuminen mahdollisti taktisten puolustussuunnitelmien laadinnan."
Marski kertoi rintamatilanteen olleen stabilisoitumassa - ja usko tai älä - mutta vain epästabiili voi stabilisoitua ja näin Marski sanoo rintamatilanteen olleen epästabiili. Tämä stabiilin ja stabilisoituvan ero tuntuu olevan täysin ylipääsemätön käsite usealle punatulkulle.
Ymmärrätkö, että Marskin tarkoittama rintamatilanne voi todellakin olla stabiili vaikka rintama ei sitä ole??
Niin, eikö se olekin täysin käsittämätöntä???
Katsos rintamatilanne ja rintamalinja ovat kaksi eri rintaman käsitettä. Toinen niistä voi olla stabiili toisen ollessa epästabiili.
Rintamatilanne on stabiili silloinkin kun peräännytään organisoidusti vihollista viivyttäen - rintamatilanne ei muutu ja organisoitu perääntyminen jatkuu, siis stabiili rintamatilanne.
Mutta rintama ei ole stabiili sen kokoajan siirtyessä.
Tätä Marski tarkoitti sanoessaan rintamatilanteen olevan vakautumassa - hän puhui rintamatilanteesta eikä rintamasta. Ymmärrätkö, punatulkku, että kysymyksessä on kaksi eri käsitettä.
Ja kerrataan vielä:
Marski sanoi rintamatilanteen olleen stabilisoitumassa - ei sen olleen stabiili. Käsitteet stabilisoituva ja stabiili eivät tarkoita samaa asiaa - päinvastoin, stabilisoituva tarkoittaa myös epästabiilia sillä vain epästabiili voi stabilisoitua.
Taitaa olla ylivoimainen asia punatulkun aivoille.
marskin puolesta, jos marski on sanonut, että stabiloitumassa, miksei hän sanonut epästabiili? selittelet omaa tappiioosi parhain päin.
Jos moninkertainen ylivoima painaa päälle
ei siinä ole todellisuudessa mitään stabiliteettiä.
Sanoi Marski mitä hyvänsä.
Tämä on tietysti jälkiviisautta menneen tilanteen
avauduttua tavalliselle kansalaiselle ehkä
paremmin kuin livenä tuolloin Päämajassa.
kalle ei sitä uskaltanut tehdä noin selvästi, vaan selitteli marskin tekosia uudelleen, mutta sinä siirsit marskin kerralla historian kaatopaikalle. olet rohkea porvari urpo!
On minun kirjoissani edelleen ykkösmies!
Vaikeassa tilanteessa saattoi Marskillakin "hurskas
toive" muuttua "totuudeksi".
Kuten sanottu niin joukot enimmäkseen ei ihan
hajallaan ja elukoiden lailla tapellen kivistä
sekä kannoista ole taistelemassa missään stabiuliu-
den tilassa.
Tämä on puhdasta jälkiviisautta historian kirjoi-
tuksen toteuman perusteella.
Mikkelissä ei taatusti oltu "reaaliajassa"
kun rauta lensi kuumimmillaan.
Ryti teki miehen työn edelleenkin.
Yrittäessään saada miehityksen uhan alla kaiken
mahdollisen mikä saatavissa oli.
Eikös tuo Ryti juuri saanut sen ankarimman tuomion?
Kun sodan loppumisen jälkeen vuosina 1945-1946 Suomessa järjestettin tuo kuuluisa sotasyyllisyysoikeudenkäynti.
Minulla ainakin on se käsitys asiasta että juuri Ryti oli Suomen suurin sotarikollinen.
Ainakin jos se sotasyyllisyys mitataan tuomion pituudella.
Juttelepa profeetta Hannun kanssa - hän tietää, ettei Suomen oikeuslaitokseen ole luottamsta.
Etkö sinä kalle luota Suomen oikeuslaitokseen?
Suomihan on länsimainen oikeusvaltio.Joten Ryti kyllä sai aikoinaan täysin oikean tuomion suomalaiselta oikeusistuimelta maanpetturuudesta.
Suomalainen oikeuslaitos olisi langettanut lievemmät tuomiot mutta ulkovallat eivät niitä hyväksyneet. Niinkuin ymmärtänet niin tässä kyseisessä tapauksessa ei Kallen usko oikeuden päätöksen oikeudenmukaisuuteen voi olla kovinkaan suuri.